10/01/2026
Tuntuuko tutulta?😁
🐴 RAKKAUDESTA LAJIIN - HEVOSENHOITAJA 🐴
Hevosenhoitajat ovat aivan oma ihmislajinsa.
Sellainen, jonka rakkaus hevosiin on syntynyt jo äidin kohdussa, tai ainakin viimeistään 3-vuotiaana, kun tuleva hevosenhoitaja pääsi ensimmäistä kertaa ponin selkään talutusratsastuksessa ja elämä meni siinä hetkessä lopullisesti uusiksi.
Koska kun heppaan kerran rakastuu, siitä tuskin koskaan parantuu.
Hevosenhoitajan elämä pyörii, yllättäen, hevosten ympärillä.
Hän elää niistä ja rakkaudesta lajiin, ei palkkakuiteista.
Hevosenhoitaja on rautainen ammattilainen.
Ei ole tilannetta, johon hänellä ei olisi ratkaisua.
Ja jos ei ole ratkaisua, on ainakin paalinaru, jeesusteippi ja hyvä yritys. Sillä nämä tyypit tunnetaan suorastaan yliluonnollisesta sisustaan sekä kekseliäisyydestä mitä erikoisempien tilanteiden edessä.
Tallilla hevosenhoitaja on järjestyksen ja organisoinnin mestari.
Kotona… no, siellä vallitsee luova kaaos. Kotihan onkin hevosenhoitajalle paikka, jossa käydään lähinnä nukkumassa.
Hevosenhoitaja tuntee tallin hevoset paremmin, kuin itsensä. Vapaapäivä on hänelle tuntematon käsite, eivätkä hevosenhoitajan aivot prosessoi sellaista. Jos hevosenhoitajalla on vapaapäivä, hän viettää sen tallilla. Sama koskee lomia. Neva hööd.
Hevosenhoitajalla pysyy käsissä sekä vasara että traktori, eikä hän pelkää käyttää niitä. Hevosenhoitaja omaa maalaisjärjen ja osaa käyttää sitäkin.
Hän valjastaa hevosen alle minuutissa, vaikka silmät kiinni, jos tilanne sitä vaatii.
Ja vaikka ei vaadikaan, hän tekee sen silti.
Ainoa asia, jota ei voi korjata jeesusteipillä, on hevosenhoitajan oma selkä.
Sitä varten on tietysti keksitty burana ja ajatus: “kyllä tää tästä, ei tää oo enää niin paha ku eilen.”
Hevosenhoitaja saa harvoin ansaitsemaansa arvostusta.
M***a ei hän tätä arvostuksen takia tee.
Hän tekee sen, koska hevoset.
Hevosenhoitaja on tallin ehdoton ja kiistämätön supervoima ja arjen sankari.
Ja hyvästä sellaisesta kannattaa pitää kiinni, kaikin laissa sallituin keinoin.