Sukututkimus Rannanmaa

21/12/2021

20/12/2021

Väinö Linna 20.12.1920–21.4.1992

Tänään on kulunut 101 vuotta Väinö Linnan syntymästä. Hänet tunnetaan erityisesti romaaneistaan Tuntematon sotilas (1954) ja Täällä Pohjantähden alla (1959–62), jotka ovat nousseet eräänlaisiksi kansalliseepoksiksemme Kalevalan ja Seitsemän veljeksen rinnalle.

Tuntemattoman sotilaan hahmokavalkadista suomalaiseksi ikoniksi on karjalaisen lupsakan tappokoneen Rokan Antin ohella noussut vänrikki Koskela, alaistensa arvostama työläistaustainen upseeri. Pohjantähti-trilogia kertookin kokonaisuudessaan Vilho Koskelan taustasta, kahden sukupolven ajalta: hänen vanhempansa Akseli ja Elina ovat Pohjantähden päähenkilöt, m***a kuten kaikki tiedämme, alussa on suo, kuokka ja Jussi.

Linnan romaanien Koskela on pappilan torppa, ja hänen tiedetään kirjoittaneen omasta kokemuksestaan ja hyödyntäneen omaa taustaansa urjalalaisen torpparisuvun vesana. Se, kuinka syvälle Koskelan torpan juuret tosielämässä ulottuvat, tuli minulle kuitenkin yllätyksenä, kun tutkin Urjalasta tulleen isoisoäitini esivanhempia ja sain selville, että olen sukua Väinö Linnalle. (Jatkuu kommenteissa!)

Kuva 1: Väinö Linna 1961. Jussi Pohjakallio / HS.
Kuva 2: Urjalan Pappilan kylä ja sukuni torppia. Suomen taloudellinen kartta, lehti IV:4 Tyrvää. Maanmittaushallitus 1930.
Kuva 3: Sukuraamattu Polveen torpasta.

24/08/2021

Eilen valmistui iso projekti, jota oli mielenkiintoista tehdä ja joka opetti paljon työn mitoittamisesta ja arvottamisesta, lähteistä ja niiden käyttämisestä sekä historiasta ja Suomen paikoista. Kiitos Marianne!

20/03/2021

Jos harrastuksen aloittaminen kiinnostaa, tästä hyvät vinkit haltuun! Ja sitten kun jossain kohtaa tulee stoppi, apu on lähellä. 😉

08/03/2021

Kun perustaa sukututkimuspalvelulleen sivun kansainvälisenä naistenpäivänä, lienee paikallaan tehdä sivun ensimmäinen päivitys päivän aiheen tiimoilta.

Sukututkimus katsoo pitkälti menneeseen, Suomessa kristilliseen yhtenäiskulttuuriin ja miesten hallitsemaan yhteiskuntaan, jossa oikeus moniin keskeisiin asioihin kuten omistukseen, perimykseen, ammattiin tai yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen oli vain miehillä.

Tyrvännön Suontaan mahtinainen tunnetaan vain hautalöydöksistä, sillä kirjalliset lähteet eivät ulotu tuhannen vuoden taa pakanalliseen aikaan, jolloin jokainen kirjain oli väkevä maaginen symboli. Virallisten asiakirjojen maailma on miesten maailmaa, jossa naiset, sukupuolensa takia holhouksenalaisina, esiintyvät lähinnä miesten tyttärinä, vaimoina ja leskinä.

M***a se on ohut kuva elävästä todellisuudesta; kirkonkirjojen ja veroluetteloiden rivien väleissä ja tuomiokirjojen tarinoissa pilkahtelee sitkeä, periksiantamaton naisvoima.

Nostanpa tähän omista esivanhemmistani muutaman naisisännän:

08/03/2021