Löydä liikunnan ilo

26/03/2026

Olin aamulla mukana Suomi liikkeelle -ohjelmaan liittyvässä tapaamisessa, jossa yhteinen tavoite on kunnianhimoinen m***a äärimmäisen tärkeä: saada suomalaiset liikkumaan enemmän.

Keskustelu oli hyvää ja ideoita syntyi paljon. Samalla vahvistui yksi ajatus, joka on pyörinyt mielessäni jo pitkään.

👉 Meiltä ei puutu liikuntaa. Meiltä ei puutu mahdollisuuksia. Meiltä puuttuu jotain siltä väliltä. Se kuuluisa missing link.

Minun näkökulmani on, että suurin ongelma ei ole tarjonnan puute, vaan se, että ihmiset eivät löydä itselleen sopivaa tapaa liikkua tai eivät pysy siinä mukana – vaan lopettavat. Se kuuluisa drop out.

Tämä näkyy arjessa hyvin konkreettisesti:
- ihmiset kokeilevat, m***a eivät jatka
- aloittaminen jää ajatuksen tasolle
- motivaatio ei kanna arjen paineissa

Samaan aikaan järjestöt, seurat ja toimijat tekevät valtavasti hyvää työtä mahdollisuuksien rakentamisessa. Siksi keskeinen kysymys onkin: miten autamme ihmistä ottamaan sen ensimmäisen askeleen – ja pysymään liikkeessä?

Koen, että tässä kohtaa meillä Hucosportissa voisi olla paljon annettavaa keskusteluun – erityisesti työkalujemme kautta, jotka auttavat ihmisiä löytämään heille sopivan ja motivoivan tavan liikkua sekä madaltamaan kynnystä ylipäätänsä aloittaa.

Jatketaan tästä.

20/03/2026

Törmäsin mielenkiintoiseen vertailuun Euroopan ennaltaehkäisevästä terveyspolitiikasta (Public Health Index 2025, lähde: AOK-Bundesverband & DKFZ).

Suomi sijoittuu kärkipäähän – itse asiassa toiseksi koko Euroopassa. Se kertoo siitä, että meillä ennaltaehkäisyä ei nähdä pelkkänä yksilön vastuuna, vaan sitä tuetaan myös rakenteellisesti.

Samaan aikaan monet DACH-maat (Saksa, Itävalta, Sveitsi) jäävät vertailussa selvästi jälkeen, vaikka terveydenhuoltoon käytetään paljon resursseja. Tämä herättää mielestäni tärkeän kysymyksen: miksi panostus ei näy ennaltaehkäisyssä?

Oma kokemukseni on, että tieto ei useimmiten ole ongelma. Haaste on siinä, miten arjen valintoja tuetaan käytännössä – miten hyvä aikomus muuttuu pysyväksi toiminnaksi.

Juuri tähän me olemme kehittäneet omat työkalumme: Hyvinvointinavigaattorin, Aivohyvinvointinavigaattorin ja Valmius elämäntapamuutokseen -ratkaisun. Niiden ydin on ennaltaehkäisyssä – auttaa ihmisiä tunnistamaan oma tilanteensa ja tekemään muutoksia ennen kuin ongelmat kasvavat.

DACH-alue on meille tärkeä markkina, ja tämä kehitysero tekee siitä myös erityisen kiinnostavan. Siellä on selvästi tilaa ratkaisuille, jotka tuovat ennaltaehkäisyn lähemmäs arkea.

11/03/2026

Urheiluvalmentajille kysymys:
Oletko huomannut, että sama palaute motivoi yhtä urheilijaa – m***a ei toista?

Yksi urheilija haluaa suoraa analyysiä. Toinen tarvitsee enemmän kannustusta. Kolmas toimii parhaiten selkeän rakenteen kanssa. Neljäs innostuu haasteista.

Valmentajan arjessa tämä näkyy jatkuvasti. Usein kyse ei ole motivaation puutteesta, vaan siitä että urheilijoita motivoivat eri asiat.

Kun valmentaja tunnistaa nämä erot, monet asiat helpottuvat:
✔ palautteen antaminen toimii paremmin
✔ urheilijan motivaatio vahvistuu
✔ kilpailuun valmistautuminen selkeytyy
✔ joukkueen yhteistyö paranee

Tein tästä aiheesta lyhyen oppaan urheiluvalmentajille. Jos haluat lukea aiheesta lisää, voit ladata myös ilmaisen oppaan.

👉https://hucosport.com/wp-content/uploads/2026/03/LYHYTVERSIO-Manuaali_Urheiluvalmentajille-Luontaisen_tyylin_huomioon_ottava_valmennustapa.pdf

Jos haluat myös laajemman 62-sivuisen Valmentajan TAZ-manuaalin, lähetä minulle viesti – lähetän sen mielelläni.

20/02/2026

Näin hiihtoloman loppuessa ja osalla sen alkaessa voi pysähtyä pohtimaan motivaatiota. Niin työssä kuin omassa hyvinvoinnissa.

Miksi osa innostuu heti uudesta ideasta, kun toinen tarvitsee ensin selkeän suunnitelman? Miksi yksi motivoituu vapaudesta ja nopeasta etenemisestä, kun taas toinen kaipaa rakennetta ja ennakoitavuutta?

Usein puhumme motivaatiosta kuin se olisi tahdonvoimakysymys. Todellisuudessa kyse on usein toimintatyylistä.
Toimintatyyli kuvaa ihmisen luontaista tapaa ajatella, tehdä päätöksiä ja toimia. Se vaikuttaa siihen, millainen johtaminen toimii, millainen valmennus sitouttaa ja millainen työskentelytapa tuottaa energiaa.

Kun toimintatyyli ja ympäristö ovat ristiriidassa, syntyy turhautumista ja kuormitusta. Silloin motivaatio alkaa näyttää puutteelta, vaikka kyse on yhteensopimattomuudesta. Yksi kuormittuu keskeytyksistä, toinen epäselvistä tavoitteista, kolmas yksin tekemisestä ja neljäs jatkuvasta sosiaalisesta paineesta ja silti kaikilta odotetaan samaa tapaa toimia.

Motivaatio ei ole mysteeri. Se syntyy usein siitä, että ihminen saa toimia tavalla, joka on hänelle luontainen.
Kirjoitin aiheesta pidemmin blogiin – https://hucosport.com/fi/mika-on-luontainen-toimintatyyli/

10/02/2026

Data ei auta, jos emme ymmärrä arkea.

Hyvinvointialalla puhutaan juuri nyt paljon datasta, mittareista ja tekoälystä. Ne ovat tärkeitä ja parhaimmillaan todella hyödyllisiä, m***a vain silloin, kun ne kytkeytyvät ihmisten todelliseen arkeen.

Ongelma ei useinkaan ole se, että dataa olisi liian vähän. Ongelma on se, että data jää irralliseksi. Se ei auta ihmisiä näkemään, mitä heidän pitäisi tehdä toisin huomenna, eikä se automaattisesti vähennä kuormitusta.

Mittari ei kevennä työpäivää. Työtavan muutos keventää.

Siksi ajattelen, että datan tärkein tehtävä ei ole seurata kaikkea mahdollista, vaan auttaa ymmärtämään, miksi työ kuormittaa ja mihin kannattaa oikeasti puuttua. Data on parhaimmillaan keskustelun avaaja ja päätösten tukija, ei siis vastaus itsessään.

Tässä kohtaa mukaan tarvitaan ihminen. Valmentaja tai esihenkilö, joka osaa tulkita dataa suhteessa arkeen ja ymmärtää, etteivät kaikki hahmota asioita samalla tavalla. Sama tieto voi motivoida yhtä ja kuormittaa toista, riippuen siitä, miten se esitetään ja millaisesta luontaisesta tyylistä käsin ihminen toimii.

Data yksin ei muuta mitään. M***a oikein tulkittuna, oikein sanoitettuna ja oikeaan arkeen vietynä se voi tukea fiksumpia tapoja tehdä työtä.

Teknologia ei korvaa ajattelua. Parhaimmillaan se auttaa meitä ajattelemaan paremmin.

03/02/2026

Terveiset Kölnistä

Eilen kävimme läpi 1. FC Kölnin U21 -joukkueen valmennustiimin TAZ-profiileja ja pelaajien hucosport PRO -profiileja. Keskustelu meni nopeasti teoriasta arkeen.

Huomio kiinnittyi siihen, miten eri tavalla ihmiset motivoituvat ja kuormittuvat, niin valmentajat kuin myös pelaajat. Se, mikä tuo yhdelle selkeyttä, tuntuu toisesta rajoittavalta. Sama viesti, sama harjoitus, sama palaute, m***a täysin eri vaikutus.

Kun luontaiset tyylit tehdään näkyviksi, moni “ongelma” näyttääkin ihan muulta. Kyse ei ole asenteesta tai motivaation puutteesta, vaan siitä, että ihmiset lähestyvät asioita eri lähtökohdista. Tämä pätee niin huippu-urheilussa kuin valmennuksessa ja työelämässä ylipäätään.

Hyviä keskusteluja, paljon oivalluksia ja useampi nyökkäys pöydän ympärillä.
-urheilu

29/01/2026

Kaikki eivät kuormitu samoista asioista, eikä kaikkia pidä kehittää samalla tavalla.

Hyvinvointikeskustelussa puhutaan paljon yhdenvertaisuudesta ja silti työelämässä elää sitkeä ajatus siitä, että kaikkien pitäisi toimia samalla tavalla. Sama työtahti, samat käytännöt ja samat odotukset oletetaan sopivan kaikille.

Todellisuudessa ihmiset kuormittuvat hyvin eri asioista. Jollekin raskainta on jatkuva keskeytyminen ja se, ettei saa rauhassa viedä asioita loppuun. Toista kuormittaa epäselvyys: ohjeet muuttuvat, tavoitteet elävät eikä kokonaisuus pysy hallinnassa. Joku väsyy jatkuvasta vuorovaikutuksesta, odotuksesta olla koko ajan läsnä ja reagoida muihin, kun taas toiselle kuormittavinta on hitaus, rutiinit tai tunne siitä, ettei pääse toimimaan oma-aloitteisesti ja joustavasti.

Usein taustalla on myös luontainen tapa ajatella ja toimia. Se, mikä toiselle on luontevaa ja energisoivaa, voi toiselle olla yllättävän kuormittavaa. Kun tätä ei tunnisteta, syntyy helposti kitkaa ja väärinymmärryksiä – ei siksi, että joku toimisi väärin, vaan siksi että toimitaan eri tyylillä.

Kun näitä eroja ei huomioida, arkeen kertyy turhautumista ja tarpeetonta kuormitusta, usein ilman että kukaan osaa sanoa tarkasti miksi.

Yksilöllisyyden huomioiminen ei kuitenkaan tarkoita erityiskohtelua tai vaatimusten madaltamista. Se tarkoittaa fiksumpia toimintatapoja, joissa erilaiset ajattelutavat ja luontaiset tyylit tunnistetaan, yhteistyö helpottuu ja ihmiset pääsevät toimimaan enemmän omien vahvuuksiensa varassa.

Tämä on mielestäni yksi alihyödynnetyimmistä hyvinvoinnin ja tuottavuuden lähteistä työelämässä.

22/01/2026

Aivot eivät kuormitu siksi, että ihmiset ovat heikkoja.

Usein kuulee sanottavan, että ihmiset ovat nykyään aiempaa stressaantuneempia. Itse ajattelen kuitenkin, että kyse ei ole ihmisistä vaan työstä.

Tietotyö kuormittaa aivoja eri tavalla kuin ennen. Päivä täyttyy keskittymisestä, nopeista reagoinneista, viesteistä, keskeytyksistä ja päätöksistä, joilla ei ole selkeää alkua tai loppua. Työpäivä saattaa päättyä klo 16-17, m***a aivot jatkavat vielä pitkään iltaan. AIka moni lukee ja vastaa illalla vilä "nopeasti" sähköposteihin.

Kun aivot ovat jatkuvasti valmiustilassa, palautuminen jää helposti vajaaksi, vaikka itse työ ei olisi fyysisesti raskasta tai työpäivät kohtuuttoman pitkiä. Tämä näkyy väsymyksenä, keskittymisen vaikeutena ja tunteena, ettei mikään oikein ehdi tulla tehdyksi kunnolla. Aivohyvinvointinavigaattorin tulokset ovat osittain aika rajua luettavaa.

Tarvitaan pysähtymistä sen äärelle, miten työtä tehdään: mitä keskeytyksiä voidaan vähentää, miten työtä priorisoidaan ja missä kohtaa palautumiselle on tilaa jo työpäivän aikana, ei vasta sen jälkeen.

Hyvinvointi ei ole vain jaksamista. Se on ennen kaikkea sitä, kuinka kuormittavaa arki on ihmiselle ennen kuin hän väsyy.

19/01/2026

Hyvinvointiala muuttuu, m***a moni ratkaisu ei. Hyvinvointialalla puhutaan nyt enemmän kuin koskaan kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista, jaksamisesta, palautumisesta ja mielenterveydestä. Silti monessa organisaatiossa keinot ovat yllättävän vanhoja.

Henkilökunnalle tarjotaan:
· lisää etuja
· lisää mittaamista ilman todellista muutosta arjessa
· lisää yksilön vastuuta.

Samaan aikaan työ on muuttunut perusteellisesti:
· aivotyö on pirstaleista
· keskeytykset ovat jatkuvia
· hybridityö hämärtää rajoja
· päätöksiä tehdään koko ajan enemmän ja nopeammin

Ongelma ei siis ole ihmisten heikentynyt resilienssi. vaan ongelma on se, miten työ on järjestetty ja johdettu.

Uskon, että seuraava vaihe työhyvinvoinnissa ei ole enemmän tekemistä, vaan fiksumpaa tekemistä. Se tarkoittaa
· vähemmän turhaa kuormitusta
· selkeämpiä rakenteita
· yksilöllisempää johtamista

Näin vuoden alussa olen alkanut pohtimaan mihin suuntaan hyvinvointi on oikein menossa ja miksi monet perinteiset ratkaisut eivät enää riitä.

, ,

05/01/2026

Hyvinvointi ei parane parhaiten tietoa lisäämällä.

Me kaikki tiedämme, mitä “pitäisi” tehdä: liikkua enemmän, syödä järkevämmin, nukkua paremmin, palautua.

Silti toteutus takkuilee. Ei siksi, että olisimme laiskoja tai välinpitämättömiä, vaan siksi että arki on monimutkainen, kuormitus vaihtelee ja motivaatio elää.

Olen huomannut, että muutos lähtee usein liikkeelle vasta silloin, kun tämä tapahtuu:
oma tilanne tehdään näkyväksi siitä rakennetaan selkeä reitti ja motivaatio sidotaan omaan luontaiseen tyyliin

Kun lähtötaso, kuormitus ja palautuminen hahmottuvat kokonaisuutena, ihminen ei tarvitse lisää “yleisiä ohjeita”. Hän tarvitsee yhden konkreettisen seuraavan askeleen, joka sopii juuri hänen arkeensa.

Siksi me Wellbeing Factory:ssä rakennamme raportteja ja työkaluja, joiden ydin on yksinkertainen: Hyvinvointi paranee, kun se muuttuu näkyväksi ja helpoksi toteuttaa.

Kirjoitin tästä blogiin: miten raportit ja työkalut auttavat
- löytämään oikeat painopisteet
- vähentämään syyllisyyttä
ja tekemään pysyviä arjen parannuksia, ilman täydellisyyden vaatimusta.

Lue blogi täältä:
https://hucosport.com/fi/https-hucosport-com-hyvinvointi-ei-parane-parhaiten-tietoa-lisaamalla/

23/12/2025

Nyt moni ei kaipaa virkistyspäivään ohjelmaa, vaan vilttiä.

Hesarissa oli tänään artikkeli, joka laittoi miettimään: työntekijät ovat niin väsyneitä, että virkistyspäivissä halutaan vain maata viltin alla ja olla hetki rauhassa.

Työterveyslaitoksen erityisasiantuntija Anu Perälä tunnistaa ilmiön hyvin. Työelämä on alasta riippumatta entistä nopeatahtisempaa ja erityisesti tietotyössä aivot ovat jatkuvassa kuormituksessa.

Piippaukset, kilahdukset, ilmoitukset ja ponnahdusikkunat kaappaavat huomiomme kerta toisensa jälkeen. Ei ihme, että aivot huutavat joululomaa jo marraskuussa.

Entä jos kuormitusta ei tarvitsisi huomata vasta viltin alla?

Aivohyvinvointinavigaattori tekee näkymättömästä näkyvää: auttaa tunnistamaan aivokuorman lähteet, palautumisen pullonkaulat ja pienet muutokset, joilla arki kevenee, niin yksilöille ja työyhteisöille.

Joulu on hyvä hetki pysähtyä. Ja ehkä myös hyvä hetki miettiä, miten aivot jaksavat ensi vuonna.

https://www.hs.fi/suomi/art-2000011704099.html

Etenkin asiantuntijatyötä tekevät ovat kuormittuneita, hyvinvointiyrittäjä kertoo.

03/11/2025

Viime viikko oli mukavan tapahtumarikas viikko.

Maanantaina juteltiin Rovaniemellä Santasportin Olympic training centerin valmentajien kanssa urheilijoiden ja valmentajien luontaisesta tyylistä, tiistaina ja keskiviikkona tapasimme kansallisessa liikuntafoorumissa Rovaniemellä, tuttuja, yhteistyökumppaneita ja nykyisiä sekä potentiaalisia asiakkaita, torstaina olimme Oulussa juttelemassa Oulun liikuntapalveluiden henkilöiden kanssa yhteistyöstä ja perjantaina olimme sitten Kuortaneen Olympic training centerissä jatkokouluttamassa heidän hyvinvointivalmentajia aivohyvinvointinavigaattorin (Aivojen parhaaksi) käytössä.

Perjantai huipentui Seinäjoen yrittäjien 95 vuotisjuhlaan.

Nyt on kiva olla hetki toimistolla ennen kuin huomenna lähdetään taas Saksaan ja Hollantiin.