01/08/2025
Totta vai tarinaa?
Jos olen jotain joogapolullani oppinut, niin sen, että kaikkein suurin muutos ei tapahdu silloin, kun seison päälläni vaan silloin, kun uskallan pysähtyä ja katsoa rehellisesti syvälle sydämeeni.
Joogafilosofiassa puhutaan kahdesta voimakkaasta käsitteestä:
Māyā (harha) ja Satya (totuus).
Māyā ei ole valhe, vaan näkymätön verho, sellainen, joka saa meidät näkemään todellisuuden sellaisena kuin haluamme sen olevan, ei ehkä sellaisena kuin se oikeasti on. Māyā on kuin verho, joka peittää näkyvyytemme silloin, kun emme vielä ole valmiita kohtaamaan koko todellisuutta.
Swami Rama sanoo kauniisti, että Māyā on kuin hunnulla peitetty morsian, kaunis ulkoisesti, m***a vain hunnun nostamalla voimme nähdä sen syvemmän, todellisen kauneuden.
Tässä viisi tapaa, joilla olen itse kohdannut Māyān ja joita ehkä sinäkin saatat tunnistaa omassa elämässäsi
1. Samaistut täysin rooliisi tai titteliisi
“Mä olen vaimo.”
“Mä olen joogaopettaja.”
“Mä olen se, joka aina jaksaa.”
Me rakennetaan identiteettiä sen varaan, mitä teemme tai miten muut meidät näkevät. Ja jossain vaiheessa saatetaan huomata, että ollaan unohdettu kysyä: kuka minä olen kaiken tämän takana?
Kun roolit riisutaan, jää jäljelle Atman (syvin olemus). Se, joka ei tarvitse titteliä ollakseen merkityksellinen. Se, joka on arvokas ilman yhtäkään saavutusta.
2. Pidät kiinni ihmissuhteesta, joka ei enää palvele kumpaakaan
Tämä on ollut minulle yksi vaikeimmista paikoista. Olla rehellinen itselleen siitä, että jokin suhde, oli se ystävyys, parisuhde tai muu, on tullut tiensä päähän.
Māyā saa meidät uskomaan, että irtipäästäminen olisi epäonnistumista, heikkoutta tai luovuttamista.
M***a ehkä juuri siinä hetkessä, kun uskallamme päästää irti, annamme kummallekin mahdollisuuden kasvaa.
3. Kannat mukanasi vanhaa tarinaa itsestäsi
“Mä oon huono ihmissuhteissa.”
“Ei musta ole siihen.”
“Mulla ei ole aikaa itselleni.”
Kuulostaako tutulta?
Vanhat uskomukset ovat usein huomaamattomia, m***a voimakkaita. Ne on kuin ohjelmointeja, jotka toistaa samaa kaavaa, vaikka sydän huutaa muutosta.
Satya, totuus, kutsuu meitä pysähtymään ja kysymään: onko tämä vielä totta?
4. Vertaat itseäsi jatkuvasti muihin, erityisesti somessa
Sosiaalinen media on nykypäivän Māyān temppeli. Me katsotaan toisten huolellisesti valittuja hetkiä ja verrataan niitä omaan arkipäivään.
Unohtaen, että jokainen näyttää vain sen, mitä haluaa näyttää.
Totuus ei asu filttereissä. Se asuu siinä, miltä susta oikeasti tuntuu, silloin kun kukaan ei katso.
Oletko sinut itsesi kanssa silloin, kun olet ihan yksin?
Siinä on enemmän viisautta kuin tuhannessa somejulkaisussa.
5. Tunnet levottomuutta, vaikka kaiken “pitäisi olla hyvin”
Ulkoisesti kaikki näyttää hyvältä.
Sulla on hyvä työpaikka, kaunis koti ja perhe, terveys kunnossa ja arki rullaa.
M***a sisällä tuntuu silti… tyhjältä. On levoton olo, vaikka et oikein tiedä miksi.
Ehkä mikään ei ole varsinaisesti “pielessä”, m***a jokin ei tunnu oikealta.
Tämä voi olla sydämesi tapa kertoa, että olet ehkä kasvanut ulos jostain, joka ennen toimi.
On tullut aika tarkistaa, elätkö edelleen todeksi omia vai jonkun muun odotuksia.
Me eletään kaikki jossain määrin tarinoiden varassa, huntu kasvoilla. Se on inhimillistä.
M***a silloin kun olet valmis näkemään kirkkaammin, hunnun voi antaa väistyä.
Totuus ei aina tuo helpotusta, m***a se tuo rauhaa.
Rauhaa, joka syntyy siitä, ettei tarvitse teeskennellä.
Että voi olla juuri se, kuka on… keskeneräinen, kokonainen, elävä.
Ja siinä onkin se kaikista suurin vapaus ❤️
