Cope Oy / SportFocus

Koti
Suomi
Helsinki
Cope Oy / SportFocus

Cope tuottaa monipuoliset palvelut psyykkisen taitavuuden ja hyvinvoinnin kehittämiseen eri aloille. SportFocus tuottaa Copen palvelut urheilun kentälle.

Cope - Core Performance & Health Oy on helsinkiläinen yritys, joka tarjoaa monipuolisia palveluita psyykkisen suorituskyvyn ja hyvinvoinnin kehittämiseen eri aloilla. SportFocus on Copen aputoiminimi ja tuottaa Copen palvelut urheilun kentälle. Copen ja SportFocuksen asiantuntijat työskentelevät esimerkiksi seuroissa, lajiliitoissa, maajoukkueissa sekä oppilaitoksissa ja muissa vastaavissa yhteisö

issä. TrainingFocus on Copen asiantuntijoiden kehittämä psyykkisen valmennuksen harjoitekirjasto. TrainingFocus-harjoitteiden avulla kaikki omaa suorituskykyään kehittävät sekä urheiluvalmentajat ja urheilijat voivat ottaa psyykkisen valmennuksen osaksi jokapäiväistä työskentelyä, harjoittelua ja arkea.

20/04/2026

Menestyviä ihmisiä yhdistää yksi asia: intohimo.

Pienestä pitäen meille opetetaan, että "seuraa intohimoasi” ja “tee enemmän sitä mitä rakastat”. Tutkimus kuitenkin osoittaa, että intohimo voi joko auttaa sinua kohti tavoitteitasi tai kuluttaa sinut loppuun.

Psykologi Robert J. Vallerand on jakanut intohimon kahteen tyyppiin:

Harmoninen intohimo:
– Valitset sen
– Se on osa elämääsi, ei koko elämäsi
– Voit levätä ilman syyllisyyttä
– Se antaa energiaa

Obsessiivinen intohimo:
– Se kahlitsee sinut
– Et pysty olemaan poissa sen ääreltä
– Itsetuntosi riippuu siitä
– Se vie enemmän kuin antaa

Kuinka obsessiivinen intohimo näyttäytyy käytännössä?

Otetaan esimerkki urheilijasta. Hän on sairaana ja pohtii, pitäisikö mennä harjoituksiin, vaikka tietää ettei se ole järkevää. Silti hän päätyy lähtemään. Ei siksi, että se olisi hyvä päätös, vaan siksi, ettei pysty olemaan lähtemättä. Jos hän jää kotiin, olo käy levottomaksi ja syyllisyys alkaa painaa. Mieleen nousee ajatus: “olen laiska” tai “olen huono”.

Tällöin toiminta ei osoita enää pelkkää kurinalaisuutta, vaan alkaa olla pakon sanelemaa, jopa pakkomielteistä.

Onko obsessiivinen intohimo aina huono?

Ei täysin, sillä se voi tuoda mukanaan:

- valtavaa sitkeyttä
- tuntikausien harjoittelua
- korkeaa suorituskykyä

Sillä on kuitenkin hintansa:
– enemmän stressiä
– heikompi keskittyminen
– ristiriitoja muun elämän kanssa
– vähemmän joustavuutta

Tärkein viesti on, että emme tarvitse obsessiivista intohimoa päästäksemme huipulle. Itseasiassa harmoninen intohimo on jopa johdonmukaisemmin yhteydessä hyvinvointiin ja optimaaliseen suoriutumiseen, sillä se tukee keskittymistä, mahdollistaa palautumisen ja johtaa lopulta kestävämpään suorituskykyyn ja huippusuoriutumiseen.

Kysymys kuuluukin: rakennatko menestystä pakon vai vapauden kautta?
Pakko voi viedä sinut pitkälle, m***a vapaus vie sinut perille ja pitää sinut siellä!

Kuvia selaamalla pääset tutustumaan omaan intohimoosi.

Jos haluat lisää tukea oman intohimosi tutkimiseen, olemme täällä sinua varten.
https://copeoy.fi/

30/03/2026

Voimakas vaativuus – opittu tapa selviytyä

Saatamme herkästi ajatella jonkun olevan “luonteeltaan” perfektionisti ja siksi vaativan itseltään paljon. Voimakas vaativuus on kuitenkin opittu keino välttää ikäviä tunteita.

Voimme kuulla voimakasta vaativuutta työntekijän tarkastaessa työnsä yhä uudelleen ja venyttäessään työpäiviään välttääkseen virheiden aiheuttamaa pelon tai häpeän tunnetta. Tai kun urheilija ei voi jättää harjoituksiaan väliin ja vaatii itseltään jatkuvaa kehittymistä, jotta ei joutuisi kohtaamaan riittämättömyyden tai huonommuuden tunteita.

Vaativuus ei ole sattumaa tai synnynnäinen ominaisuus.

Mieli on oppinut pitämään sinut liikkeessä: tekemään enemmän, yrittämään kovemmin ja vaatimaan lisää. Ei siksi, että se haluaisi sinulle pahaa, vaan siksi, että se haluaa suojella sinua niiltä ikäviltä tunteilta, joita et ole saanut aikaisemminkaan kohdata tai jotka olet joutunut sivuuttamaan.

Voimakas vaativuus näyttäytyy usein seuraavasti:
– asiat tuntuvat vaativan jatkuvaa kontrollointia
– ajattelu muuttuu mustavalkoiseksi (joko onnistun täysin tai epäonnistun)
– mieli jää helposti märehtimään
– joustaminen tuntuu vaikealta

Vaikka tarkoitus on suojella, tämä vaativa mieli voi etäännyttää sinut siitä, mitä oikeasti tarvitset. Todennäköisesti kaipaisit läsnäoloa, hyväksyntää tai turvaa.

Silti jatkat suorittamista tai asioiden kontrollointia. Se tarjoaa hetkellisen hyvän olon.

Tämä kierre kuitenkin vahvistaa yksinäisyyden ja pelon kokemusta, pahaa oloa sekä riittämättömyyden, huonouden ja epäonnistumisen tunteita.

Se, että tunnistat itsessäsi vaativuutta, ei kuitenkaan tarkoita, että jokin olisi rikki – päinvastoin.

Tärkeintä on oppia tunnistamaan tämä vaativan mielen toiminta.
Kun huomaat, milloin vaativuus aktivoituu ja mitä tunteita se yrittää välttää,
syntyy mahdollisuus pysähtyä ja valita toisin.

Vaativuus ei katoa pakottamalla ja yrittämällä enemmän, vaan ymmärtämällä sen juuria, vahvistamalla itsemyötätuntoa sekä valitsemalla toimia toisin.

Jos haluat tukea oman vaativuuden tutkimiseen ja sen kanssa toimeen tulemiseen – olemme täällä sinua varten.
https://copeoy.fi/asiantuntijat/

20/03/2026

EduFocus-psyykkisen valmentajan koulutusohjelma starttasi tänään - jo 13. kerran 🤩

Me kouluttajat Copella olemme innoissamme ja valtavan kiitollisia saadessamme tehdä tätä työtä ja tutustua jälleen uusiin upeisiin ihmisiin tämä yhteisen kiinnostuksenkohteen äärellä! ❤️

Tästä tulee hieno matka, ja se on onneksi vasta alussa ✨

19/03/2026

Helsingin yliopiston tutkimus nostaa esille sen, mistä monesti vaietaan.

Henkinen väkivalta on yleisin väkivallan muoto urheilussa, ja sitä esiintyy kaikilla tasoilla niin yksilö- kuin joukkuelajeissa.

Väkivallan kokemuksista kertomiseen on korkea kynnys, ja alaikäiset raportoivat kokemastaan vähiten. Moni kokee myös, ettei ilmoituksiin puututa riittävän tehokkaasti.

Erityisesti ne urheilijat, joilla on voimakas urheilijaidentiteetti sekä kokevat että havaitsevat henkistä väkivaltaa useimmin. Voimakas urheilijaidentiteetti voi myös estää heitä kertomasta kokemuksistaan

Lisätietoa tutkimuksen tuloksista ja suosituksesta, sekä urheilijoiden ääntä pääset kuulemaan selaamalla kuvia!

Tärkeä askel kohti turvallisempaa urheilua. Upeaa työtä 💛

Diat:

16/03/2026

Kuvittele mielessäsi seuraava tilanne: Heräät aamulla ja huomaat, että se asia, johon olet elämässäsi eniten panostanut, on yhtäkkiä poissa.
Työ. Ura. Rooli. Status.

Kuka silloin olet?

Kun koemme kuuluvamme johonkin organisaatioon, yhteisöön tai rooliin, tähän liittyvä voimakaskin identiteetti voi olla hyvinvointia suojaava tekijä. Se antaa merkitystä, suuntaa ja usein myös parantaa suorituskykyä.

M***a kun identiteetti alkaa rakentua korostuneesti vain tämän yhden asian ympärille, puhutaan kaventuneesta identiteetistä ja se voi kääntyä meitä vastaan.

Oma arvomme ja kokemus merkityksellisyydestä alkavat sitoutua liiaksi siihen, kuinka hyvin suoriudumme tässä roolissa.
Siihen, menestymmekö.
Siihen, saammeko tunnustusta muilta.

Tämä voi alkaa näkyä levottomuutena, ahdistuksena, uupumuksena tai erilaisina riippuvuuksina.

Moni suorittaja elääkin huomaamattaan kierteessä, jossa asema ylläpitää ja mahdollistaa tietynlaisen elämäntavan:

→ Elämäntapa luo pysyviä kuluja, odotuksia ja mainetta
→ Nämä lisäävät riippuvuutta jatkuvasta suoriutumisesta
→ Suoriutuminen tuo tunnustusta ja vahvistaa identiteettiä
→ Lopulta syntyy ajatus: “En voi tehdä muutoksia. Minun täytyy vain jaksaa.”

M***a tämän ajatuksen alla on usein hiljaisempi kysymys:

Kuka olen, jos lopetan? Mitä minulle tapahtuu, jos epäonnistun?

Elämme edelleen harhakuvitelmassa, että menestyäksemme jollain osa-alueella, meidän täytyy antaa sille kaikkemme, oikeastaan koko elämämme. Valita perhe tai ura. Valita urheilu tai koulutus.

Tutkimus kuitenkin viittaa päinvastaiseen:
monipuolinen identiteetti tukee sekä hyvinvointia että suorituskykyä.

Kun ihminen ei ole vain yksi rooli, ei yhden osa-alueen horjuminen myöskään romahduta koko minäkuvaa. Ja juuri se tekee ajattelustamme ja toiminnastamme joustavaa, menestymisestä ja hyvinvoinnista kestävää.

Skrollaa kuvia, niin löydät identiteetin laajentamiseen liittyvän harjoituksen.

Jos haluat ammattilaisen tukea oman identiteettisi tutkimiseen ja hyvinvointisi vahvistamiseen, ota meihin yhteyttä.
https://copeoy.fi/asiantuntijat/

02/03/2026

Burnout (suom. työuupumus) ei ole enää harvinainen ilmiö, vaan osa monen arkea. Työterveyslaitos raportoi, että jo joka neljäs esihenkilö kuului kohonneeseen tai todennäköisen työuupumuksen riskiryhmään. Maailman terveysjärjestö määrittelee burnoutin työperäiseksi oireyhtymäksi, m***a ilmiö ei rajoitu vain työmaailmaan. Samat kuormituksen, suorittamisen ja palautumattomuuden kaavat näkyvät myös urheilijoilla ja kaikilla, jotka elävät jatkuvien vaatimusten ristipaineessa.

Burnout ei synny yhdestä kiireisestä viikosta, vaan pitkään jatkuneesta epätasapainosta kuormituksen ja palautumisen välillä. Stressi ei itsessään ole haitallista, myös liikunta aiheuttaa fysiologista stressiä, joka vahvistaa meitä. Ongelma syntyy, kun palautumiselle ei jää riittävästi tilaa tai aikaa.

Perinteisesti burnout kuvataan kolmen ydinoireen kautta:

uupumus

kyynistyneisyys

ammatillisen itsetunnon heikkeneminen

Kaikki uupumus ei kuitenkaan näytä samalta. Yksi uupumuksen alatyypeistä on korkean suorituskyvyn uupumus, joka on tyypillinen vaativissa ympäristöissä. Henkilö on sitoutunut, tavoitteellinen ja myönteinen. Hän tekee enemmän, yrittää kovemmin ja tinkii palautumisestaan täyttääkseen korkeat standardit. Ulospäin kaikki näyttää hyvältä: tuloksia syntyy ja suorituskyky on kova. Silti keho ja mieli voivat viestiä ylikuormituksesta. Ratkaisuksi valikoituu usein vielä suurempi panostus, vaikka juuri se syventää kierrettä.

Burnout ei siis aina tarkoita näkyvää romahdusta – se voi näyttää huippusuoriutumiselta. Siksi keskeistä on tunnistaa kuormitus ajoissa, puhua siitä avoimesti ja rakentaa ympäristöjä, joissa sekä suorituskyky että palautuminen mahtuvat samaan yhtälöön.

Jos huomaat merkkejä uupumuksesta ja haluaisit ammattilaisen tukea tilanteeseesi, ota meihin yhteyttä.
https://copeoy.fi/asiantuntijat/

25/02/2026

Oletko kiinnostunut työstä psyykkisen valmennuksen parissa urheilun tai taiteen kentillä? 🤸‍♀️🎭

Huippusuosittu EduFocus-koulutusohjelmamme alkaa 20. päivä maaliskuuta - jo 13. kerran - ja vielä ehdit mukaan! Koulutukseen voi osallistua sekä paikan päällä Helsingissä että etäyhteyksin.

Skrollaa kuvia ja lue olennaisimmat tiedot koulutuksesta. Tutustu tarkemmin ja ilmoittaudu mukaan nettisivuiltamme: https://copeoy.fi/suorituskyvyn-psykologia/koulutusohjelma/

Tervetuloa mukaan oppimaan ja verkostoitumaan! 🔥

16/02/2026

Perfektionismi – hyvä vai huono?

Perfektionismi on lisääntynyt nyky-yhteiskunnassa merkittävästi. Tänä päivänä yksilöiltä odotetaan entistä korkeampaa suoriutumista, menestystä ja erinomaisuutta, mikä luo painetta pyrkiä täydellisyyteen. Menestys nähdään ensisijaisesti yksilön omien ansioiden tuloksena, ja tällainen ajattelutapa sekä ympäristö voivat vahvistaa perfektionistisia tavoitteita ja vaatimuksia.

Keskeinen kysymys kuuluukin: Onko perfektionismi voimavara vai riski?

Kaksi ulottuvuutta – yksi ilmiö

Tutkimuksessa perfektionismi jäsennetään usein kahteen osittain erilliseen ulottuvuuteen

· Perfektionistiset pyrkimykset (perfectionistic strivings) – korkeat standardit ja tavoitteet

· Perfektionistiset huolet (perfectionistic concerns) – kriittinen itsearviointi ja epäonnistumisen pelko

Aiemmin puhuttiin “hyvästä” ja “huonosta” perfektionismista, m***a nykyinen tutkimus osoittaa ilmiön olevan monisyisempi. Myös ”hyvät” perfektionistiset korkeat pyrkimykset voivat kytkeytyä mielenterveyden haasteisiin, kuten masennukseen, ahdistukseen ja uupumukseen. Toisaalta – ilman minkäänlaista itsekritiikkiä emme todennäköisesti saavuttaisi tavoitteitamme tai kehittyisi ammatillisesti. Itsekritiikin tarkoituksena on usein auttaa meitä saavuttamaan tavoitteita tai välttämään haitallisia seurauksia – harva pärjäisi täysin ilman sitä.

Perfektionismi ei siis ole yksiselitteisesti hyvä tai huono. Se on dynaaminen ilmiö, joka voi joko vahvistaa suorituskykyä tai lisätä psyykkistä kuormitusta – heikentää organisaation tehokkuutta tai toimia strategisena voimavarana. Ratkaisevaa on se, millainen suhde meillä siihen on ja miten sitä osaamme säädellä. Kun opimme havainnoimaan omia perfektionistisia standardejamme ja itsekriittisiä ajatusmallejamme, voimme myös harjoitella niiden joustavaa säätelyä, näin ne tukevat suorituskykyä ja hyvinvointia kuormittamisen sijaan.

Kuvaa pyyhkäisemällä löydät tehtäviä havainnoinnin ja harjoittelun avuksi.

Jos huomaat, että perfektionismi alkaa ohjata liikaa omaa tai yhteisösi toimintaa, tai haluat syventää ymmärrystäsi aiheesta, ota meihin yhteyttä keskustellaksesi lisää aiheesta.

https://copeoy.fi/asiantuntijat/

12/02/2026

Kulissien takana – Korkean vaatimustason varjopuolet

Korkean suorituskyvyn ympäristöt näyttävät usein ulospäin menestykseltä, kunnianhimolta ja kovilta tuloksilta. Ne ovat paikkoja, joissa syntyy huippusuorituksia, kasvua ja onnistumisia. Samaan aikaan kulissien takana mieli voi käydä aivan omaa kamppailuaan. Paineet, vaatimukset ja jatkuva tavoitteellisuus voivat kuormittaa tavoilla, joista puhutaan edelleen liian vähän.

Aloitamme uuden julkaisusarjan, joka syntyi tarpeesta puhua ääneen siitä, mitä korkean vaatimustason kulisseissa saattaa tapahtua. Kohtaamme asiantuntijatyössämme toistuvasti saman ilmiön: korkea vaatimustaso tuottaa tuloksia, m***a voi samalla kuormittaa tekijäänsä hiljaa, hitaasti ja huomaamatta.

Tavoitteemme on lisätä ymmärrystä – ei leimata tai yksinkertaistaa. Kerromme tyypillisistä mielen haasteista korkean vaatimustason ympäristöissä. Lisäämme itseymmärrystä ja itsemyötätuntoa tiedon kautta ja annamme konkreettisia näkökulmia sekä työkaluja haasteiden ennaltaehkäisyyn.

Huippusuoritus ja hyvinvointi eivät ole toistensa vastakohtia, vaan parhaimmillaan toistensa edellytyksiä.

Sarja on sinulle, jos toimit:

• tavoitteellisessa tai kilpailullisessa ympäristössä
• roolissa, jossa odotukset – myös omat – ovat korkealla

Sarjan teemoina ovat mm.:

• burnout ja pitkittynyt stressi
• addiktiot
• perfektionismi
• kaventunut identiteetti
• voimakas vaativuus

Sarjan ensimmäistä teema käsitellään jo ensi maanantaina! Tämän jälkeen luvassa on uusi postaus, joka toinen viikko.

Tervetuloa mukaan! Kerro kommenteissa mikä teema puhuttelee sinua eniten tai mitä toivoisit meidän käsittelevän sarjassa.

06/02/2026

Milano-Cortinan talviolympialaiset avataan tänään! ⛸️🥌⛷️🏂🏒

Copen Paulat Thesleff ja Arajärvi kirjoittivat kisojen kunniaksi VK-kustannuksen blogiin artikkelin liittyen paineen alla suoriutumiseen. Tekstin myötä koko Copen tiimi toivottaa Suomen upealle kisadelegaatiolle onnistumisia ja antoisaa Olympiaurakkaa 🔥🇫🇮

Blogi löytyy osoitteesta https://vk-kustannus.fi/paras-irti-paineen-alla-urheilupsykologisia-nakokulmia/

13/01/2026

Supersuosittu EduFocus-koulutus alkaa jo 13. kerran!

Haluatko valmiudet toimia psyykkisen valmentajan asiantuntijatehtävissä ja vaikuttaa ihmisten suorituskykyyn ja hyvinvointiin?

EduFocus-koulutuksessa käsitellään olennaisia ja ajankohtaisia aiheita aina tunne- ja vuorovaikutustaidoista motivoimisen, tavoitteenasettelun ja kilpailemisen taitoihin. Koulutus on suunnattu erityisesti urheilun ja taiteen kentillä työskenteleville, m***a soveltuu myös esimerkiksi liike-elämään.

Koulutus on osallistava, käytännönläheinen ja tutkittuun tietoon nojaava. Saat teorian mukana tarvittavat työkalut psyykkisen suorituskyvyn kehittämiseen.

Lämpimästi tervetuloa mukaan, paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä!

04/06/2025

Kesä, kärpäset ja leppäkertut ovat vihdoin täällä! 🐞

Copen toiminta hiljenee kesän ajaksi. Psyykkistä tukea ja valmennusta niin yksilöille kuin ryhmille on kuitenkin rajoitetusti saatavilla myös läpi kesän. Yhteyden meihin saat tämän sivun kautta: https://copeoy.fi/yhteystiedot/

Mikäli kaipaat kesälukemista, niin Näyttelijäliiton jäsenjulkaisu Ämyrin suorituskyvyn psykologiaa käsittelevän artikkelisarjan neljäs ja viimeinen osa on juuri julkaistu! Artikkeli käsittelee psykologista joustavuutta ja soveltuu kaikille niin hyvinvoinnistaan kuin suorituskyvystään kiinnostuneille. Linkistä juttuun: https://www.nayttelijaliitto.fi/jasenyys/amyri/amyri-2-2025/joustava-mieli-on-kuin-trampoliini-kun-kaadumme-se-auttaa-takaisin-pystyyn/

Copen väki toivottaa kaikille seuraajilleen aurinkoista ja palauttavaa kesää! 🌞

Osoite

Pakilantie 83
Helsinki
00660

Nettisivu

http://www.copeoy.fi/

Hälytykset

Tiedä ensimmäisenä ja anna meille oikeus lähettää sinulle sähköpostitse uutisia ja promootioita Cope Oy / SportFocus :ltä. Sähköpostiosoitettasi ei käytetä muihin tarkoituksiin, ja voit perua milloin tahansa.

Oikopolut

Oma vastaanotto listan huipulle Klinikka Helsinki :ssa?