02/03/2026
Burnout (suom. työuupumus) ei ole enää harvinainen ilmiö, vaan osa monen arkea. Työterveyslaitos raportoi, että jo joka neljäs esihenkilö kuului kohonneeseen tai todennäköisen työuupumuksen riskiryhmään. Maailman terveysjärjestö määrittelee burnoutin työperäiseksi oireyhtymäksi, m***a ilmiö ei rajoitu vain työmaailmaan. Samat kuormituksen, suorittamisen ja palautumattomuuden kaavat näkyvät myös urheilijoilla ja kaikilla, jotka elävät jatkuvien vaatimusten ristipaineessa.
Burnout ei synny yhdestä kiireisestä viikosta, vaan pitkään jatkuneesta epätasapainosta kuormituksen ja palautumisen välillä. Stressi ei itsessään ole haitallista, myös liikunta aiheuttaa fysiologista stressiä, joka vahvistaa meitä. Ongelma syntyy, kun palautumiselle ei jää riittävästi tilaa tai aikaa.
Perinteisesti burnout kuvataan kolmen ydinoireen kautta:
uupumus
kyynistyneisyys
ammatillisen itsetunnon heikkeneminen
Kaikki uupumus ei kuitenkaan näytä samalta. Yksi uupumuksen alatyypeistä on korkean suorituskyvyn uupumus, joka on tyypillinen vaativissa ympäristöissä. Henkilö on sitoutunut, tavoitteellinen ja myönteinen. Hän tekee enemmän, yrittää kovemmin ja tinkii palautumisestaan täyttääkseen korkeat standardit. Ulospäin kaikki näyttää hyvältä: tuloksia syntyy ja suorituskyky on kova. Silti keho ja mieli voivat viestiä ylikuormituksesta. Ratkaisuksi valikoituu usein vielä suurempi panostus, vaikka juuri se syventää kierrettä.
Burnout ei siis aina tarkoita näkyvää romahdusta – se voi näyttää huippusuoriutumiselta. Siksi keskeistä on tunnistaa kuormitus ajoissa, puhua siitä avoimesti ja rakentaa ympäristöjä, joissa sekä suorituskyky että palautuminen mahtuvat samaan yhtälöön.
Jos huomaat merkkejä uupumuksesta ja haluaisit ammattilaisen tukea tilanteeseesi, ota meihin yhteyttä.
https://copeoy.fi/asiantuntijat/