02/06/2025
Kumpi on tärkeämpää – kuntoutuksen laatu vai sen määrä?
Myönnettäköön heti, että otsikon vastakkainasettelu on kärjistys. Kuntoutuksen laatu, tai tarkemmin sanottuna kuntoutuksen sisältö, ja kuntoutuksen määrä eivät ole samalla janalla eikä niitä voida suoranaisesti laittaa vastakkain. Molemmat ovat myös kuntoutuksen tehokkuuden kannalta olennaisia. Voimme kuitenkin sanoa näiden keskinäisestä suhteesta jotakin kun tarkastelemme kuntoutuksen tekijöitä, jotka vaikuttavat sen tehokkuuteen.
Kielelliset interventiot ovat komplekseja interventiota. Kompleksit interventiot sisältävät useita erillisiä elementtejä, jotka vaikuttavat keskeisiltä kuntoutuksen tehokkuuteen nähden (Medical Research Council, 2000; Skivington et al., 2021). Tarkasteltaessa kielellisiä interventioita, joissa niin kuntoutuksen sisältöön kuin sen määrään liittyvät eri tekijät vaihtelevat, määrän ei ole havaittu olevan yhteydessä tehokkuuteen (Roberts et al., 2019; Silverman et al., 2020; Tarvainen et al., 2025). Tämä viittaa siihen, että kuntoutuksen sisällöstä ja määrästä ensisijaiseksi nousee sisältö (Tarvainen et al., 2025; Zeng et al., 2012). Määrän vaikutus tehokkuuteen jää siten piiloon sisällön vaihdellessa.
Se, mitä kuntoutuksessa tehdään, on siis aivan keskeistä. Jos kuntoutuksen sisältö ei ole kohdallaan, ei määrällä voida kompensoida sitä.
Jotta oikeasisältöinen kuntoutus vaikuttaisi, tarvitaan kuitenkin myös riittävä määrä kuntoutusta. Tutkimus osoittaa, että kuntoutuksen määrä vaikuttaa kuntoutuksen tehokkuuteen (Frizelle et al., 2021). Konkreettisesti määrän vaikutus näkyy seuraavassa esimerkissä: 7,5 tuntia kestäneellä kuntoutuksella saatiin aikaan pieni efektikoko lasten kieliopillisissa taidoissa, 15 tunnin kuntoutuksella efektikoko oli puolestaan keskisuuri tai suuri (Balthazar & Scott, 2018). Lisäksi on olemassa kriittinen minimimäärä kuntoutusta, jonka alle jäädessään ei kuntoutuksesta ole hyötyä vaikka lapsella hyötymispotentiaalia olisikin (Frizelle et al., 2021; Zeng et al., 2012).
Molempia siis tarvitaan kuntoutuksessa, niin oikeaa sisältöä kuin riittävää määrääkin. Ensin on harkittava tarkasti mitä tehdään, sitten annettava riittävä määrä kuntoutusta, jotta se vaikuttaa.
Puheterapeutteina emme useinkaan voi vaikuttaa siihen, kuinka paljon kuntoutusta voimme tarjota. Onneksi voimme päättää siitä, mitä kuntoutuksessa teemme. Ja se on aivan keskeistä.
Iloa ja osaamista työhösi!
Terveisin, Sirpa Tarvainen
PS. Tämä on Puheterapiapalvelu Vuorovaikutuksen blogikirjoitus. Pääset lukemaan uusimman tekstin muutamaa kuukautta ennen kuin se julkaistaan verkkosivuilla ja sosiaalisessa mediassa tilaamalla uutiskirjeen täältä: https://www.takingturns.eu/kirjoitukset/
Uutiskirjeen tilaajille lähti juuri teksti aiheesta "Miksi kuntouttavan terapeutin ei kannata jättää kuntoutuksen vaikuttavuuden mittaamista arvioivan tahon tehtäväksi?"
Lukuiloa!
Lähteet:
Balthazar, C. H., & Scott, C. M. (2018). Targeting Complex Sentences in Older School Children With Specific Language Impairment: Results From an Early-Phase Treatment Study. Journal of Speech, Language, and Hearing Research, 61(3), 713–728. https://doi.org/10.1044/2017_JSLHR-L-17-0105
Frizelle, P., Tolonen, A.-K., Tulip, J., Murphy, C.-A., Saldana, D., & McKean, C. (2021). The Influence of Quantitative Intervention Dosage on Oral Language Outcomes for Children With Developmental Language Disorder: A Systematic Review and Narrative Synthesis. Language, Speech, and Hearing Services in Schools, 1–17. https://doi.org/10.1044/2020_LSHSS-20-00058
Medical Research Council. (2000). A framework for development and evaluation of RCTs for complex interventions to improve health.
Roberts, M. Y., Curtis, P. R., Sone, B. J., & Hampton, L. H. (2019). Association of Parent Training With Child Language Development: A Systematic Review and Meta-analysis. JAMA Pediatrics, 173(7), 671–680. https://doi.org/10.1001/jamapediatrics.2019.1197
Silverman, R. D., Johnson, E., Keane, K., & Khanna, S. (2020). Beyond Decoding: A Meta‐Analysis of the Effects of Language Comprehension Interventions on K–5 Students’ Language and Literacy Outcomes. Reading Research Quarterly, 55(S1). https://doi.org/10.1002/rrq.346
Skivington, K., Matthews, L., Simpson, S. A., Craig, P., Baird, J., Blazeby, J. M., Boyd, K. A., Craig, N., French, D. P., McIntosh, E., Petticrew, M., Rycroft-Malone, J., White, M., & Moore, L. (2021). A new framework for developing and evaluating complex interventions: Update of Medical Research Council guidance. BMJ, n2061. https://doi.org/10.1136/bmj.n2061
Tarvainen, S., Frizelle, P., Granroth‐Wilding, H., Stolt, S., & Launonen, K. (2025). Intervention factors associated with efficacy, when targeting oral language comprehension of children with or at risk for (Developmental) Language Disorder: A meta‐analysis. International Journal of Language & Communication Disorders, 60(2), e70013. https://doi.org/10.1111/1460-6984.70013
Zeng, B., Law, J., & Lindsay, G. (2012). Characterizing optimal intervention intensity: The relationship between dosage and effect size in interventions for children with developmental speech and language difficulties. International Journal of Speech-Language Pathology, 14(5), 471–477. https://doi.org/10.3109/17549507.2012.720281
Kirjoitukset Tervetuloa lukemaan puheterapeutti ja väitöskirjatutkija Sirpa Tarvaisen ajatuksia kliinisen työn ja tutkimuksen rajapinnasta! Kirjoitukset perustuvat niin tutkimuskirjallisuuteen, Tarvaisen omaan tutkimukseen kuin kliiniseen kokemukseen. Mikäli haluat saada tiedon uusista jutuista ...
