Työnohjaaja Anita Lohvansuu

06/11/2025

Hyvin toimivat työelämän rakenteet kuten johtaminen ja organisointi, työyhteisö sekä työn sisällölliset ja sosiaaliset tekijät luovat pohjan työhyvinvoinnille ja työn tuloksellisuudelle.

Sosiaalipsykologi, psykoterapeutti, tietokirjailija Emilia Kujala on verrannut työelämän rakenteita portaisiin. Jos ihminen kaatuu portaissa, lähetetäänkö vain hänet lääkäriin?
Tutkitaan vammat ja pohditaan, mitä vikaa hänessä on, kun ei pysynyt pystyssä.
Vai tutkitaanko myös portaat, olisiko niissäkin jotain korjattavaa?

25/10/2025

" Kun meillä on töissä noita, jotka ovat hiihtäneet kouluun..."
Pitäisiköhän tätä tarinaa koittaa muuttaa, etteivät sukset menisi kokonaan ristiin🤫

21/10/2025

Älä ole utelias, vai olisitko sittenkin?

Uteliaisuus on tärkeä ominaisuus.
Uteliaisuus pitää liikkeellä. Se auttaa oppimaan uutta ja pitää mielen virkeänä.
Uteliaisuutta on myös myönteinen kiinnostus ihmisiä ja heidän kokemuksiaan kohtaan.
Kannustava ilmapiiri ja riittävä itsenäisyys vahvistavat uteliaisuutta.

08/10/2025

Kyllä kaikesta voi puhua, m***a viisaampaa olisi keskustella. Ainakin työyhteisöissä ja toki muutoinkin. Mikäli ei ole kyseessä luento tai muu yksipuolinen tiedon jakaminen.

Puhuminen on aina yksisuuntaista. Yksi puhuu ja muut kuuntelevat.

Keskustelu taas on vastavuoroista ajatusten vaihtoa. Keskustelussa kuunnellaan, tuodaan esiin useita mielipiteitä ja vaihtoehtoja asioihin.
Keskustelu on vuorovaikutusta. Sitä tarvitaan parhaan mahdollisen lopputuloksen ja ymmärryksen aikaansaamiseksi.

Joissain tilanteissa eleet ja ilmeet korvaavat sanallisen viestinnän...

23/09/2025

Oikeamielisyys, suuri ja vaikuttava sana.
Kuitenkin; "Oikeamielisyys kytkee meidät itseämme suurempaan, m***a ilmenee arkisissa valinnoissa."- Viktor Frankl
Viisaita sanoja, pohdittavaksi.
Mitä tämä itsekullekin merkitsee.

1920-luvulla nuori psykiatri Viktor Frankl kehitti uudenlaisen terapiamuodon, jota hän kutsui logoterapiaksi. Sen ytimessä oli oivallus: ihmisen syvin tarve on löytää tarkoitusta elämäänsä. Frankl …

25/08/2025

Elokuun viimeisellä viikolla on kai vähitellen alettava uskomaan, että syksyä kohden mennään.
Kesälomat on suurimmalla osalla suomalaisista takanapäin. Alkukesän viileyden jälkeen aurinko onkin hellinyt. Se on toivottavasti varastoinut kehoomme paljon positiivista energiaa ja paluu työarkeen sujuu, mainoslausetta mukaellen, "pehmeästi".

Jotta työpaikalle olisi mukava palata, on ensisijaisen tärkeätä ja peruskysymys, että jokainen työntekijä kokee olonsa turvalliseksi. Mitä se sitten kenellekin kaikkineen merkitsee.

Kouluihin on tullut tavaksi julistaa lukukauden alussa työrauhan julistus. Sen tarkoituksena on edistää turvallista, yhteisöllistä ja mukavaa ilmapiiriä.
Olisikohan joku tämäntapainen kauden aloitus työpaikoilla ainakin tiedostamisen tasolla hyvä ajatus?
Valitettavan ja liian yleistä työyhteisöissä on henkinen väkivalta, mustamaalaaminen ja työpaikkakiusaaminen.
Tämä aiheuttaa taloudellisten menetysten lisäksi kärsimystä sekä uhrille että lukuisille muille osallisille. Myös työyhteisö voi huonosti.
Työpaikkakiusaaminen on aina koko työyhteisön ongelma. Näin ollen syntipukin poistaminen/ poistuminen työyhteisöstä ei ole ratkaisu ongelmaan.

Työyhteisösovittelija, tietokirjailija ja työelämän kehittämispäällikkö Tiina-Emilia Kaunisto, mm., on kirjoittanut tästä vaietusta ja vaiennetustakin aiheesta kirjoja ja blogeja.
Mielestäni hän kuvaa oikein osuvasti sitä, miten pahan puhuminen työyhteisössä muuttuu mustamaalaamiseksi ja lopulta työpaikkakiusaamiseksi.
Tämä voi tapahtua esimiehen hiljaisella hyväksymisellä tai jopa mukana olemisella.
Kun syntipukki on löydetty, vähitellen kaikki hänen normaali, muilta hyväksyttävä toimintansa nähdään pahana ja vääränä.
Virheitä ei hyväksytä. Hyviä suorituksia mitätöidään. Häntä ns. katsotaan erilaisten silmälasien läpi.
Syntipukki eristetään ja muu työryhmä voi paradoksaalisesti kokea jopa hyvää ryhmähenkeä. Vahvan ryhmän puolella on helppo olla. Manipuloiminen on yllättävän helppoa.
Kaunisto kehottaakin blogissaan jokaista, joka työssään tämänlaatuista toimintaa kohtaa olemaan rohkea, näkemään ja puuttumaan tilanteeseen.
Olemaan rohkea ja inhimillinen, se reilu ja suoraselkäinen työkaveri, joka tekee samalla palveluksen sekä uhrille, että myös itselle ja koko työyhteisölle.
Kaunisto korostaa, että pahan puhumiseen on puututtava ajoissa.
Olen ehdottomasti samaa mieltä.
Työnohjauksessa aihetta voisi, ja ehkäpä myös pitäisi, käsitellä jo ennakoivasti yleisellä tasolla. Ennen kuin syntipukki on löydetty ja häntä aletaan koko työryhmän voimin käsitellä ongelmien tuottajana. Silloin metsän näkeminen puilta voi olla jo hieman haastavampaa. Ja syntipukin kuorma vaan kasvaa.
Tällaisin miettein, iloa ja voimia syksyyn🌞

29/06/2025

Pumpulimetsä🤍💚🌞
" Luonnonrauha on parantava luonnonvoima. "- Una Reinman

Ole lempeä itsellesi, panosta asioihin, jotka merkitsevät.

11/06/2025

"Ei tämä maailma pahuuteen murru,
m***a hyvien hiljaisuuteen saattaa murtuakin."- Maaret Kallio
Mielestäni hyvin, ja oikeastaan aika rohkeastikin sanottu.
Usein ajatellaan, että empatia ja empaattinen ihminen ovat yhtä kuin hyve ja hyvää tekevä ihminen yhteisössä.
Näinhän ei välttämättä kuitenkaan ole.
Empatia on kykyä tunnistaa ja eläytyä toisen tilanteeseen ja tunteeseen.
Empatia ei kuitenkaan aina sisällä halua toimia.
Empaattisuutta voidaan käyttää sekä hyvään että pahaan.
Todella empaattinen ihminen voi olla myös todella taitava manipuloimaan. Ja on kuulemma myös tutkittu ja todettu, että yhteisössä ryhmään kuuluminen voi useinkin olla tärkeämpää kuin totuus.
Myötätunto on se, joka saa ihmisen toimimaan ja tekemään asioita toisten auttamiseksi. Myötätuntoinen ihminen on aina myös empaattinen.
Joku guru on aikoinaan sanonut, että jos haluat tehdä hyvää itsellesi tai muille, harjoita myötätuntoa.
Myötätunto, myös itseä kohtaan, on taito, jota voi ja olisi hyvä harjoitella.
Ilman itsemyötötuntoa ihminen on täynnä itsekriittistä, itsensä hylkäävää negatiivista sisäistä puhetta, joka vie mielen alas ja heikentää toimintakykyä.
Kesä, sen lämpö, valo, luonto ja useimmille myös loma, on hyvää aikaa irrottautua arjen rutiineista, ladata akkuja ja treenata myötätuntoa, myös itseä kohtaan.
Aurinkoista kesää, säistä riippumatta💚🌞

20/05/2025

Jokainen haluaa tulla nähdyksi, se on perustarve. Jos ei tule nähdyksi, ei ole olemassa.
Hyväntahtoisin silmin voi nähdä myös potentiaalin.
Jostain olen joskus kopioinut tällaisen viisauden:
" Se, että tiedän että minut hyväksytään sellaisena kuin olen, vapauttaa energiaa, luo luottamusta ja psykologista turvallisuutta. Nämä edistävät uusiutumis-ja muutoskykyisyyttä, innovatiivisuutta ja halua ponnistella yhteisten tavoitteiden eteen."
Mitätöinti ja suoritusten huomiotta jättäminen ovat henkistä väkivaltaa. Tämä pahimmillaan musertaa (ammatti)identiteetin.
Myötätunto ja hyväksyvä kannustaminen auttavat nähdyksi tulemisen kokemuksessa.

20/04/2025

" Kevät nostaa nurmikon kukkaan, miksi heittäisin toivon hukkaan."-Gustaf Fröding

Kevätaika nostaa useimmille ja useimmiten toiveita ja toivoa. Pohjoisen ihmiset heräävät, kun valo ja lämpö lisääntyvät.
Toiveet ja toivo eivät ole sama asia. Voi olla, että toiveet eivät toteudu, m***a toivo voi silti säilyä.
Toivo on tärkeää jokaisessa elämäntilanteessa. Toivo on elämän ydin eikä sitä ole kenenkään lupa viedä. Myös itse on toivon eteen työskenneltävä.
Toivo ei ole tekopositiivisuutta, epärealistista kaikki järjestyy, kun vain olet positiivisella mielellä- ajattelua.
Toivo ei sulje pois tosiasioita. Toivo antaa voimia ja intoa toimia, uskoa tavoitteisiin ja myös asettaa tavoitteita.
Toiveikkuutta voi olla myös sellaisten asioiden suhteen, joihin ei voi itse vaikuttaa.
Toivo antaa rohkeutta ja suuntaa sekä työelämässä että henkilökohtaisessa elämässä.
Toivo vaikuttaa myös fyysiseen terveyteen.
Toivon vastakohta on toivottomuus. Toivottomuus lamaannuttaa ja vie toimintakyvyn.
Työyhteisössä toiveikkaat ihmiset eivät lamaannu vaan kehittävät ja kehittyvät.
" Työyhteisössä on hyvä vaalia kaikkia toivoa vahvistavia elementtejä. Niitä ovat esimerkiksi mahdollisuus keskustella avoimesti ja myös tuulettaa tunteita, hyvät työkaverisuhteet ja yhdessä tekeminen." - Jari Kylmä
Hoitotieteen dosentti Jari Kylmä on tutkinut paljon johtamiskulttuurin vaikutusta toiveikkuuteen. Hänen mukaansa esihenkilön toiveikkuus suhteessa työntekijöihin ilmenee myönteisyytenä, kannustavana ja rakentavana palautteena. Erityisen tärkeää on, että esihenkilö on empaattinen, kiinnostunut, kuunteleva, avoin ja ehdottoman tasapuolinen.

Toivon viljeleminen on kaikkien vastuulla.
Edesmennyt karismaattinen ja viisas logoterapiaopettajani, psykologi Raija-Leena Sten tapasi usein sanoa koulutuspäivien päätteeksi: "Nyt minä menen tekemään lottorivin."
Menikö hän oikeasti, en tiedä, m***a luulen, että ymmärsin merkityksen.

06/04/2025

Onpas hyvä kirjoitus Hs: n mielipidesivulla.
Empatiaan nojaava johtajuus, yhteiset arvot, kuten luottamus, avoimuus ja tasavertaisuus tärkeässä roolissa.
" Työelämässä johtamisen tärkein tehtävä on yhdistää. Toimia katalyyttina, joka tuo erilaiset näkemykset yhteen ja auttaa organisaatioita löytämään yhteisen suunnan.
Se edellyttää empatiaa, uteliaisuutta ja rohkeutta kysyä: mitä voimme oppia toisiltamme?"