13/09/2023
Tiesitkö, että mielenterveydelliset syyt ovat ohittaneet tuki- ja liikuntaelimistä johtuvat sairauspoissaolot työstä noussen merkittävimmäksi poissaolosyyksi?
Miten Suomi voi - tutkimuksessa havaittiin, että työhyvinvointi oli laskusuuntainen koko tarkastelujakson (2019-2022) ajan kun taas työuupumuskokemus noususuuntainen. Loppuvuodesta 2022 lähes joka neljäs vastanneista koki työuupumusoireita . Tuore tutkimus ei juuri eroa vuoden 2011 luvuista, jolloin 23% miehistä ja 24% naisista koki lievää työuupumusta.
EK:n mukaan sairauspoissaolopäivä maksaa työnantajalle keskimäärin 370€. Vuonna 2019 n. 84 000 suomalaista jäi yli yhdeksän päivän sairauslomalle mielenterveyden häiriöistä johtuen. Kokonaistaloudellinen menetys on siis valtava, m***a niin on myös sairastumisen merkitys yksittäiselle työnantajalle, esihenkilölle, työyhteisölle ja ennen kaikkea yksilölle itselleen.
Työuupumusta ei löydy diagnoosilistalta, m***a se voi olla taustalla kun sairausloman syyksi kirjataan ahdistuneisuushäiriö, unettomuus , masennus jne.. Työuupumus on haaste, joka on yhteinen koko työyhteisölle ja jonka ennaltaehkäisyyn jokainen voi omalla panoksellaan osallistua.
Lisäksi työnantajalla on mahdollisuus tarjota henkilöstölleen ulkopuolista apua joko ennaltaehkäisevästi tai korjaavasti.
Tässäkään tapauksessa en voi kyllin painottaa laadukkaan ja ammattitaitoisen työnohjauksen merkitystä. Työnohjaus auttaa ohjattavaa/ohjattavia monin eri tavoin voimavaroja vahvistaen, asioita, ilmiöitä ja näkökulmia avaten, ratkaisujen löytämistä tukien - tuottaen sitä kautta hyvää sekä yksilölle että koko työyhteisölle. Parempaa ja hyvinvoivempaa työelämän tulevaisuutta kohden siis.
Sekä työkyky että työn imu koettiin vähäisemmäksi kesällä 2023 kuin loppuvuonna 2019, kertoo Työterveyslaitoksen Miten Suomi voi? -tutkimus. Siinä nousee esiin tarve satsata työoloihin.