Mieli hakoteillä

24/10/2023

Sain aiemmin tänä vuonna käsiini hyvän ja toimivan työvälineen -tunnekortit🙏 Niiden avulla on voinut johdattaa asiakasta tutkimusmatkalle, jonka pysäkkeinä ovat mm tunteiden tunnistaminen, erottaminen, nimeäminen, hyväksyminen ym.

Kun riittävän pitkään kuuntelee työkseen ihmisiä, niin huomaa toisintoja, josta voi hiljalleen tehdä yleistyksiä. Samanlaiset asiat toistuvat eri ihmisillä, erilaisissa tilanteissa.
Yksi ahaa elämys syntyi muutama vuosi sitten. Sitä ennen olin ollut uppoutunut siihen, miten paljon ajatukset (= sisäinen puhe) vaikuttavat tunteisiimme ja sitä kautta toimintaamme, että itse tunteet jäivät siinä kohden vähän vähemmälle huomiolle. Nyt on selvästi ollut tunteiden & tunnetyöskentelyn kausi 😊

Eli siihen ahaa elämykseen.. Aloin kiinnittää huomiota siihen, miten ihmisillä ei ole kykyä? tai taitoja? vai halua? kohdata hankalaksi kokemiaan tunteita. Suru, pelko tai viha ovat tästä oivia esimerkkejä. Vaikka kaikilla näillä em tunteilla on tärkeitä "pointteja";
🍂Suru auttaa pysähtymään, kun olet menettämässä jotain oleellista. Suru kirkastaa meille arvomme, sen mikä meille on tärkeää.
🍂Vihan hyvä tarkoitus on kenties tuoda tarpeitasi esiin tai kertoa, että rajojesi yli on kävelty, joko sinä itse tai joku toinen ihminen. Se voi kertoa esimerkiksi, että "minulla on tarve tulla otetuksi vakavasti" tai "minulla on tarve lepoon".
🍂Pelko varoittaa vaarasta, joskin kehoon on voinut jäädä esim lapsuuden traumoista ylivirittynyt keho, joka aistii vaaroja sielläkin, missä niitä ei ole.

Ehkä tämän kirjoituksen tavoitteena on muistuttaa siitä, että jos tuntee esim surua, niin voisi olla hyödyllistä harjoitella tunnistamaan se, sen epämääräisen pahan olon takaa. Sanoa itselleen, että "huomaan, että olen nyt surullinen ja se on ihan ok, saan olla". Hyväksyä se, ettei tunteesta tarvitse päästä mahdollisimman pian eroon, vaikka se koskeekin. Opetella sanomaan itsellen, että "ei mitään hätää, tämäkin helpottaa ja menee ohi, jonain päivänä". "Sinä selviät kyllä" ❤️

18/05/2023

Muutama sana masennuksesta ja aamuista.

Olen useasti työssäni kuullut, että nimenomaan aamut ovat ihmisille, jotka kärsivät masennuksesta tai ahdistuneisuudesta, vaikeita. En ole koskaan törmännyt tieteelliseen infoon, mikä selittäisi tämän ihmisen subjektiivisen kokemuksen, joten jos jollain tutulla sellainen on, niin saa mieluusti kertoa.
Itselleni on syntynyt muutama ajatus, joka voisi selittää tästä ainakin osan.
Loogisin selitys voisi olla tietysti huonosti nukuttu yö tai painajaisunet, jotka vetävät mieltä alakuloiseksi. Jo se, että väsyneenä ei jaksaisi edes nousta sängystä ylös ei ole omiaan nostamaan mielialaa. Lisäksi todentuntuiset, ahdistavat unet usein sekoittuvat osaksi arkeamme, ja voi olla jopa hetkisen aikaa vaikea erottaa unta ja todellisia tapahtumia, saati että pääsisi ikävän unen jättämää tunnetta karkuun.
Painajaisia, erityisesti toistuvia sellaisia, voisi yrittää tutkiskella. Ne ovat alitajuntamme tuotosta ja usein merkityksellisempää on se, mitä unessa tapahtuu, kuin se, ketä henkilöitä tai hahmoja unessa on. Psykoanalyyttisessä viitekehyksessä kun ajatellaan, että unessa esiintyvät hahmot ovat itsemme eri puolia. Jos siis unessa yrität esim tavoittaa jotain henkilöä, soittaa tälle, m***a puhelu katkeaa, ei hälytä, tai et saa vaikka puhelinta käsiisi, vaan tiellesi tippuu kaikenlaisia esteitä. Tunne unessa voi olla, että viesti olisi elintärkeää saada eteenpäin tai muuten jotain kamalaa tapahtuu. Jos tämä edellä oleva ajatusmalli pitää paikkansa, niin unessa yrität viestiä kuumeisesti jotain itsellesi. Jotain josta et ehkä vielä saa hereillä ollessasi kiinni tai jotain, jota et ole vielä valmis ottamaan vastaan. Useimmiten painajaiset saattavat jättää rauhaan, kun ns 'viesti on mennyt perille".
Silti kaikkia unia ei voi, eikä kannata edes yrittää tulkita, m***a tämäkin näkökulma on yksi, jonka voi pitää mielessä.

Toinen asia, joka voi tehdä aamuista vaikeita on se, että aamuisin alkaa uusi päivä ja sen vuoksi aamuihin saattaa latautua toive, että jos "kaikki paha" olisikin hävinnyt yön aikana ja elämä tuntuisikin mielekkäältä ja hyvältä. Ja kun näin ei ole, niin ymmärrettävästi ihminen pettyy ja pettymyksestä seuraa alakuloa.

Kolmas asia voi olla se, että meidän "pitäisi- koneisto" käynnistyy heti aamusta, kun saamme silmämme auki. Mitä pidempään on kärsinyt masennuksesta, sitä isommaksi "pitäisi" ajatusten vuori on mielessä kasvanut. Ja nämä kaikki tekemättömät asiat ja toteutumatta jääneet ajatukset vyöryvät mieleemme aamuisin. Ja ihminen uupuu jo näiden pelkkien ajatustensa alle, ennen kuin on päivä kunnolla edes alkanut. Tämän kanssa kannattaa testata paradoksaalisesti sitä, että sanoo itselleen: "Nyt mun ei tarvitse tehdä yhtään mitään". Koska parhaimmillaan voi huomata, että onkin tekemässä jotain, kun ei jättäytynyt vaativien ajatusten alle.

12/10/2021

Hei,
Tännekin tiedoksi, että elämässäni on tapahtunut kaikenlaisia käänteitä tämän blogin perustamisen jälkeen.
Tämä sivusto oli itselleni se ensimmäinen lilliputin askel kohti haavetta, jonka toteutukseen uskallusta riitti reilu 1,5v sitten. Sen jälkeen on pitänyt sen verran kiirettä, etten ole ennättänyt enää tätä sivustoa päivittämään.
Perustin toiminimelleni Tmi Depressiohoitaja Sari Manninen sivuston, jota pyrkimys on alkaa käyttämään hillityn hallitusti. Eli jos jatkosss haluat seurata kirjoituksiani, niin ota ☝️sivu seurantaan.
Aurinkoisia syyspäiviä toivottaen, Sari

10/10/2020

Tänään on Maailman mielenterveyspäivä 💚

Tuli pitkästä aikaa mieleeni kirjoittaa tänne pieni asia, kiitos Hannan 😘
Elämäni on ollut vauhdikasta vuoden aikana. Kun aiemmin työskentelin työterveyshuollossa depressiohoitajana ja kohtasin sairastuneita tai ylikuormittuneita asiakkaita, niin nyt työni painopisteenä on ns. sairastuneiden läheiset. Sanaa kohtaamistyötä, m***a keskustelun keskiössä onkin nyt se, miten läheinen jaksaa, kun perheessä tai ystävällä on mielenterveys- tai päihdeongelma.

Ja haluan päivän "kunniaksi" sanoa pari sanaa mielenterveydestä, asioita joita olen tullut ajatelleeksi vasta tänä vuonna uuden työni myötä.
Kun puhutaan mielenterveydestä, niin tarkoitetaanko sillä sitä, että ihmisellä ei ole mielensairautta? Ja jos ihmisellä on mielensairaus, niin eikö hänellä silloin ole mielenterveyttä?
Olen oppinut työssäni kohtaamieni ihmisten kautta ymmärtämään, että meillä kaikilla on mielenterveys, joka vaihtelee aivan kuin fyysinen terveyskin. Välillä kolottaa ja juilii, vaikkei reumaa olisikaan. Eli vaikkei meillä olisi pysyvää mielensairautta, niin meillä kaikilla on hetkiä, jolloin mielenterveytemme ei ole se paras mahdollinen ja häiriötön.
On myös ihmisiä, joilla on mielen sairaus ja silti heillä saattaa olla sairauden kanssa eläessään hyvää mielenterveyttä ja kykyä sekä voimia tehdä asioita, jotka em. asiaa tukevat.

Niin muistetaan, että kun vietämme Maailman Mielenterveyspäivä, niin vietämme itse asiassa päivää, joka koskettaa meitä kaikkia, jollain tavalla, joskus.

Mitkä asiat vahvistavat sinun mielenterveyttä?

#💚

07/04/2020

Hyvää asiaa, suosittelen katsomaan tallenteen👍 Käsittelee sekä parisuhteen, että perheen näkökulmaa, jos puolisolla tai lapsella on psyykkistä sairautta

07/04/2020

Hoi! Kaikille Kymenlaaksossa asuville tiedoksi ja Huolipuhelin tietysti toimii valtakunnallisestikin :)

Kakspy ry noudattaa Suomen hallituksen linjausta ja siksi pääosa toiminnastamme on siirretty puhelimitse ja verkossa tapahtuvaksi 13.5.2020 saakka. Ohessa puhelinnumeroitamme ja verkossa tapahtuvan toimintamme tietoja. Olethan meihin yhteydessä, jos kaipaat juttuseuraa tai tukea.

02/04/2020

Tässä on nyt paljon asiaa hyviin mielikuviin puettuina 👍

Muumeista löytyy paljon hienoja vertauskuvia, joilla voi selittää monia tunnekokemuksia. Tässä muutama: Uteliaisuus omia tunteita kohtaan = Kuin hemuli, joka kulkee suurennuslasinsa kanssa…

31/03/2020

Luentovinkki 😉

Parisuhde, kun perheessä on psyykkistä sairautta -yleisöluento Facebookissa tiistaina 7.4. klo 17.30-19.
Luennoitsijana perheterapeutti Anne Huolman.

Luennolla käsitellään parisuhteen vuorovaikutusta ja puolisoiden tunteita tilanteessa, jossa joko puoliso tai lapsi sairastaa psyykkisesti. Pohditaan sairastuneen, kumppanin ja vanhempien vaikeita tunteita sekä sairauden vaikutusta parisuhteen dynamiikkaan. Mitkä ovat parisuhteen voimavarat, miten vaikeiden aikojen yli voi päästä ja kuinka ottaa puheeksi vaikeita asioita ja tunteita?

Luennolle pääset FinFami Uusimaa ry:n Facebook -sivun kautta: https://www.facebook.com/finfamiuusimaa/

17/03/2020

https://www.sttinfo.fi/tiedote/psyykkisen-tuen-sisaltoja-lisatty-koronabottiin?publisherId=23980819&releaseId=69877020

Tavallisen arjen mullistanut koronavirus herättää monissa ahdistusta ja epävarmuutta. Tätä huolta osaltaan lievittämään on Terveyskylän Koronabottiin lisätty psyykkisen tuen osuus. Koronabotti on tarkoitettu kansalaisille ja sitä voi käyttää eri puolilta Suomea. Palvelua päivitetää...

17/03/2020

Työelämässä kehotetaan keskittymään kriisin aikana perustehtävään ja se sopii hyvin mukautettuna tähänkin tilanteeseen. Että jokainen yrittäisi keskittyä ja ylläpitää perusarkeaan niin hyvin kuin, se tässä tilanteessa, on mahdollista.

Ei ole ihmisen psyykelle hyväksi jatkuva murehtiminen, se ei tilannetta muuta ainakaan paremmaksi. Jos huoliajatukset meinaavat ottaa vallan, niin kokeile kirjoittamista, jäsentele, mieti toimintasuunnitelmaa niihin asioihin, joihin voit vaikuttaa ja selviytymiskeinoja niihin, joihin et voi vaikuttaa.
Tai keskity mielikuvaharjoituksiin, jotka rauhoittavat. Etsi ympäriltä 5 keltaista asiaa ja hengittele. Jos ne löytyy helposti, jatka niin, että mietit 5 mieltä rauhoittavaa asiaa jne.

Voimia meille kaikille ♥️

Mieli ry neuvoo, miten pitää pelko kurissa. Myös WHO on laatinut ohjeet mielenterveyden ylläpitoon epidemian aikana.

16/03/2020

👍

Kun moni taho peruuttaa kurssitoiminnan kasvotusten vallitsevan koronatilanteen takia, Masennus kuin ikisade?-verkkokurssille tuli yleisöryntäys.

08/03/2020

Kauniita ja koskettavia runoja ♥️

”Kun teet parhaimpasi
niin se riittää”
Kuka jaksaa aina tehdä
en minä ainakaan
Ei kait tässä olla
urheilusuoritusta tekemässä
Että jos et kykene antamaan
itsestäsi kaikkea, parhaintasi
et voi olla tyytyväinen

Joku päivä tarmokkuuteni
yltää parhaimpaan suoritukseen
mutten tee siitä numeroa
koska tiedän
että joku toinen päivä
menen sieltä, missä rima on alimmillaan
Tyydyn vain toteamaan
olen tällainen
teen sen minkä jaksan
ja se saa riittää

22/02/2020

Masennukseen olen usein havainnut liittyvän syyllisyyden sekä häpeän tunteet, jotka usein sekoittuvat.. tai ehkä syyllisyys näistä kahdesta on helpompi tunnistaa. Syyllisyys voi olla ikään kuin häpeän päällä oleva helpommin kohdattava ja käsiteltävä tunne.
Mielestäni syyllisyys liittyy kuitenkin aina tekoon, häpeä siihen mitä on. Tai mitä uskoo olevansa. Mitä sisäinen puhe, joka esim. masennuksessa "hyökkää" ihmistä itseään vastaan, sanoo meidän olevan.

Syyllisyys on tärkeä ja ohjaava tunne oikean ja väärän erottamiseksi. Jos tekee toiselle väärin, niin syyllisyys ohjaa pyytämään anteeksi.
M***a se mitä on, sitä ei pidä eikä tarvitse pyytää anteeksi. Jos on väsynyt, surullinen, tarvitseva, epäonnistunut.. on hyvä muistaa, että ei ole tehnyt kenellekään pahaa, eikä sitä oloa/ tunnetta tarvitse pahoitella.
Sitä tarvitsee enemmänkin paijata ja ♥️

20/02/2020

Mielenterveyden keskusliiton uudentyyppinen ”Masennus kuin ikisade?” -verkkokurssi on osoittautunut huippusuosituksi. 1000 kurssilaisen raja ylitettiin kahdessa viikossa kurssin avaamisesta. Myös…