Aki Laitinen - Vahva Arki

Koti
Suomi
Lahti
Aki Laitinen - Vahva Arki

Autan sinua elämäntapamuutoksen toteuttamisessa tai suorituskyvyn kehittämisessä yli 10 vuoden kokemuksella. Fysioterapeutti, valmentaja ja kehittäjä.

Autan rakentamaan kestävää hyvinvointia ja vahvempaa arkea tutkitun tiedon, yksilöllisen valmennuksen ja käytännönläheisten ratkaisujen avulla. Yli 10 vuoden kokemus valmennuksesta ja kuntoutuksesta – urheilusta elämäntapamuutoksiin. Nykyisin keskityn erityisesti työikäisten jaksamisen, kehonkoostumuksen, suorituskyvyn ja arjen toimintakyvyn tukemiseen. Jatko-opiskelen fysioterapian alaa ja valmistaudun väitöstyöhön, jonka tavoitteena on kehittää vaikuttavampia valmennus- ja elämäntapainterventioita osaksi terveydenhuoltoa. Perustan työni Vahva Arki -ajatteluun: hyvinvointi rakentuu yksilöllisesti, m***a sitä voidaan systemaattisesti vahvistaa. Fysioterapeuttina etsin ratkaisuja myös kipuun ja toimintakykyhaasteisiin harjoittelun ja elämäntapojen keinoin. Olen lisäksi kiinnostunut työtapojen, työkyvyn ja organisaatioiden kehittämisestä – erityisesti siitä, miten hyvinvointi, ajattelun selkeys ja toimivat arjen rakenteet tukevat sekä yksilöä että työyhteisöä.

28/06/2025

Jalkavaivat ovat yleisiä ja kengistä liikkuu jos minkälaisia markkinointiväitteitä. Yleisvaikutelma on, että vahvasti tuetuista kengistä on siirrytty suosimaan minimalistisia malleja, koska niiden ajatellaan mahdollistavan jalan luonnollisen liikkeen. Katsotaan miltä eri väitteet vaikuttavat.

📣 Väite 1: Lättäjalka aiheutuu tuetuista kengistä ja paranee minimalistisilla.

Kenkien vaikutus koko elämänkaaressa voi olla merkittävä. Lasten muovautuva jalka tarvitsee aktiivista lihastyötä jalkaholvien tuen kehittämiseksi, ja ulkoinen tuki vähentää lihastyön tarvetta. Aikuisilla kenkävalinta tuskin vaikuttaa jalan geometriaan, m***a lihasten aktivoiminen voi ennaltaehkäistä toiminnallisia vaivoja. Jo syntyneisiin ongelmiin tarvitaan usein muutakin hoitoa kuin kenkien vaihtaminen.

📣 Väite 2: Jäykkä jalka paranee vaihtamalla minimalistiseen kenkään.

Korkeakaarinen jalka on usein jäykkä, mikä tarkoittaa sitä, että luuston kuormitus on tavallista suurempaa erityisesti juoksussa. Kenkävalintaa oleellisempaa on vartalon rakenteen, sietokyvyn ja kuormituksen määrän yhteensovittaminen. Jalan rakenne ei aikuisella muutu pelkällä kenkävalinnalla.

📣 Väite 3: Minimalistinen kenkä korjaa varpaiden asentovirheet.

Varpaiden yleisiä asentovirheitä ovat ns. vasaravarpaat sekä vaivaisenluu. Kapeakärkisten kenkien käyttö lapsuudesta lähtien näyttäisi yleistävän näiden ongelmien syntymistä. Sen sijaan niiden hoidoksi ei riitä kengän vaihtaminen, m***a se voi helpottaa oireita ja estää vaivojen pahenemisen.

Aikuisen jalan rakennetta on todella vaikea muuttaa vain kenkiä vaihtamalla. Toisaalta toiminnallinen vaiva voi helpottaa myös ilman jalan geometrian muutoksia lihasten vahvistuessa. Harjoittelu ja erilaiset kengät erilaisiin tilanteisiin voivat tuoda parhaan tuloksen.

Lapsien kohdalla voi melko ykskantaan todeta, että paljain jaloin liikkumiselle on enemmän tarvetta kuin tukevien kenkien käytölle. On hyvä miettiä, miten tämä arjessa toteutuu, sillä pieni jalka tarvitsee myös suojaa ulkona liikkuessa.

Minkälaisia kenkiä sinä käytät?

13/06/2025

Fyysinen työ vapauttaa kaistaa mielestä.

Puuhastelu on tärkeää. Kuitenkin puhdetyöt ovat mennyttä maailmaa ja useimmat fyysiset tehtävät koetaan kuormittavina, koska ne vievät aikaa muilta asioilta. Imurin on kuljettava itsestään!

Stop! 🛑

Väline, jolla kuljetamme aivojamme paikasta toiseen, on rakennettu lähes jatkuvaa liikettä varten. Keho on suunniteltu tekemään valtava määrä vaihtelevan intensiteetin työtä päivän aikana.

Fyysinen rasitus tyhjentää mielen positiivisella tavalla. Sinne tulee tilaa uusille ajatuksille. Ja sitähän me työelämässä tarvitsemme enemmän, tilaa ajatella.

Liiterin täyttäminen, nurmikon leikkaaminen ja kodin siivoaminen voivat olla paljon tärkeämpiä ja merkityksellisempiä asioita kuin luulemmekaan. Kyse on kokemuksesta, jossa olet aina itse oikeassa.

Oma kokemukseni on vaihtunut vuosien varrella. Tässä iässä olen päättänyt kokea kuormituksen positiivisena asiana, nauttia siitä että voin ja pystyn. Myös silloin, kun omasta mielestäni voisin olla tekemässä jotain tärkeämpää.

Pistä peukku jos oot myös puuhastelija! 👍

06/06/2025

En ole koskaan tarvinnut yli viikon lomaa palautuakseni töistä. Olen lomaillut kauemminkin, m***a en tuohon tarpeeseen.

Toki on ollut aikoja, jolloin minua ei ole kiinnostanut palata töihin viikon tai kolmenkaan viikon jälkeen. Olen saattanut väittää itselleni olevani uupunut, voimaton. Joskus olen saanut jonkun diagnoosinkin.

M***a ei se työkuormasta ole johtunut, vaan siitä, että en ole asettanut itselleni oikeita – työtä suurempia – tavoitteita. Paremman huomisen tavoitteita.

Puhun vain omasta puolestani, kun sanon, että jos en palaudu töistä viikossa, niin ongelma on siinä, että tavoitteeni eivät ole tarpeeksi suuria ja motivoivia. Kun ne ovat, niin en halua passivoitua, vaan janoan tekemistä.

On toki parempiakin syitä lomailla kuin palautuakseen töistä. M***a jos et halua lomailla, vaan tehdä töitä, niin luota itseesi ja tavoitteisiisi. Älä ainakaan kuuntele niitä, jotka uupuvat jo omista puheistaan.

21/05/2025

Some luo illuusion, jossa ihminen voi menestyä kaikilla elämän osa-alueilla yhtä aikaa.

Todellisuudessa elämä kulkee jaksoittain, eikä kaikkea voi kehittää täysillä samaan aikaan.
Ja mitä enemmän yrittää tehdä kaiken kerralla, sitä todennäköisemmin joku osa-alue alkaa hiljalleen palaa loppuun.

🔥 Kun rakennat jotain isolla liekillä, älä anna muiden asioiden palaa loppuun 🔥

Tämä oivallus on muuttanut omaa arkeani. Olen oppinut hyödyntämään ajanjaksoja sen sijaan, että taistelisin niitä vastaan. Jos jokin alue vaatii nyt enemmän tilaa, annan sen tapahtua – m***a samalla mietin, miten muut osa-alueet pysyvät elossa, edes minimitasolla.

Kyse on rytmin löytämisestä. Sellaisesta rytmistä, jossa jaksaa elää vuodesta toiseen, ei vain seuraavaan deadlineen asti. Se tekee myös elämästä mielenkiintoisempaa.

Valmiiksihan tässä ei tulla yhden elämän aikana, joten mukavia haasteita riittää jokaisella ajanjaksolla.

Minkälaisia jaksoja sun elämään kuuluu?

19/05/2025

Sussa on voimavaroja, joista et tiedä vielä mitään.

Näin sanoin hiljattain hyvin kuormittuneelle ihmiselle, joka pohti valmennukseemme lähtemistä. Kuormittava työ ja kipuileva kroppa olivat ajaneet ajatukset umpisolmuun, jota ei ole helppo avata yksin.

Näin, että hänellä oli usko omiin mahdollisuuksiinsa käymässä vähiin. Vaikka ihminen saisi mitä aikaan työssään, se ei tarkoita, että hän luottaisi siihen, että voi vaikuttaa omaan olotilaansa ja terveyteensä. Silloin ollaan kriittisen pisteen kohdalla.

Pisteen, jonka toisella puolella odottaa aivan toisenlainen elämä. Sellainen, joka ei kuluta nykyisiä voimavaroja, vaan rakentaa uusia. Joka kehittää uudenlaisen suhteen tekemiseen, olemiseen ja elämiseen. Joka luo merkitystä elämään pelkän tekemisen sijaan.

Sillä ei ole mitään tekemistä sen kanssa tehdäänkö salilla kyykkyä vai jalkaprässiä, laitettiinko puuroon voisilmä vai punaherukoita tai tuliko tänään syötyä ylimääräinen pulla palaverissa.

Muutos tapahtuu ensin mielessä ja asenteessa, vasta sitten käytännössä ja aivan lopuksi kehossa. M***a arjessa - siinä se tuntuu melkein heti.

Näin siksi, että muutos on suunta, ei maali. Muutos on elävä tavoite, elinvoima. Se on ihmisen ydintä, ja sen voima pitää osata valjastaa oikeaan käyttöön.

Silloin syntyy voimavaroja, joita ei tiennyt olevan olemassakaan.

17/05/2025

Kun Jonas Salk kehitti poliorokotteen 1950-luvulla, häneltä kysyttiin miksi hän ei patentoinut sitä.

Hän vastasi kysymällä: ”Voiko aurinkoa patentoida?” Maailman lasten terveys oli hänelle arvokkaampaa kuin henkilökohtainen hyöty.

Maailmaa on harvoin muutettu itsekkäistä lähtökohdista. Suurimmat teot syntyvät halusta tehdä hyvää toisille. Ja siinä näen aikamme suurimman heikkouden.

Halu tehdä hyvää ei synny tyhjästä. Se rakentuu tunneyhteydestä toisiin ihmisiin. Siitä, että joku läheinen merkitsee. Että kokee kuuluvansa, olevansa tarpeellinen ja tulevansa nähdyksi.

Tuo yhteys jää helposti arjen alle. Kiire, suoritukset ja jatkuva ärsyketulva vievät huomiomme. Samalla tunne siitä, että hyvinvointi on yksilösuoritus, vahvistuu. Vaikka tiedämme, että paras versio meistä syntyy yleensä suhteessa toisiin.

Vahva arki ei ole pelkkää itsensä kehittämistä.
Se on myös yhteyden vaalimista. Sitä, että perheessä, ystäväpiirissä ja työyhteisössä on ilmapiiri, jossa voi hengittää. Antaa ja saada tukea.

Jos pysähdyt hetkeksi ja mietit, mikä omassa arjessasi oikeasti tuo hyvinvointia:
onko se se, että saat taas yhden päivän puristettua kasaan? Olet askeleen lähempänä ”valmista”?

Vai se, että läheisilläsi on kaikki hyvin – ja tiedät omilla teoillasi vaikuttaneesi siihen positiivisesti?

15/05/2025

Avoautolla voi hyvin ajaa pakkasella – jos on valmis ottamaan korkean terveydellisen riskin. Eteenpäin pääsee, m***a ei kovin mukavasti. Ja jos toistaa saman tarpeeksi usein, kylmä kostautuu.

Sama pätee moniin tapoihin, joilla yritetään täyttää liikunnallisia "velvollisuuksia" tai saavuttaa kehonkoostumustavoitteita raskaan arjen keskellä.

Ajatellaan vaikka näitä:
– Heräät viideltä lenkille viiden tunnin unilla.
– Teet aamulla terveyssmoothien, m***a päivän muut ruokailut ovat kahvia ja suklaata.
– Kahdesti vuodessa aloitat uuden elämän ja neljä salitreeniä viikossa polttaa energiat loppuun alle kuukaudessa.
– Vedät nopean HIIT-treenin lounastauolla, m***a et ehdi syödä kunnolla koko päivänä.
– Syöt arkena "ihan hyvin", m***a viikonloppuisin mikään ei pysy kasassa.

Jotain siellä on, mikä voisi viedä eteenpäin. M***a lopulta ottaa enemmän kuin antaa.

Moni terveysteko muistuttaa avoautoa pakkasessa:
kyllä sillä voi ajaa – m***a olosuhteet eivät tue menoa, eikä lopputulos palvele terveyttä.

Vahva arki ei rakennu piikeistä vaan rytmistä. Siitä, että uni, syöminen, liikkuminen ja palautuminen eivät ole erillisiä projekteja vaan osa arkea. Kohtuullisina, joustavina ja kestävinä.

Jos nämä asiat kiinnostavat – seuraa tai laita viestiä. Kerron mielelläni lisää.

12/05/2025

Jos kysyn sadalta ihmiseltä, mikä elämässä on tärkeää, niin aika monella "terveys" on top 3:ssa.
Jos seuraavaksi kysyn, mitä henkilöllä on tapana tehdä terveytensä eteen, teot ovatkin äkkiä prioriteettilistalla sijalla 10 tai 15.

Miten se on mahdollista?

Siksi, että aivoillemme ei ole ominaista yhdistää kävelylenkin tai salaatin syömisen vaikutuksia terveydentilaamme joskus tulevaisuudessa. Aivot on rakennettu ratkaisemaan tämän hetken ongelmia: aikatauluja, viestejä, suoriutumista. Ei hidasta muutosta, joka rakentuu monien pienten valintojen varaan.

Silti juuri ne hetket, jolloin emme ole erityisen motivoituneita, vaikuttavat eniten terveydentilaamme myöhemmin.
Itse asiassa terveydentilaamme ei vaikuta niinkään se, mitä teemme motivoituneina, vaan se, mitä teemme muina aikoina.

Yksi keino ohittaa aivojemme hetkiin takertuva logiikka on pysähtyä kysymään:
“Minkä valinnan tekisin nyt, jos olisin se terve ja elinvoimainen 50-, 60- tai 70-vuotias, joka haluan olla?”

Tämä ajatus tuo pitkän aikavälin tavoitteen konkreettisesti tähän hetkeen ja auttaa tekemään valintoja sen mukaan, kuka haluat olla, ei sen mukaan, miltä nyt tuntuu.

30/04/2025

Jutusteltiin kanssa podcastissa motivaatiosta.

Myöhemmin päässäni syntyi ajatus elämäntapamuutokseen liittyen:

”Tärkein hetki on se, kun ei tee mieli tehdä mitään.”

Eli kun olet aloittanut, onnistunut, sitten poks - ei tee mieli tehdä enää yhtään mitään.

Se on ehkä prosessin tärkein hetki. Jos sen ottaa annettuna, niin homma on siinä. Jos siihen on varautunut, niin homma jatkuu.

Ei se mitä teet, kun kaikki onnistuu, vaan se mitä teet, kun mikään ei tunnu onnistuvan 👊

Kaikki teot lasketaan.

21/04/2025

Elämäntapamuutos ei käynnisty yhdellä oikealla tavalla. Lempeä puhe ja itsemyötätunto toimivat, kun tarkastellaan elämäntilannetta kokonaisuudessaan.

Käytäntöön tarttuessa taas voi toimia paremmin napakka puhe: ”Nyt pää ylös, silmät auki ja työhanskat käteen.”

Molemmat voivat olla oikeita tapoja samalle ihmiselle, eri hetkessä.

Sen sijaan yksi lähestymistapa on lähes aina haitallinen: itsensä ruoskiminen.

Jos jokainen ajatus muutoksesta synnyttää vain itsearvostelua, häpeää tai vertailua muihin, on aivan ymmärrettävää, että ei tee mieli aloittaa. Miksi tarttua elämäntapamuutokseen, jos jo pelkkä ajatus vetää mielen matalaksi?

Monelle asiantuntijalle, johtajalle ja työikäiselle ylipäätään juuri tämä on se suurin haaste. Ei tiedon tai kyvykkyyden puute, vaan se, ettei ole tottunut olemaan keskeneräinen.

Että täytyisi myöntää: tämä osa elämääni ei ole hallussa. Vielä. M***a juuri siitä kohtaa muutos lähtee.

Ei ruoskien, vaan rehellisesti ja rakentavasti.

Lopulta olemme kaikki keskeneräisiä. M***a saatamme olla vain pienen muutoksen päässä paremmasta olosta ja suuremmista voimavaroista.

12/04/2025

Tänään podcastissa keskusteltiin elämäntapamuutoksen aloittamisesta, ja siihen keskeinen tipsi:

Täydellistä elämäntilannetta aloittamiseen ei tule. Sen sijaan ajatukset muuttuvat. Joten aloita heti, ja anna muutoksen syntyä tekojen seurauksena.

Painotimme keskustelussa juuri ajatusten ja lähestymistapojen muutosta, koska tekoihin liittyvistä ohjeista ei tässä maailmassa ole puutetta.

Ajatuksilla on mahtava voima. Onhan aivojen ympärille rakennettu mieletön koneisto tämän elämänvoiman kantamiseen paikasta toiseen 🧠 🦿

Jakso tulee ulos ensi kuussa, sitä ennen kannattaa katsoa edelliset aiheet Kuntokompassin YouTube-kanavalta.

03/04/2025

Tuuhan mukaan, jos kiinnostuksesi liikkuu kanssani samoilla aaltopituuksilla: suorituskyky, terveys, ravitsemus, kuntoutus ja kaikkea, mitä koulutustyötä tekevän valmentaja-fyssarin pöydällä pyörii.

Ilmainen. Maksuton. Zero dollars. Poistua voi milloin vain, jos löyhkää. Tervetuloa!

www.voimajavire.fi

Osoite

Lahti

Nettisivu

https://www.akilaitinen.fi/

Hälytykset

Tiedä ensimmäisenä ja anna meille oikeus lähettää sinulle sähköpostitse uutisia ja promootioita Aki Laitinen - Vahva Arki :ltä. Sähköpostiosoitettasi ei käytetä muihin tarkoituksiin, ja voit perua milloin tahansa.

Ota Yhteyttä Vastaanotto

Lähetä viesti Aki Laitinen - Vahva Arki :lle:

Oikopolut

Oma vastaanotto listan huipulle Klinikka Lahti :ssa?

Jaa

Kategoria

Fysioterapeutti