20/02/2026
Herpesviruksen neurologinen muoto aiheuttanut vakavia tautitapauksia Suomessa. Tässä tarttuvien tautien erikoiseläinlääkäri Katja Hautalan hyvä info paketti EHV1 tartunnoista ja ennaltaehkäisystä.
EHV1-taudinpurkauksia Suomessa
Viime viikkoina Suomessa on todettu useita vakavaoireisia hevosten EHV1 herpestartuntoja. On mahdollista, että todellisia tartuntoja on enemmän, sillä näytteenotto on ollut vähäistä ja osa tartunnoista on voinut jäädä diagnosoimatta. Sairastuneilla hevosilla on esiintynyt kuumetta, hengitystieoireita ja harvinaisissa tapauksissa myös keskushermosto-oireita. Valitettavasti ainakin kaksi hevosta on menehtynyt tartunnan seurauksena.
Hevosen herpesviruksia esiintyy Suomessa jatkuvasti, ja arviolta noin 30 % suomalaishevosista on jossain vaiheessa kohdannut EHV1-viruksen. Tyypillisimmin EHV1 aiheuttaa kuumetta, hengitystieoireita esiintyy erityisesti nuorilla hevosilla. Tiineillä tammoilla tartunta voi johtaa luomiseen tai heikkona syntyvään varsaan. Herpesviruksen aiheuttamat keskushermosto-oireet ovat onneksi harvinaisia. Nyt meneillään olevassa taudinpurkauksessa useat hevoset ovat kuitenkin sairastuneet poikkeuksellisen vakavasti.
EHV1 tarttuu hengitysteiden kautta suorassa kontaktissa, samassa ilmatilassa virusta erittävän hevosen kanssa ja myös ihmisten välityksellä käsien, vaatteiden ja varusteiden kautta. Virus voi säilyä ympäristössä noin viikon, m***a tuhoutuu tavallisilla desinfektioaineilla. Tartunta tulee tavallisimmin talliin uuden tai kilpailusta palaavan hevosen mukana ja siksi näiden hevosten pitäminen erillään tallin muista hevosista noin kahden viikon ajan on tärkeää.
Näytteenotto on keskeisessä roolissa tartuntojen tunnistamisessa ja leviämisen estämisessä. Sieraimen limakalvolta otettu sivelynäyte taudin alkuvaiheessa on usein paras ja nopein tapa tunnistaa tartunta. On kuitenkin tärkeää ymmärtää, että yksittäinen negatiivinen näyte ei poissulje EHV1 tartunnan mahdollisuutta, sillä viruksen erittyminen vaihtelee taudin eri vaiheissa. Erityisesti keskushermosto-oireita saaneilla hevosilla sierainnäyte on usein negatiivinen. EHV1 diagnostiikassa voidaan käyttää myös pariseeruminäytteitä, jotka otetaan vähintään 10 päivän välein vasta-ainenousun toteamiseksi.
Rokotuksilla (EHV1 ja EHV4) voidaan vähentää hengitystieoireita sekä luomisia ja pienentää viruseritystä, m***a rokotteilla ei ole osoitettua tehoa keskushermostomuotoa vastaan. Rokotuksia ei tule antaa jo altistuneille hevosille, sillä tällöin vakavan oireilun riski saattaa kasvaa. Tällä hetkellä herpesvirusrokotteet ovat Suomessa tukusta loppu.
Epidemian hillitsemiseksi tallien on tärkeää kiinnittää erityistä huomiota uusien hevosten pitämiseen erillään tallin muista hevosista ensimmäisen kahden viikon ajan, hevosten päivittäiseen lämmön seurantaan, talleissa kulkevien ihmisten hygieniakäytäntöihin (käsien pesu ja desinfiointi, vaatteiden ja kenkien vaihto eri tallien välillä ym) sekä välittömään näytteenottoon aina kuumeilevan tai muuten epäilyttävästi oireilevan hevosen kohdalla.
