Hoitajan arkipäivä

Hoitajan arkipäivä Marja-Liisa Vilhunen on suomalainen kirjailija ja eläkkeellä oleva erikoissairaanhoitaja. Vilhusen novelleja ja runoja on mukana Reunan ja Vestäjien kirjoissa.

Hänen teoksensa käsittelevät erityisesti hoitotyön arkea, vanhusten elämää ja yhteiskunnan heikoimmassa asemassa olevien ihmisten kohtaloita. Marja-Liisa Vilhunen on Siilinjärvellä asuva erikoissairaanhoitaja, joka työskenteli 39 vuotta psykiatrisilla osastoilla. Kirjoittamisharrastus johti Jyväskylän yliopiston luovan kirjoittamisen opintoihin. Vilhunen on ollut yli 20 vuotta Pohjois-Savon Kirjal

linen Yhdistys Vestäjät ry:n jäsen. Kaiken keskellä yksin -kirjan (BoD 2022) novellit ovat syntyneet todellisten tapahtumien pohjalta, m***a höystetty fiktiolla. Hoitajan arkipäivä -tietokirja (Reuna 2016) sisältää hoitajan hiljaista tietoa ja kertoo hyvästä hoidosta potilaiden ja hoitajien näkökulmasta. Kirjassa ennustetaan hoitajapulaa, sillä huono palkka ja työolot ajavat hoitajia vaihtamaan ammattia. Lisäksi hän on kirjoittanut näytelmiä. Vilhusen tekstit ovat kantaaottavia ja kertovat elämästä, jota osa ihmisistä ei halua nähdä.

"19 henkilöä haki virkaanTarkastusjohtajan virkaa haki määräajassa 19 henkilöä, joista 16 täytti kelpoisuusvaatimukset.T...
01/05/2026

"19 henkilöä haki virkaan
Tarkastusjohtajan virkaa haki määräajassa 19 henkilöä, joista 16 täytti kelpoisuusvaatimukset.

Tarkastuslautakunnan puheenjohtajistosta ja kahdesta jäsenestä sekä viranhaltijoista koostuva valintaryhmä haastatteli kuutta hakijaa joulukuussa. Heistä neljä haastateltiin uudelleen tammikuussa."

Pirhan tarkastuslautakunta esitti virkaan toista hakijaa. Aluevaltuusto päätti kuitenkin vastoin lautakunnan esitystä.

23/04/2026

❌TERVEYSKESKUSMAKSUT NOUSEVAT, m***a sote-ministeri Rydman toteaa, että “eivät ne montaa kertaa elämässä omalle kohdalle osu”.

Ministeri joko ei ymmärrä (tai ei halua ymmärtää) että monien kohdalla väite ei pidä paikkaansa. On helppo tarkastella asiaa omasta elämäntilanteesta käsin. Jos kuuluu laajan työterveyshuollon piiriin, terveyskeskuksessa ei tarvitse käytännössä koskaan asioida, ja työnantaja maksaa työterveyden kulut.

Suomeen on jo muodostunut kahden kerroksen väkeä. Jos ei ole työelämässä tai terveysvakuutuksen piirissä, hoitopaikkana on terveyskeskus. Julkisella saa edelleen hyvää hoitoa, m***a monilla hyvinvointialueilla sinne pääsyä joutuu jonottamaan (pitkään), toisin kuin työterveyteen, jossa lääkärille pääsee usein samana päivänä. Nyt terveyskeskusmaksuja vielä korotetaan. Tällä tahdilla julkisen terveydenhuollon kustannukset lähestyvät hiljalleen yksityisen hintoja

On myös fakta, että noin 10 % väestöstä käyttää valtaosan terveyspalveluista, arviolta 80–90 %. Tämä eniten palveluita käyttävä joukko on keskimäärin myös vähävaraisinta. Maksujen korotukset kohdistuvat siis juuri niihin, joiden talous on valmiiksi tiukilla. Työterveyshuollon asiakkaiden kukkaroon nämä muutokset eivät käytännössä vaikuta.

Yhdessä asiassa Rydman on kuitenkin oikeassa: nämä uudet vainajamaksut tulevat jokaiselle maksettavaksi vain kerran elämässä.

20/04/2026

Sosiaalisen kuntoutuksen alasajo❌ EN KANNATA

”Kuntouttavan työtoiminnan ja sosiaalisen kuntoutuksen lakkauttaminen säästää 21 miljoonaa euroa vuonna 2027 ja 32 miljoonaa euroa vuonna 2028” ➡️ onko tästä edes tehty mitään vaikutusarviota? Todennäköisesti syrjäytymisen lisääntymisen kautta kustannukset tulee kasvamaan

Monille työelämän ulkopuolella oleville kuntouttava työtoiminta on ainoa keino pysyä kiinni arjessa, kokea osallisuutta ja löytää merkitystä elämään. Nyt kuntouttava työtoiminta ja sosiaalinen kuntoutus ajetaan alas ja on epäselvää mitä tulee tilalle. Jokin ”halvempi palvelu”?

Keskustelu painottuu kustannuksiin, vaikka samalla sivuutetaan kuntoutuksen ennaltaehkäisevä merkitys. Pieniltä tuntuvien kulujen leikkaaminen voi johtaa siihen, että ihmiset syrjäytyvät yhteiskunnasta. Monelle kuntouttava toiminta on ollut viimeinen asia, mikä pitää yhteiskunnassa ja arjessa kiinni.

Erityisesti nuorten kohdalla ennaltaehkäisevän työn merkitys on suuri. Syrjäytyminen on kallista sekä yksilölle että yhteiskunnalle. Kestävämpi ratkaisu syntyy panostamalla terveydenhuoltoon, varhaiseen tukeen ja perheiden hyvinvointiin. MIKSI NIIN EI TEHDÄ???

Todelliset säästöt syntyvät usein vasta silloin, kun ihmisten hyvinvointiin investoidaan ajoissa!!!!! Nyt tuntuu, että hallitus näkee apua tarvitsevat ihmiset palkkänä kulueränä ja rasitteena.

”Naapurina, joka jää aamulla nukkumaan”, kuten sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen asian ilmaisi.

20/04/2026

Miksi Suomessa sijoitetaan niin paljon lapsia kodin ulkopuolelle? Miksi suuri osa sijaishuoltopaikoista on yksityisten toimijoiden ylläpitämiä laitoksia?

Sijaishuollon kustannukset nousevat vuosittain yli miljardiin euroon. Miksi tähän ei puututa hallituksen säästötoimissa? Esimerkiksi Pirkanmaan hyvinvointialue käyttää lastensuojelun budjetistaan vain noin 20 % ennaltaehkäisevään työhön ja peräti 80 % kodin ulkopuolisiin sijoituksiin.

Keskeinen ongelma on peruspalveluiden ja ennaltaehkäisevän sosiaalityön pitkäaikainen aliresursointi. Tilanne on vuosien mittaan ajautunut siihen, että ennaltaehkäisyyn ei ole riittävästi varoja, ja lapsia sekä nuoria joudutaan sijoittamaan kalliisiin sijaishuollon yksiköihin. Yhden nuoren sijoitus kodin ulkopuolelle voi maksaa jopa 1000 euroa vuorokaudessa.

Säästötoimet kohdistuvat nyt vääriin paikkoihin: sosiaalista kuntoutusta vähennetään ja pahimmillaan sosiaalityöntekijöiden määrää supistetaan. Samalla juuri kodin ulkopuolisiin sijoituksiin kuluu vuosittain yli 1000 miljoonaa euroa. Kyse on valtavasta summasta, jonka kohdentamista tulee tarkastella kriittisesti.

17/04/2026

Koulunkäynninohjaajien määrää ja heidän työaikaansa supistetaan paikoin entisestään. Toivomme, että henkilöstöresurssia ja työaikaa lisätään sellaiseksi, että aikuisia olisi kouluilla jo ennen ja jälkeen koulupäivän.

Lasten ja nuorten turvallisuuden tunnetta ja nähdyksi tulemista lisäisi turvallisen aikuisen läsnäolo myös hiljaisemmilla käytävillä. Hyvin usein koulunkäynninohjaajan työtunteja supistetaan juuri ja juuri kattamaan lyhyintä kouluaikaa.

Turvaa ja tukea tarvitaan myös aamuihin ja myöhäisempiin iltapäiviin. Voimme ennaltaehkäistä riitoja, kiusaamista ja lasten pahoinvointia lisäämällä koulunkäynninohjaajia lasten arkeen.

Lue SuPerin liittohallituksen jäsen Essi Niemen mielipidekirjoitus SuPerin kasvatus- ja ohjausalojen työryhmän puolesta, linkki löytyy kommenteista. Essi on myös SuPerin kasvatus- ja ohjausalojen työryhmän puheenjohtaja.

Osoite

Siilinjärvi

Nettisivu

Hälytykset

Tiedä ensimmäisenä ja anna meille oikeus lähettää sinulle sähköpostitse uutisia ja promootioita Hoitajan arkipäivä :ltä. Sähköpostiosoitettasi ei käytetä muihin tarkoituksiin, ja voit perua milloin tahansa.

Jaa