04/12/2025
Uusi asiantuntijaselvitys: mitä Suomessa todella tiedetään täydentävistä hoidoista?
Suomessa on valmistunut ajankohtainen, tutkimusperustainen kokonaisarvio täydentävistä hoitomenetelmistä – ensimmäinen näin laaja ja neutraali katsaus aiheeseen. Selvityksen taustalla on yli 140 tutkimukseen nojaava analyysi, jonka ovat tehneet lääketieteen ja kansanterveyden kokeneet asiantuntijat:
Mikko Nenonen (LT, dosentti), Anneli Milén (HLT, professori) ja Markku Partinen (LKT, professori).
Miksi tämä selvitys on käänteentekevä?
– Se tarjoaa luotettavan, puolueettoman perustan keskustelulle ja päätöksenteolle.
– Hallitus on nostanut esiin tarpeen tarkastella vaihtoehtohoitojen sääntelyä – ja tämä selvitys antaa sille vihdoin faktoihin nojaavan pohjan.
– Se auttaa näkemään, mitä suomalaiset oikeasti käyttävät, miksi, ja mitä tutkimuksessa jo tiedetään.
Mitä selvitys paljastaa suomalaisista ja täydentävistä hoidoista?
Käyttö on laajaa ja arkipäiväistä
– Noin miljoona suomalaista (20 % väestöstä) käyttää vuosittain täydentävän hoidon ammattilaisten palveluja.
– Yleisimmät menetelmät ovat hieronta, kalevalainen jäsenkorjaus, akupunktio ja kasviperäiset hoidot.
– Käyttö liittyy useimmiten stressiin, kipuihin, kuormitukseen, pitkäaikaisiin vaivoihin ja esimerkiksi selkäkipuun.
Kansainvälisesti ja Suomessa täydentävät hoidot toimivat tukena, eivät korvaavana hoitona vakaville sairauksille.
Turvallisuus: mitä selvitys sanoo?
– Suurin osa menetelmistä on lääkkeettömiä ja kehoon kajoamattomia.
– Havaitut riskit liittyvät useimmiten hoitajien vaihtelevaan koulutustasoon, ei itse menetelmien luonteeseen.
– Siksi selvitys korostaa tarvetta selkeämmälle osaamiselle ja laadunvalvonnalle.
Vaikuttavuus – asiakkaiden kokemus ja tutkimuksen haaste
– Asiakkaat raportoivat selkeää hyötyä: parempaa toimintakykyä, työkykyä ja arjen sujuvuutta.
– Perinteinen RCT-tutkimus ei aina tavoita kokemuksellisten hoitojen vaikutuksia.
– Selvitys korostaa tarvetta vahvistaa arkivaikuttavuuden tutkimusta, jotta menetelmien todellinen hyöty tulee näkyväksi.
Keskeinen johtopäätös
Ei ole tieteellistä perustetta kieltää täydentäviä hoitoja missään tilanteessa – m***a turvallisuuden varmistaminen edellyttää nykyistä selkeämpää sääntelyä.
Selvityksen konkreettiset ehdotukset
– Riittävä ja yhtenäinen koulutus
– Selkeät eettiset pelisäännöt
– Vastuuvakuutus ammattilaisille
– Terapeuttirekisteri, joka olisi julkinen ja läpinäkyvä
– Matalan kynnyksen valitus- ja palautekanava sekä vahvempi omavalvonta
Kohti yhteistä ymmärrystä ja turvallisempaa palvelukenttää
Selvitys korostaa kahdensuuntaista koulutusta: – Terveydenhuollon ammattilaisille tietoa täydentävistä hoidoista
– Täydentävien hoitojen ammattilaisille tietoa lääketieteen perusperiaatteista ja palvelujärjestelmästä
Yhteinen kieli vähentää ristiriitoja ja lisää asiakkaiden turvallisuutta.
Suomi ja integratiivisen hoitamisen mahdollisuudet
Monissa maissa täydentävät hoidot ovat osa terveydenhuollon kokonaisuutta. Suomessa käyttö on edelleen vähäistä – vaikka tutkimus viittaa turvallisuuteen, kustannustehokkuuteen ja siihen, että menetelmät toimivat lääketieteellisiä hoitoja täydentäen.
Selvityksen mukaan Suomi voisi: – Kartoittaa, mitkä menetelmät sopivat osaksi hoitopolkuja
– Käynnistää pilotteja ”Käypä hoito” -mallin mukaisesti
– Tutkia kustannusvaikutuksia ja asiakashyötyjä
Lopuksi: selvitys antaa vakaalle päätöksenteolle kaivatun pohjan
Tämä asiantuntijatyö tarjoaa ensimmäistä kertaa kokonaiskuvan, joka yhdistää: – Tutkitun tiedon
– Kansalaisten kokemukset
– Käytännön turvallisuus- ja sääntelytarpeet
Se on työkalu tiedolla johtamiseen ja rakentavampaan keskusteluun tilanteessa, jossa miljoonat hoitokäynnit tapahtuvat vuosittain – m***a ymmärrystä ja yhteisiä rakenteita on vasta rakentumassa.
Pysyvä linkki selvitykseen:
http://hdl.handle.net/10138/605879
Sosiaali- ja terveysministeriö
