08/06/2025
"Rakastaa elämää hellästi.." sanat näyttäytyivät minulle keväällä erään liikeharjoituksen yhteydessä. Ne sanat jäivät elämään minussa ja pysäytti pohtimaan rakastamisen kehollista olemusta.
Rakastaminen on jotakin mikä todellakin "tapahtuu" kehossa, ja se välittyy kehosta kehoon. Siihen liittyy myös usein kehollista tomintaa: hoivaamista, koskettamista, silittämistä, hellimistä, nuuskuttamista, suukottamista sekä suutelmemista ja muuta intiimiä kanssakäymistä.
Voidaksemme kokea rakkautta ja rakastaa, tuntea sitä mitä tunnemme, tulee meidän kyetä olemaan yhteydessä kehoomme ja läsnä omassa kehossamme. Läsnä ja avoinna sille, mitä meissä milläkin hetkellä tapahtuu. Tämä läsnäolo ja avoimuus omalle kokemukselle välittyy toiselle välitettynä täysinäisenä ja totena.
Rakastaminen ei näin ollen ole mikään "mielen tapahtuma", päätös, idea tai ajatus, jotain mitä me voisimme kertoa, pelkästään sanoilla toiselle ilmaista. Rakastaminen on asettumista, virittymistä ja läsnäoloa yhteydelle: itseen, toiseen ja koko ympäröivään maailmaan.
Rakastaminen edellyttää myös yhteyttä omiin rajoihin ja sensitiivisyyttä toisten rajoihin liittyen. Rajat koetaan kehollisesti ja me myös kerromme ensisjaisesti kehoillamme sen, mikä meille milloinkin on ok- mikä ei, mihin olemme valmiita - mihin emme, mistä pidämme-mistä emme. Hellästi rakastava tunnistaa ja huomioi nämä keholliset signaalit, sillä ilman turvaa - joka sekin kehollinen ja hermostollinen tila- ei ole rakkautta.
Rakastava keho on avoin, pehmeä, vastaanottava, kohti kurottava. Rakastaessa keho ei suojaudu, se luottaa. Rakkaus välittyy katseessa, kosketuksessa, ilmeissä, eleissä, lihastonuksessa ja hengityksen rytmissä. Hellänä järjestäytymisenä koko kehossa.
📸