Suomen Terveysravinto

08/04/2026

Kun keho käy kierroksilla, mieli seuraa perässä. 🔄🧠

Usein huomaamme kuormituksen vasta silloin, kun olo on jo levoton, lihakset kireät tai palautuminen tuntuu hitaalta, jopa mahdottomalta. Silloin katse kääntyy perusasioihin, niihin, joilla on oikeasti merkitystä.
Magnesium on elimistölle tärkeä kivennäisaine, joka osallistuu moniin kehon normaaleihin toimintoihin osana tasapainoista arkea.

✔️ Magnesium edistää hermoston normaalia toimintaa
✔️ Magnesium edistää lihasten normaalia toimintaa
✔️ Magnesium edistää normaalia energia-aineenvaihduntaa
✔️ Magnesium edistää väsymyksen ja uupumuksen vähentämistä

Monille magnesiumista on tullut tietoinen valinta hetkeen, jolloin halutaan rauhoittaa päivää ja tukea palautumista – ilman turhia lupauksia tai monimutkaisuutta. 🌙

Suomen Terveysravinnon Magnesium+ ei ole pelkkä magnesium, vaan pätevä yhdistelmä, jossa on yhdessä pienessä tabletissa riittävä päivittäinen annos magnesiumia sekä lisäksi magnesiumia tukevia muita hyödyllisiä ainesosia.

”Erittäin hyvä. Olen käyttänyt sitä jo m***a vuotta. En voi olla ilman sitä. Suosittelen sitä todella.”

Tutustu ➡️ Linkki biossa.

suomenterveysravinto ravintolisät

07/04/2026

Uusimmassa kirjoituksessani kerron punavalohoidon tutkimuksissa havaituista hyödyistä.

Punavalohoidossa käytetään tavallisimmin näkyvän punaisen valon ja lähi-infrapunavalon yhdistelmää, m***a niitä voidaan käyttää erikseenkin.

Punainen valo ja terveys – mitä tutkimukset kertovat punavalohoidosta? Arvostetussa Nature-tiedelehdessä ilmestyi viime kuussa artikkeli punavalohoidosta, joten se otetaan vakavasti valtavirran tieteessä. Tässä artikkelissa tarkastelen tutkimusnäyttöä, jota on näkyvän punaisen valon ja l...

23/03/2026

On terveellisempää syödä kokolihaa kuin jauhelihaa. Molemmat ovat periaatteessa samaa raaka-ainetta, m***a jauhaminen muuttaa lihaa monin tavoin, joilla voi olla merkitystä sen ravitsemukselliselle laadulle.

Ensimmäinen asia liittyy rasvoihin. Jauheliha on yleensä rasvaisempaa kuin kokoliha: tavallinen jauheliha sisältää tyypillisesti noin 10 % rasvaa, kun taas monissa kokolihan paloissa rasvaa on yleensä vähemmän.

Tutkimuksissa on myös havaittu, että mitä rasvaisempaa jauheliha on, sitä enemmän siinä tapahtuu rasvojen hapettumista säilytyksen aikana. Kun liha jauhetaan, sen pinta-ala kasvaa ja lihaskalvot rikkoutuvat, jolloin rasvat altistuvat helpommin hapelle ja muille hapettumista kiihdyttäville tekijöille.

Rasvan määrällä on merkitystä myös siksi, että lihan rasvassa on suhteellisesti enemmän parillisketjuisia tyydyttyneitä rasvahappoja kuin maitotuotteiden sisältämässä rasvassa. Näillä parillisketjuisilla tarkoitetaan tavallisia lihan tyydyttyneitä rasvahappoja, kuten palmitiinihappoa (C16:0).

Parillisketjuisia tyydyttyneitä rasvahappoja pidetään erityisesti sepelvaltimotautia edistävinä, jos niitä saadaan ruokavaliosta runsaasti. Niiden runsas saanti on myös väestötutkimuksissa yhdistynyt sydäntauteihin.

Toinen tärkeä ero liittyy bakteereihin. Ehjässä lihapalassa mikrobit ovat pääasiassa pinnalla, m***a jauhelihassa koko jauhettu massa altistuu niille. Tutkimuksissa on havaittu, että jauhelihaan kertyy aivan normaalin säilytyksen aikana haitallisia bakteerien PAMP-rakenteita, jotka aktivoivat elimistön immuunijärjestelmää. Nämä bakteerien rakenteet ikään kuin huijaavat elimistön uskomaan, että siellä on jatkuvasti lievä tulehdus päällä. Osa näistä haitallisista yhdisteistä säilyy biologisesti aktiivisina myös kypsennyksen jälkeenkin.

Eläinkokeissa tällaisen bakteeriperäisen kuormituksen on havaittu lisäävän tulehdusreaktioita ja edistävän ateroskleroosin kehittymistä.

Jos syöt lihaa, on siis käytännössä terveellisempää valita kokolihaa kuin jauhelihaa. Jos kuitenkin ostat jauhelihaa, kannattaa valita mahdollisimman vähärasvaista.

Viitteet:

Herieka M, et al. Reduced dietary intake of pro-inflammatory Toll-like receptor stimulants favourably modifies markers of cardiometabolic risk in healthy men. Nutr Metab Cardiovasc Dis. 2016 Mar;26(3):194-200.
https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/26803597/

Li Z, et al. Saturated fatty acid biomarkers and risk of cardiometabolic diseases: A meta-analysis of prospective studies. Front Nutr. 2022 Aug 15;9:963471.
https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/36046138/

09/03/2026

Lipoproteiini (a) on sydäntaudin riskitekijä, jonka taso jokaisen kannattaisi mittauttaa ainakin kerran elämässään.

Lipoproteiini (a), lyhyesti Lp(a), on useimmille täysin vieras asia, vaikka se on itsenäinen ja voimakas sydän- ja verisuonitautien riskitekijä. Lp(a) muistuttaa rakenteeltaan LDL-kolesterolia, m***a sen pinnalla on lisäproteiinina apolipoproteiini(a), joka tekee siitä erityisen verisuonten plakkiutumista aiheuttavan ja veritulppariskiä lisäävän. Lipoproteiini (a) kerryttää haitallista plakkia valtimoihin hiukkasta kohden enemmän kuin LDL-kolesterolin hiukkanen.

Korkea Lp(a) ei yleensä tunnu eikä näy mitenkään, m***a se voi vuosikymmenten aikana kiihdyttää sepelvaltimotaudin etenemistä ja lisätä sydäninfarktin tai aivoinfarktin riskiä myös ihmisillä, joiden muut riskitekijät ovat melko hyvällä tolalla.

Väestötutkimusten perusteella Lp(a):n pitoisuudet vaihtelevat valtavasti yksilöiden välillä. Jos rajana käytetään noin 300 mg/l, arviolta 15–20 prosentilla väestöstä Lp(a) on koholla, m***a osalla tasot voivat olla moninkertaisetkin. Mitä korkeammalle Lp(a) nousee, sitä jyrkemmin sydän- ja verisuonitautien vaara kasvaa: hyvin korkeat pitoisuudet voivat moninkertaistaa riskin verrattuna niihin, joilla Lp(a) on matala. Lp(a) on myös kausaalinen riskitekijä, eli geneettiset tutkimukset tukevat käsitystä, että nimenomaan Lp(a):n nousu itsessään lisää tautiriskiä eikä Lp(a) ole vain "viaton sivustakatsoja".

Yksi Lp(a):n haastavimmista puolista on sen voimakas perinnöllinen määräytyminen. Pitoisuuteen vaikuttava LPA-geeni periytyy sekä äidiltä että isältä, ja jo varhaislapsuudessa mitattu Lp(a)-taso on usein hyvin lähellä sitä tasoa, joka vallitsee koko elämän ajan. Elämäntavoilla ja ruokavaliolla voidaan kyllä optimoida muuta sydäntautiriskiä, m***a Lp(a) itsessään ei useimmilla juurikaan muutu.

Lp(a):ta ei ole perinteisesti mitattu rutiininomaisesti terveydenhuollossa. Tärkein syy siihen on ollut se, että varsinaisia lääkkeitä Lp(a):n tehokkaaseen alentamiseen ei ole ollut saatavilla. Tilanne on kuitenkin muuttumassa: useita täsmälääkkeitä, jotka voivat alentaa Lp(a):ta hyvin merkittävästi, tutkitaan parhaillaan, ja niiden odotetaan tulevan markkinoille lähivuosina.

Asiantuntijat ovat alkaneet painottaa, että jokaisen olisi järkevää mitata Lp(a) ainakin kerran elämässään, hieman samaan tapaan kuin mitataan verenpaine tai LDL-kolesteroli. Myös kansainväliset asiantuntijaryhmät ja uudet eurooppalaiset suositukset korostavat, että Lp(a) kannattaa mitata ainakin kerran elämän aikana.

Jos Lp(a) todetaan korkeaksi, hoidon kulmakivi on tällä hetkellä muiden riskitekijöiden aggressiivinen optimointi: LDL-kolesterolin painaminen mahdollisimman alas (usein lääkehoidolla), verenpaineen ja verensokerin hyvä hallinta, tupakoimattomuus sekä terveellinen ruokavalio ja liikunta. Näin pyritään hallitsemaan sitä ylimääräistä riskiä, jonka perinnöllisesti korkea Lp(a) aiheuttaa, kunnes siihen kohdentuvat täsmälääkkeet on saatu käyttöön.

Viitteitä:

Mielonen M. Kavala hiukkanen. Helsingin Sanomat 23.9.2025.
https://www.hs.fi/tiede/art-2000011465923.html

Vuorio A, et al. Lipoproteiini (a):n suurentunut pitoisuus on ateroskleroottisen valtimotaudin riskitekijä, jonka tehokas hoito mahdollistuu uusilla täsmälääkkeillä. Duodecim 2020;136(19):2107-15.
https://www.duodecimlehti.fi/duo15611

23/02/2026

Uudessa espanjalaisessa seurantatutkimuksessa on havaittu, että Välimeren ruokavalio yhdistettynä kohtuulliseen viininjuontiin on yhteydessä pienempään kuolleisuuteen kuin Välimeren ruokavalio ilman viiniä.

Tutkimus perustui kahteen suureen espanjalaiseen tutkimuspopulaatioon: PREDIMED-kohorttiin (7447 iäkästä, korkean sydän- ja verisuonitautiriskin henkilöä) sekä SUN-seurantatutkimukseen (yli 10 000 työikäistä osallistujaa). Seuranta-aika oli PREDIMEDissä jopa 17 vuotta ja SUN-aineistossa 22 vuotta.

PREDIMED-aineistossa verrattiin neljää ryhmää: heikkoa Välimeren ruokavalion noudattamista ilman viinin juontia, heikkoa Välimeren ruokavalion noudattamista viinin juomisen kera, hyvää Välimeren ruokavalion noudattamista ilman viinin juontia sekä hyvää Välimeren ruokavalion noudattamista viinin juomisen kera. Vertailu tehtiin ryhmään, joka ei noudattanut Välimeren ruokavaliota eikä juonut viiniä.

Hyvä Välimeren ruokavalion noudattaminen ilman viinin juomista oli yhteydessä 23 prosenttia pienempään kokonaiskuolleisuuteen. Kun Välimeren ruokavalion hyvään noudattamiseen yhdistyi viinin juominen, kokonaiskuolleisuus oli 33 prosenttia pienempi.

Tutkimuksen tarkemmat analyysit osoittivat lisäksi, että pienempi kuolleisuus ei rajoittunut vain tiettyyn vähimmäismäärään viiniä. Jo kevyt viinin juominen (jopa alle yksi annos viikossa) sekä kohtuullinen viinin juominen olivat yhteydessä pienempään kokonaiskuolleisuuteen verrattuna täysraittiuteen. Sen sijaan runsas viinin juonti (yli 3 annosta päivässä) ei ollut enää hyödyllistä terveydelle.

Tutkijat analysoivat lisäksi toista tutkimusryhmää, SUN-populaatiota. Siinä tulokset olivat samansuuntaisia, m***a nuoremman ja terveemmän väestön vuoksi tulokset eivät olleet tilastollisesti merkitseviä. Kun molemmat aineistot yhdistettiin, Välimeren ruokavalio ilman viinin juomista oli yhteydessä noin 20 prosenttia pienempään kuolleisuuteen ja Välimeren ruokavalio viinin juomisen kanssa noin 34 prosenttia pienempään kuolleisuuteen verrattuna huonoon ruokavalioon ilman viiniä.

Tutkijat selvittivät myös niin sanottua abstainer bias -ilmiötä eli sitä, voisiko raittiiden ryhmässä olla tavallista enemmän entisiä alkoholisteja tai sairastamisen vuoksi juomisen lopettaneita. Useissa herkkyysanalyyseissä, joissa entiset juojat poistettiin tai vertailuryhmäksi otettiin kevyet juojat, ei löytynyt tukea sille, että tulokset selittyisivät olennaisesti tällä tekijällä.

On syytä huomata, että on kyse havainnoivasta tutkimuksesta eivätkä sen tulokset ole yhtä luotettavia kuin jos olisi kysymys kontrolloidusta tutkimuksesta. Tulokset viittaavat silti siihen, että kevyt tai kohtuullinen viinin juominen osana Välimeren ruokavaliota on terveellistä, m***a runsaasta alkoholinkäytöstä ei ole hyötyä.

Viite:

Martínez-González MA, et al. Wine consumption, Mediterranean diet, and cardiovascular risk in two Spanish cohorts. Eur Heart J. 2026 Feb 11:ehaf1081.
https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/41667089/

17/02/2026

Pienet rutiinit → merkityksellistä tukea. 🌍✨

Kiireisessä arjessa juuri yksinkertaiset valinnat ratkaisevat.
Sinkki ja C-vitamiini ovat keholle välttämättömiä ravintoaineita, osa päivittäistä huolenpitoa..

✔️ Sinkki edistää immuunijärjestelmän normaalia toimintaa
✔️ C-vitamiini edistää immuunijärjestelmän normaalia toimintaa
✔️ C-vitamiini edistää väsymyksen ja uupumuksen vähentämistä

Muun muassa näistä syistä moni valitsee sinkin ja C-vitamiinin osaksi päivittäistä rutiiniaan – tukemaan kehoa sen luonnollisissa toiminnoissa. 💚

Suomen Terveysravinnon yhdistelmävalmisteessa Sinkki+C saat nämä molemmat ravinteet kätevästi samassa tabletissa ja yksi päivässä riittää!
👉 linkki biossa.
fiksutvalinnat
tasapainoinenarki ravintolisä suomenterveysravinto

09/02/2026

Uusimmassa kirjoituksessani kerron ruokavalion keinoista, joilla voi hoitaa ummetusta. Sen lisäksi, että ruokavalion kokonaisuus kannattaa laittaa kuntoon, esittelen erilaisia täsmäkeinoja, joista voi valita itselleen sopivan.

Ummetus on yleinen ruoansulatuskanavan vaiva, jota voi hoitaa hyvin ruokavaliolla. Monet tuntevat luumut, m***a niille on myös vaihtoehtoja.

04/02/2026

🔥📣 ARVONTA!

Haluaisitko osallistua Naisten Messuille Kangasalla 14.2.2026 yhdessä ystävän kanssa? Arvomme 2 lipun paketin – täydellinen yhteinen ystävänpäivä luvassa! 💕

NÄIN OSALLISTUT:
Kommentoi alle, mitä odotat eniten Naisten Messuilta 💬👇

Osallistua voit 5.2.2026 klo 23.59 asti.

Arvonnan palkintona on lippupaketti, joka oikeuttaa kahden aikuisen sisäänpääsyyn messuille.
Voittajalle ilmoitetaan yksityisviestillä sekä tässä julkaisussa arvonnan päätyttyä.

Lisätietoa messuista:
https://www.tapahtumatytot.fi/tapahtumat/naisten-messut-kangasala-2026

Arvonnan järjestää Suomen Terveysravinto. Facebook ei sponsoroi, suosittele tai hallinnoi kampanjaa millään tavalla eikä arvonta liity mitenkään Facebookiin. Lue arvonnan säännöt tarkemmin oheisesta linkistä: https://suomenterveysravinto.fi/arvonnan-saannot/

Onnea arvontaan! 🍀

26/01/2026

Fetasalaatti on herkullista, m***a kannattaa huomata, että aidon fetan ja ns. salaattijuuston välillä on eroja. EU:n säännösten mukaan feta valmistetaan aina lampaanmaidosta tai lampaan- ja vuohenmaidon seoksesta, kun taas salaattijuustot valmistetaan yleensä lehmänmaidosta. Fetalla on ravitsemuksellisia hyötyjä verrattuna näihin salaattijuustoihin.

Edut liittyvät osaltaan rasvahappokoostumukseen. Lampaan- ja vuohenmaidon rasva sisältää tyypillisesti lehmänmaitoa enemmän sellaisia rasvahappoja, joita pidetään terveellisinä: esimerkiksi CLA:ta (konjugoitua linolihappoa) sekä alfalinoleenihappoa (kasvikunnan omega-3-rasvahappo).

Lisäksi vuohen- ja lampaanmaitotuotteille on luonteenomaista keskipitkien rasvahappojen korkeampi osuus, esimerkiksi kapryylihappoa (C8:0) on siinä enemmän. Kapryylihapolla ajatellaan olevan muun muassa hyödyllisiä vaikutuksia suolistolle, se saattaa esimerkiksi osaltaan hillitä Candida albicans -sienen liikakasvua.

Toinen kiinnostava ero liittyy A1- ja A2-maitoon. Lampaan- ja vuohenmaito on luontaisesti aina A2-maitoa, kun taas tavallinen lehmänmaito on yleensä A1- ja A2-maitojen sekoitusta, koska tiloilta tuodut maidot sekoittuvat meijerissä. Tämän vuoksi osa ihmisistä kokee, että lampaan- ja vuohenmaidosta tehdyt tuotteet sopivat heille paremmin kuin lehmänmaitotuotteet.

Fetassa on silti yksi ravitsemuksellinen heikkous: se sisältää runsaasti suolaa, joka on keino säilöä fetaa, joka muuten pilaantuisi herkästi. Jos fetaa ei lioteta, 100 grammasta fetaa voi saada helposti yli puolet päivittäisestä 5 gramman suolan enimmäissuosituksesta. Kreikassa fetaa on perinteisesti liotettu kotikeittiöissä vedessä suolaisuuden vähentämiseksi noin puolesta tunnista pariin tuntiin.

Suosittelen myös itse fetan huuhtelemista ja liottamista ennen käyttöä suolan vähentämiseksi.

Viitteet:

Mollica MP, e al. Milk Fatty Acid Profiles in Different Animal Species: Focus on the Potential Effect of Selected PUFAs on Metabolism and Brain Functions. Nutrients. 2021 Mar 28;13(4):1111.
https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/33800688/

Jeong H, et al. A2 milk consumption and its health benefits: an update. Food Sci Biotechnol. 2023 Oct 25;33(3):491-503.
https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/38274187/

12/01/2026

Eturauhasen hyvälaatuinen liikakasvu on ikääntymiseen liittyvä ilmiö, jota on noin 80 prosentilla yli 60-vuotiaista miehistä.

Suurentunut eturauhanen aiheuttaa muun muassa tihentynyttä virtsaamistarvetta ja siitä johtuvia yöheräämisiä. Tavallista on myös virtsantulon viipyminen, heikentynyt virtsasuihku sekä tunne epätäydellisestä rakon tyhjenemisestä.

Eturauhasen hyvälaatuiseen liikakasvuun on olemassa lääkkeitä, kuten alfasalpaajia ja 5-alfareduktaasin estäjiä. Ne helpottavat oireita, m***a niillä on usein haittavaikutuksia. Siksi monet ovat kiinnostuneita luonnonmukaisemmista vaihtoehdoista.

Kurpitsansiementen hyötyjä eturauhasen hyvälaatuisen liikakasvun hoidossa on selvitetty kontrolloiduissa tutkimuksissa. Suuressa, peräti 1 431 miestä käsittäneessä kontrolloidussa tutkimuksessa kurpitsansiementen syöminen paransi eturauhasoireita 60-70 prosentilla tutkittavista. Tutkimuksessa kurpitsansiemeniä käytettiin annoksella 5 grammaa kahdesti päivässä.

Aiemmassa tutkimuksessa kurpitsansiemenöljyn käyttöä verrattiin tamsulosiini-lääkitykseen iranilaismiehillä. Sekä kurpitsansiemenöljy että tamsulosiinilievittivät oireita ja paransivat tutkittavien elämänlaatua. Tamsulosiini paransi oireita enemmän, m***a se aiheutti osalle tutkittavista haittavaikutuksia, joita taas kurpitsansiemenöljy ei aiheuttanut lainkaan.

Kurpitsansiementen eturauhasvaivoja lievittävien hyötyjen ajatellaan olevan pääasiassa beetasitosterolin ansiota. Se on kurpitsansiementen sisältämä kasvisteroli, joka on tutkimuksissa lievittänyt eturauhasvaivoja. Systemaattisen katsauksen mukaan beetasitosteroli paransi merkittävästi eturauhasen hyvälaatuisesta liikakasvusta kärsivien miesten virtsaamis- ja IPSS-oirepisteitä verrattuna lumeeseen. Vaikutus perustuu siihen, että beetasitosteroli voi estää testosteronin muuttumista DHT-hormoniksi eturauhasessa, mikä saattaa hidastaa liikakasvun etenemistä.

Kurpitsansiemenet ovat myös ravintotiheitä: ne sisältävät runsaasti proteiinia, tyydyttymättömiä rasvahappoja sekä vitamiineja ja kivennäisaineita.

Kurpitsansiemenet ja niistä tehdyt valmisteet ovat hyvin turvallisia. Yli 700 miestä käsittäneissä tutkimuksissa niitä käyttäneistä vain alle 1 prosenttia kertoi lievistä vatsavaivoista kolmen kuukauden käytön jälkeen. Kurpitsansiemenet siis aiheuttavat harvoin ja vain vähäisiä haittoja, jos ollenkaan. Kurpitsansiementen käyttö onkin hyvä vaihtoehto, jos eturauhasen hyvälaatuisen liikakasvun oireet ovat vain lieviä tai kohtalaisia, ja niitä voi syödä myös lääkehoidon rinnalla.

Kurpitsansiemeniä voi myös syödä, jos haluaa ennaltaehkäistä eturauhasen hyvälaatuisen liikakasvun oireita.

Suosittelen erityisesti Styrian kurpitsansiementen nauttimista. Ne ovat luonnostaan kuorettomia. Sopiva kurpitsansiementen syömisen määrä on 10 grammaa päivässä eli noin 1 ruokalusikallinen.

Viitteet:

Vahlensieck W, et al. Beneficial effects of pumpkin seed soft extract on lower urinary tract symptoms and quality of life in men with benign prostatic hyperplasia: A meta-analysis of two randomized, placebo-controlled trials over 12 months Clinical Phytoscience. 2022; 8 (1):1-13.
bit.ly/4ol2pDD

Vahlensieck W, et al. Effects of pumpkin seed in men with lower urinary tract symptoms due to benign prostatic hyperplasia in the one-year, randomized, placebo-controlled GRANU study. Urol Int. 2015;94(3):286-95.
https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/25196580/

Wilt TJ, et al. beta-sitosterol for the treatment of benign prostatic hyperplasia: a systematic review. BJU Int. 1999 Jun;83(9):976-83. doi: 10.1046/j.1464-410x.1999.00026.x. PMID: 10368239.
https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/10368239/

Zerafatjou N, et al. Pumpkin seed oil (Cucurbita pepo) versus tamsulosin for benign prostatic hyperplasia symptom relief: a single-blind randomized clinical trial. BMC Urol. 2021 Oct 19;21(1):147.
https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/34666728/

01/01/2026

Kun maailma ympärillämme tuntuu epävarmalta, hyvinvoinnin merkitys korostuu.

Alkuvuosi tarjoaa mahdollisuuden pysähtyä, hengittää syvään ja tehdä pieniä päätöksiä, jotka tukevat terveyttä ja jaksamista – itselle ja läheisille. ✨💛

Toivotamme kaikille hyvää alkanutta vuotta 2026. Olkoon se täynnä tasapainoa, mielenrauhaa ja terveitä valintoja arjen keskellä. 🌿

Hyvää uutta vuotta 2026! 🎆

❤️: Suomen Terveysravinto

29/12/2025

Tiesitkö, että kuivattuja luumuja nauttimalla voit osaltaan ehkäistä luuntiheyden heikkenemistä ja vähentää murtumariskiä?

Vaihdevuosien jälkeen naisten luun aineenvaihdunta kiihtyy, jolloin luuta hajoaa enemmän kuin sitä muodostuu. Se heikentää luuntiheyttä ja lisää osteoporoosin riskiä. Myös miehillä luuntiheys heikkenee ikääntymisen vaikutuksesta, vaikkakin yleensä hitaammin kuin naisilla.

Useissa kontrolloiduissa tutkimuksissa on tarkasteltu kuivattujen luumujen syömisen vaikutuksia vaihdevuosi-iän ylittäneillä naisilla. Vuoden mittaisessa tutkimuksessa, jossa kuivattuja luumuja verrattiin energiamäärältään vastaavaan annokseen kuivattuja omenoita, havaittiin luumuja syöneillä myönteisiä muutoksia luuntiheydessä ja luun aineenvaihdunnassa.

Luumujen syöminen johti luuntiheyden paranemiseen erityisesti lannerangan ja kyynärvarren alueella sekä luuta hajottavien solujen aktiivisuutta kuvaavan merkkiaineen TRAP-5b:n vähenemiseen. Omenaryhmässä vastaavia muutoksia ei havaittu. Tulokset viittaavat siihen, että luustoa suojaava vaikutus ei selity yleisesti kuivattujen hedelmien käytöllä, vaan nimenomaan luumujen sisältämillä polyfenoleilla.

Toisessa, vuoden mittaisessa kontrolloidussa tutkimuksessa osallistuneet olivat myös vaihdevuosi-iän ylittäneitä naisia. Tutkimuksessa tarkasteltiin kuivattujen luumujen päivittäisen syömisen vaikutusta luustoon verrattuna kontrolliryhmään, jotka eivät syöneet luumuja. Tutkimuksessa 50 gramman päivittäinen annos esti lonkan luuntiheyden heikkenemisen lähes täysin, kun vertailuryhmässä luuntiheys oli heikentynyt 1,1 prosenttia.

Luumuja syöneillä myös luun hajoamista kuvaavat merkkiaineet alenivat jo muutaman kuukauden kuluessa ja pysyivät matalampina koko tutkimuksen ajan.

Kuivattujen luumujen keskeinen vaikutus on siinä, että niiden syöminen ehkäisee luun liiallista hajoamista, joka on keskeinen tekijä vaihdevuosien jälkeisessä luuston heikkenemisessä.

Muutamissa tutkimuksissa kuivattujen luumujen syömisen on havaittu alentavan luun hajoamisen markkereita myös miehillä, m***a on epäselvää, parantaako estääkö luumujen syöminen luuntiheyden heikkenemistä myös miehillä.

Kuivattujen luumujen hyödyllisten luustovaikutusten ansiona pidetään ennen kaikkea niiden sisältämiä polyfenoleja. Polyfenolit vaimentavat tulehdusvälitteisiä signaaleja, jotka aktivoivat luuta hajottavia soluja. Siten luumujen polyfenolit muuttavat luun aineenvaihduntaa suotuisampaan suuntaan siten, että luun hajoaminen vähenee enemmän kuin luun muodostus. Lisäksi polyfenolit vaikuttavat suoliston mikrobiotaan suotuisasti, mikä myös tukee luuston aineenvaihduntaa ja vähentää luukatoa edistäviä biologisia vaikutuksia elimistössä.

Noin 50 grammaa luumuja päivässä – pieni kourallinen – on sopiva määrä luuston vahvistamiseksi. Suosittelen kuivattujen luumujen ostamista mieluiten luomuna, jolloin välttyy torjunta-aineilta. Esimerkiksi K-kaupoissa myydään kuivattuja luumuja luomuna. 50 gramman suuruisen päiväannoksen hinnaksi tulee 75 senttiä, joten ne eivät ole kovin kalliita.

Kuivatut luumut kannattaa huuhdella ennen syömistä, jolloin mukana voi huuhtoutua pois mahdollisia hiivoja, joita saattaa olla kuivattujen hedelmien pinnalla.

Viitteet:

Hooshmand S, et al. Comparative effects of dried plum and dried apple on bone in postmenopausal women. Br J Nutr. 2011 Sep;106(6):923-30
https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/21736808/

Koltun KJ, et alJ. Prunes preserve cortical density and estimated strength of the tibia in a 12-month randomized controlled trial in postmenopausal women: The Prune Study. Osteoporos Int. 2024 May;35(5):863-875.
https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/38349471/