09/03/2026
Lipoproteiini (a) on sydäntaudin riskitekijä, jonka taso jokaisen kannattaisi mittauttaa ainakin kerran elämässään.
Lipoproteiini (a), lyhyesti Lp(a), on useimmille täysin vieras asia, vaikka se on itsenäinen ja voimakas sydän- ja verisuonitautien riskitekijä. Lp(a) muistuttaa rakenteeltaan LDL-kolesterolia, m***a sen pinnalla on lisäproteiinina apolipoproteiini(a), joka tekee siitä erityisen verisuonten plakkiutumista aiheuttavan ja veritulppariskiä lisäävän. Lipoproteiini (a) kerryttää haitallista plakkia valtimoihin hiukkasta kohden enemmän kuin LDL-kolesterolin hiukkanen.
Korkea Lp(a) ei yleensä tunnu eikä näy mitenkään, m***a se voi vuosikymmenten aikana kiihdyttää sepelvaltimotaudin etenemistä ja lisätä sydäninfarktin tai aivoinfarktin riskiä myös ihmisillä, joiden muut riskitekijät ovat melko hyvällä tolalla.
Väestötutkimusten perusteella Lp(a):n pitoisuudet vaihtelevat valtavasti yksilöiden välillä. Jos rajana käytetään noin 300 mg/l, arviolta 15–20 prosentilla väestöstä Lp(a) on koholla, m***a osalla tasot voivat olla moninkertaisetkin. Mitä korkeammalle Lp(a) nousee, sitä jyrkemmin sydän- ja verisuonitautien vaara kasvaa: hyvin korkeat pitoisuudet voivat moninkertaistaa riskin verrattuna niihin, joilla Lp(a) on matala. Lp(a) on myös kausaalinen riskitekijä, eli geneettiset tutkimukset tukevat käsitystä, että nimenomaan Lp(a):n nousu itsessään lisää tautiriskiä eikä Lp(a) ole vain "viaton sivustakatsoja".
Yksi Lp(a):n haastavimmista puolista on sen voimakas perinnöllinen määräytyminen. Pitoisuuteen vaikuttava LPA-geeni periytyy sekä äidiltä että isältä, ja jo varhaislapsuudessa mitattu Lp(a)-taso on usein hyvin lähellä sitä tasoa, joka vallitsee koko elämän ajan. Elämäntavoilla ja ruokavaliolla voidaan kyllä optimoida muuta sydäntautiriskiä, m***a Lp(a) itsessään ei useimmilla juurikaan muutu.
Lp(a):ta ei ole perinteisesti mitattu rutiininomaisesti terveydenhuollossa. Tärkein syy siihen on ollut se, että varsinaisia lääkkeitä Lp(a):n tehokkaaseen alentamiseen ei ole ollut saatavilla. Tilanne on kuitenkin muuttumassa: useita täsmälääkkeitä, jotka voivat alentaa Lp(a):ta hyvin merkittävästi, tutkitaan parhaillaan, ja niiden odotetaan tulevan markkinoille lähivuosina.
Asiantuntijat ovat alkaneet painottaa, että jokaisen olisi järkevää mitata Lp(a) ainakin kerran elämässään, hieman samaan tapaan kuin mitataan verenpaine tai LDL-kolesteroli. Myös kansainväliset asiantuntijaryhmät ja uudet eurooppalaiset suositukset korostavat, että Lp(a) kannattaa mitata ainakin kerran elämän aikana.
Jos Lp(a) todetaan korkeaksi, hoidon kulmakivi on tällä hetkellä muiden riskitekijöiden aggressiivinen optimointi: LDL-kolesterolin painaminen mahdollisimman alas (usein lääkehoidolla), verenpaineen ja verensokerin hyvä hallinta, tupakoimattomuus sekä terveellinen ruokavalio ja liikunta. Näin pyritään hallitsemaan sitä ylimääräistä riskiä, jonka perinnöllisesti korkea Lp(a) aiheuttaa, kunnes siihen kohdentuvat täsmälääkkeet on saatu käyttöön.
Viitteitä:
Mielonen M. Kavala hiukkanen. Helsingin Sanomat 23.9.2025.
https://www.hs.fi/tiede/art-2000011465923.html
Vuorio A, et al. Lipoproteiini (a):n suurentunut pitoisuus on ateroskleroottisen valtimotaudin riskitekijä, jonka tehokas hoito mahdollistuu uusilla täsmälääkkeillä. Duodecim 2020;136(19):2107-15.
https://www.duodecimlehti.fi/duo15611