Terapiapalvelu Heidi Näppi

07/07/2025

Kun pahaa tapahtuu, keho suojelee automaattisesti meitä
Traumapsykoterapiassa usein keskusteltu asia on kehon ja hermoston toiminta erityisesti vaaran ollessa läsnä. Jaan yhden tulokulman, mikäli se olisi hyödyllistä myös sinulle:
Väkivallan tai sen uhan alla ihmisen keho ja hermosto toimivat automaattisesti. Tämän tiedon myötä täytyy ymmärtää, että ulospäin näkyvä toiminta – tai usein sen puute – ei ole tietoisen valinnan tulosta, vaan traumareaktio, jolla keho pyrkii suojelemaan selviytymistä.
Autonomisen hermoston yleisimmät reaktiot uhan hetkellä ovat:
- taistelu (fight)
- pakeneminen (flight)
- jähmettyminen (freeze)
- alistuminen/miellyttäminen (fawn)
Esimerkiksi seksuaaliväkivallan kohteeksi joutunut saattaa tuntea häpeää tai syyllisyyttä siitä, ettei “tehnyt mitään” – vaikka tosiasiassa heidän kehonsa teki juuri sen, minkä automaattinen selviytymisjärjestelmä arvioi sillä hetkellä tarpeelliseksi.
Kun kohtaa väkivallan kohteeksi joutuneen, kannattaa muista ainakin:
- Selviytymisreaktiot eivät ole tietoisia valintoja, vaan neurofysiologisia vasteita.
- Kehoa ei voi ”kontrolloida” tilanteessa, jossa vaara on todellinen tai koettu sellaisena.
- Trauma ei synny vain tapahtuneesta, vaan myös siitä, jääkö ihminen yksin kokemuksensa kanssa.
Voit kertoa väkivallan kohteeksi joutuneelle esimerkiksi seuraavat faktat:
- "Sä et tehnyt mitään väärin."
- "Sun keho toimi juuri niin kuin sen pitikin – se suojeli sua lisävahingoilta."
Aito, lämmin kohtaaminen ja turvallisemman tilan luominen mahdollistavat toipumisen psykoterapiakontekstinkin ulkopuolella. Kohtaamiseen tulee yhdistää kuitenkin myös tiedon antaminen, jottei mieleen jää väärää tulkintaa kehon reaktioista väkivallan tai sen uhan tilanteissa.
Ei todellakaan ole suostumuksen mitta, ettei syystä tai toisesta ole sanonut "ei".

06/07/2025

Tiedätkö, minne postaamasi kuvat lapsistasi voivat netissä päätyä?⁣
Tiedän aiheen olevan sensitiivinen, koska monet aikuiset jakavat tänäkin kesänä joko omistaan tai muiden lapsista kuvia nettiin. On tosi ymmärrettävää, että sitä haluaa kertoa maailmalle, miten rakkaita, ihania ja mahtavia ihmisentaimia siipiemme suojassa majaileekaan.
Aikuisina meidän on kuitenkin samalla vastuu tiedostaa, että kuvien jakamisella voi olla raastavia seurauksia. Tätä me todistamme Pelastakaa Lapset ry - Save the Children Finlandin lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan vastaista työtä toteuttavassa Nettivihje -tiimissämme:
⁣.
📷 Aikuisia sisältävän pornon tai lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistavan materiaalin joukossa voi olla (ja usein on) aivan arkipäiväisiä kuvia tai videoita lapsista.
⁣.
📷 Kuvissa voi olla esimerkiksi lapsi uimarannalla tai päiväkodin leikkituokiossa, tai videolla urheilujoukkueensa kanssa juhlimassa voittoa pukuhuoneessa alusvaatteisillaan.⁣
⁣.
📷 Aikuisina meillä on velvollisuus ja vastuu huolehtia etteivät lapset joudu netissä seksualisoinnin kohteeksi. Lapsen yksityisyyden suojeleminen on tehtävämme. ⁣
⁣.
📷 En puhu mututuntumalla, vaan tietoon pohjaten. Tämän vuoksi pyydän: Mieti, ennen kuin päädyt jakamaan tunnistettavia kuvia lapsesta nettiin.
Koska jokaisella lapsella on oikeus olla turvassa.
Kuva:

04/07/2025

23/06/2025

Seksuaalikasvatuksen- ja neuvonnan perusteet -oppikirjan laskettu aika on ensi vuonna!
Olen pitkään pyöritellyt päässäni kahta kirjaideaa, ja toinen niistä realisoitui tänään kustannussopimuksen allekirjoittamisen myötä. Ensimmäinen perustason seksologian oppikirja alkaa työstymään yhdessä huikean kollegani .fi kanssa. Kiitos Marjo kun innostuit tästä kanssani!
Marjon kanssa ollaan tunnettu toisemme jo pitkään, nuorisopsykiatrisen työn ääreltä asti ja totesimme että kummankin meidän vahvuudet ja tietotaito täydentää toisiaan seksologian kentän eri alueilla ja ollaan mainio paketti kun nivotaan taitomme yhteen. Miksipä pitää tietotaitoa piilossa, kun sitä voi levitellä ympäriinsä :)
Kirjan kohderyhmänä eivät ole vain seksologian opiskelijat (vaikka heille tämä on tietysti kirjahyllyn perusteos), vaan siitä tulevat hyötymään myös opettajat, vanhemmat, huoltajat - You name it !
Seksuaalisuuden puheeksi ottaminen on edelleen haastavaa monille aikuisille, ammattilaisillekin ja hei se on ihan ok - Tätä kirjaa voit tulevaisuudessa hyödyntää monessa tilanteessa!

18/06/2025

Terveisiä Amsterdamista.
Ollaan oltu pari päivää Pelastakaa Lapset ry - Save the Children Finlandin tiimin kanssa verkoston tapaamisessa. Tämä maailmanlaajuinen älyttömän keskeinen internet-vihjepalveluiden verkosto on omistautunut taistelemaan lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistavaa materiaalia (CSAM) vastaan.
Oma roolini Suomessa on johtaa tiimiä jonka keskeisin työtehtävä on analysoida laittomaksi epäiltyä seksuaaliväkivaltaa todistavaa materiaalia. Meillä on aivan jäätävän huikea porukka Helsingissä paiskimassa hommia. Työmatkoilla tavataan kollegoita joiden kanssa voi purkaa työn mukana tuomaa taakkaa ja jakaa hyviä käytänteitä.
Tänään kokouksessa äänestettiin tulevaisuuden suuntaviivoista ja mietittiin tulevien aikojen toiminnan strategiaa yhdessä. Jäi tunne, että porukka puhaltaa yhteen hiileen ja huolimatta tiukoista taloudellisista ajoista, tärkeälle työlle löytyy lokeronsa.
Mieleeni jäi lukuisista kohtaamisista erityisesti mainio keskustelut siitä, miten hyvinvointia voi ylläpitää työssä, jonka sisältö on lähtökohtaisesti omaa mieltä ja kehoa vaurioittavaa. Onko vääjäämätöntä että omat uskomukset itsestä, toisista ihmisistä ja maailmasta synkistyvät tässä työssä? En ole vielä(kään) muodostanut koostunutta mielipidettä tästä, joten jätän edelleen hautumaan.
Nyt kotiin ja sydän täynnä huikeitten ammattilaisten lämpöä!

22/05/2025

Esittelyssä Kriisi- ja traumakonferenssin puhuja Heidi Näppi.

Puheenvuoro pe 14.11.2025: Verkkovälitteisen lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan ajankohtaiset ilmiöt ja niiden aiheuttama traumatisoituminen.

Heidi Näppi on lasten ja nuorten mielenterveystyöhön, sekä seksuaaliväkivallan teemoihin erikoistunut traumapsykoterapeutti. Hän toimii kehittämispäällikkönä Pelastakaa Lasten Nettivihje -tiimissä, jossa analysoidaan lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistavaa materiaalia (CSAM). Omalla terapiavastaanotollaan kuten myös työssään Nettivihjeessä hän näkee verkossa ja verkon ulkopuolella tapahtuvan lapsiin ja nuoriin kohdistuvan seksuaaliväkivallan kirjon ja traumatisoitumisen jota väkivalta aiheuttaa. Opettajan työssään hän kouluttaa seksuaalisuuden teemoista ja kannustaa ammattilaisia ottamaan haastaviakin seksuaalisuuteen liittyviä asioita puheeksi.

”Ammattilaiset tarvitsevat tietoa seksuaaliväkivallan seurauksista ja ajankohtaisista ilmiöistä, kuten sextortionista, lapsen itse itsestään ottamasta seksuaaliväkivaltaa todistavasta materiaalista ja tekoälyvälitteisestä seksuaaliväkivallasta. Kun on tietoa, on mahdollista auttaa. Lapsiin kohdistuva seksuaaliväkivalta ja sen seuraukset eivät katoa silmiä sulkemalla ja vaikenemalla, vaikka aiheet ovatkin usein niin kipeitä että olisi helpompi elää tietämättömyydessä. Meitä kaikkia ammattilaisia kuitenkin tarvitaan – Koska jokaisella lapsella on oikeus väkivallattomaan elämään”

Tutustu puheenvuoroon ja koko konferenssiohjelmaan täältä: https://www.kriisijatraumakonferenssi.fi/puhujat/

Voit osallistua konferenssiin joko paikan päällä Helsingissä tai etänä livestriimin kautta. Muista hyödyntää Early Bird -hinta 6.6. mennessä! https://www.kriisijatraumakonferenssi.fi/ilmoittautuminen/

19/05/2025

Tänään tämä nainen on valmis traumapsykoterapeutti! Neljän vuoden intensiivinen opiskelumatka takana ja tuntuu kyllä hyvälle!
Paljon uutta tietoa, kolmen vuoden oma psykoterapia, harjoitusasiakkaita (kiitos teille jokaiselle, olette ihan best), työnohjausta, vähintään miljoona tuntia Oulun junassa kirjallisia töitä jyystäen. Nyt se on siinä. Huh! Nyt pieni breikki näistä isommista opiskeluprosesseista 🤏

17/05/2025

Viimeaikoina olen tehnyt tietoisia päätöksiä antaa omalle mielelle happea, tilaa ja väljyyttä. Sitä tarvitaan jotta uutta voi muodostua ja jo olemassa olevaa päästä integroitumaan. Väljyys on tehnyt hyvää ja nyt huomaan täällä kirjoittajaretriitillä, että alkaa taas päässä uudella innolla pulputtaa ❤️
Sijaistraumatisoitumisen teemasta syntyy lisää ajatuksia paperille. Toivon että ne auttavat julkaisun jälkeen muitakin seksuaaliväkivallan parissa työtä tekeviä ihmisiä tunnistamaan ja tarttumaan niihin kohtiin työssä jotka juuri itseä kuormittavat.
Työ vaikuttaa aina tekijäänsä, halusi sitä tai ei. Sen äärellä tänään.
Seksologikuplassa on keveää kellua Hanna Vilkan johdolla yhdessä kanssa.
Kuten meidän viikonlopun agendassakin sanotaan Siri Kolun sanoin: "Kirjoittaminen on oman sormenjäljen jättämistä"

28/03/2025

.
"Seksuaaliväkivalta on luonteeltaan erityisen haavoittavaa, sillä tekijänä on toinen ihminen ja taustalla jonkinasteinen tarkoituksellisuus."
Tästä, ja paljon muusta saa tietoa tuoreesta "Seksuaaliterapia" -kirjasta, jonka uusin painos julkaistaan 15.4.2025!
Kun minua pyydettiin kirjoittajaksi kirjaan syksyllä, ryhdyin toimeen vakain mielin. Prosessin päätteeksi sain tänään hyppysiini tekijänkappaleen ja kirjassa on jäätävän paljon hyvää asiaa!
Oma osuuteni oli kirjoittaa seksuaalitraumoista. Ollaan palloteltu viime syksystä asti .fi kanssa erinäisiä seksologian teemoja ja tapoja joilla voisi tiiviisti kuvata monimutkaisia seksuaalisuuden ilmiöitä. Kiitos Marjo tekemästäsi isosta työstä jossa sain olla mukana.
Kirjoitustyössä mieleni maisemassa vaikuttivat osaltaan kaikki ne kohtaamiset oman polkuni varrella jossa seksuaaliväkivalta on ollut läsnä. Toivon pystyneeni osaltani tuomaan piirun verran lisää ymmärrystä auttamistyön kentälle seksuaalitraumoista.
Tärkeä viesti, jonka haluan välittää kaikille seksuaalitraumaa kokeneille sekä sitä aiheuttaneille: Apua on tarjolla, sun ei tartte olla yksin!
Aiotko lukea? Jos, niin anna palautetta millaisia fiiliksiä herätti ❤️

11/03/2025

Häpeän varjot – ymmärryksestä toipumiseen

Maaliskuun alussa järjestimme osana Vakauttava Voimaheimo -hanketta vaikuttavan verkkoluennon "Häpeän varjot – ymmärryksestä toipumiseen", joka keräsi ennätykselliset 123 osallistujaa!

Traumapsykoterapeutti (5/2025) Heidi Näppi käsitteli luennolla häpeän monimuotoisuutta ja sen yhteyttä traumatisoitumiseen sekä tarjosi työkaluja häpeän ymmärtämiseen ja käsittelyyn. Luento tarjosi osallistujille arvokasta tietoa ja herätti tärkeää keskustelua.

Kiitos kaikille mukana olleille – yhdessä lisäämme ymmärrystä ja tuemme toipumista!

📌 Luento tallennettiin ja voit katsoa sen nyt YouTubesta:
https://www.youtube.com/watch?v=Vz21-Bnaoog

08/03/2025

"Be the woman you would look up to"
Mietin tänään niitä naisia jotka ovat taistelleet ja tulevat taistelemaan mielekkäämmän elämän vuoksi, niitä naisia jotka viisveisaavat jonninjoutavista, niitä jotka menevät vaikka läpi harmaan kiven just siksi että voivat ja niitä jotka kohentavat toistensa tiarat eivätkä vain omaansa, katsovat lämmöllä kohti ja sanovat "oot upee".
Hyvää naistenpäivää rakkaat kanssasiskot! Mä aion tehdä laskiaispullia päivän kunniaksi- toivottavasti säkin hemmottelet itseäsi jollakin mukavalla asialla 💜

05/03/2025

Häpeä
Olin eilen puhumassa häpeästä Suomen trauma- ja dissosiaatioyhdistys Disso ry:n järjestämässä webinaarissa. Nostin esiin Tove Janssonin kirjoittaman tarinan näkymättömästä lapsesta jossa käsitellään teemoja kuten häpeä, pelko ja hyväksyntä. Häpeän teema on erittäin ajankohtainen tässä päivässä, kuten se on ollut jo tarinan ilmestyessä vuonna 1962.
Tarina alkaa, kun Muumiperhe saa vieraakseen tytön nimeltä Ninni, joka on elänyt pitkään ivallisen ja ilkeän tätinsä kanssa joutuen toistuvasti mitätöidyksi, pilkatuksi, halveksituksi. Ninni on kokenut paljon pelkoa ja hylkäämistä, ja kaikki tämä on jättänyt häneen jälkensä. Ninni on pikkuhiljaa käpertynyt niin vahvasti sisäänpäin itseensä, että hänestä tulee "näkymätön" – hän ei ole läsnä, ei osallistu hassutteluun, eikä hän halua olla muiden kanssa tekemisissä. Ninni piiloutuu, ei puhu ja toimii ikään kuin häntä ei olisi olemassakaan. Näkymättömyytensä on hänen tapansa suojautua kivuliailta tunteilta. Ninni ei halua olla näkyvä, haavoittuvainen, koska pelkää joutuvansa satutetuksi.
Muumiperhe huomaa, että Ninni tarvitsee apua. Muumiperhe ja muut Muumilaakson asukkaat tekevät parhaansa saadakseen Ninnin tuntemaan itsensä hyväksytyksi ja turvalliseksi. He eivät väkisin yritä muuttaa Ninniä, vaan he ovat ystävällisiä ja tarjoavat hänelle mahdollisuuden olla mukana ilman painostusta.
Ninniä alkaa vähitellen näkyä enemmän ja enemmän. Muumilaakson porukan myötätunto auttaa Ninniä vähitellen, askel askeleelta, avaamaan itseään ja tulemaan näkyväksi. Ninni huomaa, että hän voi olla osa yhteisöä ja tulla hyväksytyksi sellaisena kuin on. Tämä prosessi on hidasta ja vaatii aikaa, m***a tarinan loppupuolella Ninni alkaa voittaa pelkonsa ja ottaa osaa Muumilaakson elämään.
Tarinan ydin on siinä, miten pelko ja häpeä voivat tehdä ihmisestä näkymättömän itselleen ja muille, m***a ystävällisyys, myötätunto, hyväksyntä ja rohkeus voivat auttaa ihmistä tulemaan näkyväksi ja tuntemaan itsensä osaksi yhteisöä.
Tarina ja sen oppi on kulkenut mukanani pitkään ja vaikuttanut siihen miten tarkastelen itseäni, muita ja ympäröivää maailmaa.
Myötätuntoa viikkoon ❤️