
07/07/2025
Kun pahaa tapahtuu, keho suojelee automaattisesti meitä
Traumapsykoterapiassa usein keskusteltu asia on kehon ja hermoston toiminta erityisesti vaaran ollessa läsnä. Jaan yhden tulokulman, mikäli se olisi hyödyllistä myös sinulle:
Väkivallan tai sen uhan alla ihmisen keho ja hermosto toimivat automaattisesti. Tämän tiedon myötä täytyy ymmärtää, että ulospäin näkyvä toiminta – tai usein sen puute – ei ole tietoisen valinnan tulosta, vaan traumareaktio, jolla keho pyrkii suojelemaan selviytymistä.
Autonomisen hermoston yleisimmät reaktiot uhan hetkellä ovat:
- taistelu (fight)
- pakeneminen (flight)
- jähmettyminen (freeze)
- alistuminen/miellyttäminen (fawn)
Esimerkiksi seksuaaliväkivallan kohteeksi joutunut saattaa tuntea häpeää tai syyllisyyttä siitä, ettei “tehnyt mitään” – vaikka tosiasiassa heidän kehonsa teki juuri sen, minkä automaattinen selviytymisjärjestelmä arvioi sillä hetkellä tarpeelliseksi.
Kun kohtaa väkivallan kohteeksi joutuneen, kannattaa muista ainakin:
- Selviytymisreaktiot eivät ole tietoisia valintoja, vaan neurofysiologisia vasteita.
- Kehoa ei voi ”kontrolloida” tilanteessa, jossa vaara on todellinen tai koettu sellaisena.
- Trauma ei synny vain tapahtuneesta, vaan myös siitä, jääkö ihminen yksin kokemuksensa kanssa.
Voit kertoa väkivallan kohteeksi joutuneelle esimerkiksi seuraavat faktat:
- "Sä et tehnyt mitään väärin."
- "Sun keho toimi juuri niin kuin sen pitikin – se suojeli sua lisävahingoilta."
Aito, lämmin kohtaaminen ja turvallisemman tilan luominen mahdollistavat toipumisen psykoterapiakontekstinkin ulkopuolella. Kohtaamiseen tulee yhdistää kuitenkin myös tiedon antaminen, jottei mieleen jää väärää tulkintaa kehon reaktioista väkivallan tai sen uhan tilanteissa.
Ei todellakaan ole suostumuksen mitta, ettei syystä tai toisesta ole sanonut "ei".