29/05/2025
KOÑESIMENTU INAN ISIN RUA KONA-BA MORAS HIV/AIDS
Isin rua hanesan prosesu moris ba feto ida, ho prosesu moris feto nian ida ne'e hamosu mudansa, mudansa sira ne'e maka hanesan mudansa fizika, psikolojika no mos sosial.
Isin rua maka hanesan periodu ne'ebé Hahu husi konsepsaun to'o bebé moris. Periodu isin rua normalmente 280 dias (40 semanas no fulan 9 ho loron 7) hahu konta husi loron primeiru menstruasaun ikus nian (HPHT). Nune'e mos isin rua sei fahe ba trimester tolu maka hanesan trimester primeiru hahu husi konsepsaun to'o fulan tolu, trimester segundu hahu husi fulan ha'at to'o fulan neen, trimester terseiru hahu husi fulan neen to'o fulan sia.
Acquired Immune Defisensia Syndrome ( AIDS) akontese tanba kauza husi human Imunodeficincy, Virus HIV virus ida ne'e atake ba ema nia selula, limfosit ka atake sistema imunidade ema nian, tan nune'e ema sira ne'ebé moras ida ne'ebé atake ona, nia laiha ona imunidade atu proteze-an husi moras oi-oin ka tipu oi-oin husi moras ida ne'e.
SIDA bele define hanesan syndrome ka kobaransa sintoma husi moras ho karakteristiku difisiensia imunidade ne'ebé grave, nu'udar manifestasaun ba faze ikus infeksaun HIV, antibody HIV ne'ebé pozitivu sira la konsidera SIDA, tanba SIDA tenki hatudu ezistensia sintomas ida ka liu kona ba moras sira ne'ebé kauza husi defisiensia sistema imunidade sekundaria HIV mos bele hada'et liu husi relasaun seksual ho ema ne'ebé hetan ona HIV, transfusaun raan, uza seringa ne'ebé la esteril, husi inan ba oan durante isin rua, partu ou tur ahi, nune'e relasiona ho HIV/AIDS ne'e rasik atu hatene klean liu kona-ba, definisaun HIV/SIDA ne'e moras ida ne'ebé bele transmite husi ema ida ba ema seluk liu husi relasaun seksual, moras HIV/SIDA ne'e mosu bainhira ema ne'ebé hala'o relasaun seksual ba ema rua ka liu.
ka sintomas HIV/SIDA
a. Diagnosa SIDA ba ema bo'ot sira bainhira iha ne'e sintoma minor rua no sintoma menor ida no laiha kauza immune supresaun hanesan kankru, malnutrisaun todan ka sintoma maior maka:
1. Isin tun liu 10%
2. Diareia kronik liu fulan ida
3. Isin manas liu fulan ida (Kontinua/prezensa)
b. Sintoma menor maka:
1. Isin manas liu fulan ida
2. Dermatitis puritik jeral
3. Herpes zoster rekurren
4. Oro-pharyngeal kandidiais
5. Limfdenopati jeneralist
6. Herpes simples iha seminata progresita kronika
kona-ba HIV/SIDA
Periodu inkubasaun virus hakiak sempre iha tempu barak maka entre tinan 1 to'o tinan 9 ka tinan 1 ba 10 ne'ebé ho idade 1-9 ba ema ida ne'ebé afetadu husi virus iha kategoria "seropositive". Hafoin periodu tinan 9 no 10 ne'e sei hakotu, "seropositive" SIDA . Ida ne'e tanba isin lolon nian immune sistema ne'e halakon ka lakon. Fraze dezenvolvimentu ba infeksaun HIV ne'ebé hanesan ne'e:
a. Iha faze da-huluk (HIV)
Faze ne'ebé hahu husi entrada maka virus HIV ne'ebé mate tuir ita nia isin, mudansa katak Antibody Serological husi negativu ba pozitivu. Mudansa Antibody lori fulan ida ba tolu, no balu mos foti to'o fulan neen nia laran.
b. Iha faze da-ruak.
Asymptomatic iha orgaun sira ne'ebé tama virus HIV maibé isin-lolon maka la hatudu sintomas ne'ebé iha tinan 5-10 isin interaje bele hato'o HIV ba ema seluk.
c. Iha faze da-toluk
Halo bo'ot limfe maka rezolve tiha ona no ekuitativu dura liu fulan ida.
d. Iha faze da-haat
SIDA ne'ebé maka estadu sira ne'ebé maka opportunistic infeksaun, lakon todan no akompanha emerjensia kankru no mos infeksaun sekundaria.
transmisaun HIV/SIDA
Transmisaun HIV liu husi raan no interaje ne'ebé iha ema nia isin lolon ho ema ida ne'ebé maka iha ona HIV, maibé ema ne'e la hatudu sinal ka sintoma ruma husi moras ne'e:
1. Liu husi relasaun seksual, vajinal a**l no oral ho ema ne'ebé sofre ona HIV. Ida ne'e kobre ona 80-90% husi kazu total iha mundu tomak.
2. Liu husi transfusaun raan 70%
Uza seringa ne'ebé la esteril ka uza seringa hamutuk hodi Injeksaun droga sai ona hanesan dependente 0,5-1%, transmisaun liu husi daun asidente iha servisu saúde nian 0,5%.
3. Husi inan ba oan 25-40% ( maka durante isin rua, prosesu partu no husi susuben inan nian).
# Kombate no prevensaun ba HIV/SIDA
a. (Abstenensia) la halo relasaun seksual bainhira seidauk kaben.
b. ( Be faith Full) fiar metin ba nia parseiru.
c. ( Uza kondom) Kondom uza hanesan meius ida atu prevene transmisaun (HIV) ka SIDA durante seksu.
d. (Use Drugs) la uza droga
e. (Educative) fornese Informasaun husi fontes kompetente liu husi Akonsellamentu, seminariu no selu-seluk tan.
Akompaña nafatin hodi hatene nia kauza prinsipal
Boa Melhora Muito Aprende hamutuk
*ByAngelBeby05*