Asahi-Akatemia

21/01/2026

6. SOMATIIKAN SANASTOA 2

Jatketaan tänään somatiikan sanaston kokoamista edellisen postauksen perusteella.

4. Objektikeho / koettu keho (sōma)
Tämä on yleinen erottelu kehollisuuden filosofiassa. Objektikeho viittaa ulkoiseen näkökulmaan, koettu tai eletty keho sisäiseen. Objektikeho on anatomian, fysiologian ja biomekaniikan näkökulmaa, eletty tai koettu keho on sisäinen näkökulma, tapa, kuinka koemme oman kehomme.

5. Keskilinja
Keskilinja on kehon kokemuksellinen painovoimalinja.

6. Painovoimalinja
Painovomialinja on mekaaninen linja, joka voidaan piirtää kehon liikkuvien osien painopisteiden kautta kohti maata. Käsitteenä ja näkökulmana se tarvitaan erottamaan mekaaninen ja kokemuksellinen näkökulma. Samalla se tarvitaan pedagogisena lähtökohtana, johon keskilinjan tutkiminen ja harjoittaminen perustuu.

7. Kehon kannattelu
Asahin yksi keskeisiä somaattisia käsitteitä. Kehon kannattelu tarkoittaa kehon kykyä pysyä pystyssä ja toiminnassa ilman ylimääräistä lihasjännitystä, suhteessa painovoimaan ja tukeen. Perustuu kehon hyvään rakenteelliseen järjestäytymiseen maan vetovoimaa vastaan.

8. Rakenteellinen tuki
Rakenteellinen tuki pystyasennossa tarkoittaa asentoa, jossa kehon osat järjestyvät niin, että painovoima ohjautuu tukipintojen kautta maahan taloudellisesti, jolloin rakenne säilyy ilman turhia jännityksiä. Rakenteellinen tuki on tapa, miten keho välittää ja käyttää voimaa.

9. Rakenteellinen voima
Rakenteellinen voima tarkoittaa kehon kykyä välittää ja kannatella kuormaa rakenteensa kautta siten, että lihasvoimaa tarvitaan mahdollisimman vähän. Se on myös kehon rakenteen kykyä välittää ja jakaa voimia taloudellisesti koko kehon läpi.

20/01/2026

5. KESKILINJAN SUHDE PAINOVOIMALINJAAN

On kaksi näkökulmaa ihmisen kehoon, jota kummatkin on otettava huomioon myös somaattisissa menetelmissä. Näitä ovat keho koettuna (sōma) ja keho tarkasteltuna esineen tavoin. Tapa, jolla koemme kehomme, on riippuvainen fysiologisista aisteistamme ja ympäristön lainalaisuuksista. Ihmisen kehon massa on painovoiman vaikutuksen alainen ja pystyasento edellyttää voiman tuottamista alustaa vasten. Ponnistuksessa tämä voimantuotto koetaan kehon sisäisenä jännityksenä. Tämä kokemus on ” sōman” kokemus. Seistessämme hyvässä rakenteessa, kokemus on pikemminkin rennosta ”kannattelusta”.

Usein henkilöt, jotka korostavat kehon koettua puolta ja puhuvat esimerkiksi kokonaisvaltaisesta (holistisesta) ihmiskäsityksestä, antavat ymmärtää, että biomekaaninen näkökulma ihmisen liikkeeseen tai vaikkapa urheilusuoritukseen olisi väärä. Näin ei tietenkään ole. Se on välttämätön liikkeen ymmärtämiseksi. Yksinään se ei kuitenkaan ole riittävä. Mukaan on otettava myös kehon kokemus.

Tätä niin sanottua ensimmäisen persoonan näkökulmaa täydentää kolmannen persoonan näkökulma. Kumpikin yksinään on puutteellinen.

Tämä taustaksi sille, että kun puhumme asahissa ja ehkä muissakin somaattisissa menetelmissä, kehon keskilinjasta. Kuvauksella on kaksi ulottuvuutta: mekaaninen ja kokemuksellinen. Objektikehon näkökulmasta keskilinja on kehon painovoimalinja. Koetun kehon näkökulmasta keskilinja on se tapa, jolla painovoimalinja koetaan.

Painovoima linja on linja, joka voidaan piirtää kehon liikkuvien osien (pää, rintakehä, lantio) painopisteiden kautta alas suoraan maahan. Tämä on mekaaninen linja, joka voidaan kuvata mille tahansa päällekkäin astettujen kappaleiden joukolle. Jotta tällainen kappalepino pysyisi pystyssä ja hyvässä rakenteessa, painovoimalinjan tulisi olla mahdollisimman suora ja sen alapään tulisi osua mahdollisimman keskelle tukialuetta. Sama pätee ihmisen pystyasentoon.

Ihmisen seistessä pystyssä kehon liikkuvia osia ovat pää, rintakehän alue ja lantion alue. Jokaisella niistä on oma painopisteensä. Kehon painovoimalinja muodostuu näiden pisteiden kautta maata kohti piirtyvästä linjasta. Asahissa käytämme keskilinjan käsitettä kuvaamaan sitä, miten tämä linja koetaan kehollisesti. Keskilinja on siis kokemuksellinen painovoimalinja.

Keskilinjan kokemuksellinen tutkiminen osoittaa, että se sijaitsee selkärangan etupuolella. Tästä syystä kaadumme eteenpäin, jos kehon kannattelu lakkaa. Sama ilmiö nähdään istuessa, kun alamme nukahtaa ja pää sekä ylävartalo putoavat eteen ja alas. Pysyäksemme pystyssä meidän on siis kannateltava kehoamme; se ei pysy pystyssä itsestään edes istuessamme.

Asahissa kannattelua harjoitellaan tiedostamalla keskilinja ja ohjaamalla sitä pystyyn ja ylöspäin mielikuvien avulla.

Kehon linjauksen ja sen toiminnan aistimisen taustalla on aina myös ymmärrys kehon rakenteesta ja biomekaniikasta. Somatiikan kannalta on tärkeää, että tarkasteluissa ymmärretään pitää mukana kummatkin näkökulmat. Keho on sekä objekti että subjekti.

19/01/2026

4. HYVÄ LINJAUS TARKOITTAA KEHON KANNATTELUA

Usein ajatellaan, että hyvä ryhti syntyy, kun jännitämme vatsaa sisään ja työnnämme rintaa eteen ja ojennamme selkäämme. Tässä ryhtiä tehdään jännittämällä. Somatiikassa ajatus käännetään toisin päin: hyvä linjaus syntyy, kun annamme kehon järjestyä uudella tavalla kannattelemaan itseään. En käytä käsitettä ”ryhti” lainkaan, koska se pitää sisällään jännityksen ajatuksen. ”Kehon hyvä linjaus” on parempi ilmaisu.

Ennen kuin aloitat asahin liikkeen, seiso perusasennossa ja anna kehon järjestyä hyvään linjaukseen. Puhutaan myös organisoitumisesta ja kehon uudelleenorganisoitumisesta. Aisti ensin, miltä asentosi tuntuu juuri nyt. Anna sitten polvien taipua ja pudota hieman painoa alas ja tule tietoiseksi, miten paino lepää koko jalkapohjilla ja nilkat ovat mahdollisimman rennot. Anna samalla lantion itsestään ja rennosti hakeutua keskiasentoon, jolloin häntäluu hieman putoaa. Ajattele samalla selän olevan pitkä ja aisti päälaen pyrkivän hienovaraisesti ylöspäin. Niska tuntuu pitkältä, m***a pituus syntyy mielikuvasta, ei jännityksestä. Kehosi on nyt järjestynyt hyvään linjaukseen ja olet valmis aloittamaan asahin liikkeen. Aisti, miltä asentosi tuntuu nyt, kun se on uudelleen järjestynyt.

17/01/2026

3. SOMATIIKAN SANASTO 1

Jotta ymmärtäisimme, mistä puhutaan, meidän on ymmärrettävä käsitteet, joita puhuja käyttää. Väärinymmärrykset johtuvat usein siitä, että puhujat käyttävät samaa sanaa, m***a tarkoittavat eri asioita. Siksi haluan tähän yhteyteen tehdä teille somatiikan perussanaston. Ensmmäinen käsite, mikä pitää selitää on ”somatiikka”. Lähdetään siis siitä.

1. Somatiikka

Lyhyt määritelmä: Somatiikka viittaa harjoitustapoihin, joissa kehoa lähestytään elettynä ja aistivana kokonaisuutena, ei ulkoisesti korjattavana objektina.

Kreikan sana ”sooma” tarkoittaa elävää, koettua kehoa, ei kuollutta ruumista tai kehoa esineenä. Filosofiassa tehdään usein jako kahteen: on olemassa elävä, koettu keho (sooma) ja on olemassa keho esineenä (objektikeho). Anatomia ja fysiologia kuvaavat objektikehon rakenteita, somaattiset menetelmät lähestyvät kehon harjoittamista sisäisesti sen kautta, miten koemme kehomme, sen asennon ja liikkeet. Tässä mielessä asahi on somaattinen menetelmä esimerkiksi Alexander-tekniikan, Feldenkreis-menetelmän ym. tavoin.

2. Kehon aistiminen, sensitiivisyys

Lyhyt määritelmä: Kyky erottaa hienoja eroa lihastyössä, rentoudessa, asennossa, hengityksessä, liikkeen laadussa jne.

Perusohje asahissa: aisti liikettä sisäkautta! Tämä tarkoittaa huomion suuntaamista siihen, miltä liike tuntuu sisäisesti, ei siihen, miltä liike näyttää ulkoisesti esimerkiksi peilistä katsottuna. Sisäisiä tuntemuksia ovat esimerkiksi: miten paino jakautuu jalkapohjissa, tunnenko kohoavan tunteen päälaella ja niskan pituuden, tunnenko vatsan liikkeen hengityksessä, tunnenko liikkeen koko kehossa jne.

3. Huomion suuntaaminen/ tarkkaavaisuus

Lyhyt määritelmä: Tarkkaavaisuus tai huomion suuntaaminen tarkoittaa sitä, että huomio suunnataan ja sitä ylläpidetään jossakin kehon kokemuksen osa-alueessa, aistimuksessa.

Aistimus voi liittyä liikekokemukseen, hengitykseen, paineeseen jalkapohjissa, jännitykseen jne. Huomion suuntaaminen kokemukseen myös muuttaa kokemusta. Huomio ei ole vain havainnointia vaan se on myös toiminnallinen tekijä. Kun suuntaan huomioni hartiani jännitykseen, tiedostan sen ja samalla jännitys laukeaa. Kun suuntaan huomioni hengitysliikkeeseen, vatsa rentoutuu ja alkaa liikkumaan hiljalleen vapaammin. Somaattinen työskentely tapahtuu huomion suuntaamisen avulla.

16/01/2026

2. AISTI ENSIN, KORJAA SITTEN

Lähdetään reippaasti alkuun! Tässä samantien toinen vinkki :)

Tehdään pieni mikroharjoite:

1. Seiso rennosti perusasennossa. Tee asahin lyhyt hengitystä tasaava liike 3-4 kertaa. Aisti samalla liikettä mahdollisimman tarkasti koko kehon alueella. Kysy itseltäsi, jännitänkö jotakin kehon kohtaa liikaa tai turhaan. Etsi turhia jännityksiä kasvoista, hartioista, käsivarsista, selästä, pakaroista, vatsasta. Jos löydät vatsasta kiristystä, pudota se pois.

2. Tee liike uudelleen ja keskity nyt vapauttamaan jännitys, jonka mahdollisesti äsken löysit. Päästä irti vaikka vain kymmenen prosenttia siitä jännityksestä, johon ehkä juuri törmäsit. Aisti, miltä liike nyt tuntuu. Tunnetko, että jotakin putosi pois?

Somatiikka on tätä. Aisti muutosta: ennen ... jälkeen!

15/01/2026

1. ASAHI SOMAATTISENA MENETELMÄNÄ – sarja alkaa

Yritän taas ryhdistäytyä tämän somen suhteen 😊Yritän tehdä jatkossa informatiivisia postauksia, joista asahin ohjaajat ja harrastajat voisivat oppia jotakin – uutta ja vanhaa. Sellaisia olen tosin pyrkinyt tekemään tähänkin asti, m***a yrittäjän pitää yrittää! Aloitan julkaisemalla sarjan lyhyitä huomioita teemasta ”Asahi somaattisena menetelmänä”. Mitä se tarkoittaa käytännössä, miten se näkyy liikkeen laadussa ja miten pienet havainnot kehon sisäisistä tuntemuksista voivat muuttaa kehon tapaa kannatella itseään, hengittää tai tuottaa voimaa arjessa.

Somatiikka tarkoittaa asahin yhteydessä sitä, että emme vai tee, vaan olemme tietoisia siitä, mitä teemme. Kehomme ei vain toteuta liikettä tai ”suoritusta”, vaan aistii sitä, miten liike syntyy. Liike on tietoista. Yritämme asahissa aistia asioiden järjestystä: missä kohtaa ja miten kehon kannattelu tapahtuu, missä kohtaa syntyy turhia jännityksiä, miten liike kevenee, kun löydetään kehon hyvä linjaus ja toiminnallisuus.

Pieni testi: jos liike tuntuu sinusta raskaalta tai muuten vaikealta, kysy itseltäsi, onko jotakin, jota voit pudottaa pois, sen sijaan että yrität tehdä ”enemmän” tai ”oikeammin”. Usein liikkeen raskaus tai vaikeus johtuu turhasta jännityksestä tai linjauksen puutteesta. Lähde liikkeelle vaikka siitä, että kysyt itseltäsi: kumpi on sinulle tutumpaa, liikkeen suorittaminen vai sen aistiminen. Jos liikkeen tekeminen tai suorittaminen tuntuu tutummalta, päätä ryhtyä myös aistimaan sitä!

https://visioi.wordpress.com/2020/02/04/miksi-asahi-somatics-osa-i/

10/01/2026

Asahi-Akatemian tila, siivous menossa. Vuokrasopimus päättyi 31.12.2025. Nostalgisin mielin jätimme tämän tilan. On mielenkiintoista, miten tiloihin ja esineisiin ankkuroituu muistoja. Tässä tilassa, joka oli meillä viimeiset kuusi vuotta, tuli koettuja monia hienoja juttuja. Tilassa oli hieno tunnelma. Varmaan nuo tehtaan isot puistoon aukeavat ikkunat ainakin osin loivat sitä. Monet, jotka astuivat tilaan ensimmäistä kertaa, totesivat, että onpa teillä täällä hieno tila! Jep, no niinpä oli! Nyt pitää miettiä, mitä sitten! Jos vielä asahikoulutuksia kaipaatte, niin mitkä olisivat päällimmäiset teemat, joita voisi yrittää järjestellä?

09/01/2026

KEVÄÄN BODYFUFLNESS-KOULUTUS HÄMEENLINNASSA!

Tämä koulutus sopii erinomaisesti myös asahi-ohjaajille! Teemme kurssilla paljon asahia ja syvennämme kaikki asahissakin läsnäolevia teemoja. Vielä ehtii ilmoittautua!!

Tämä toimii placeholderina kurssin tiedoille. Sisältö tulostetaan automaattisesti koodissa.

30/12/2025

Huomasitteko asahia eilen telkkarissa! :) Hautalehto-sarjassa näyttelijä ja asahi-ohjaaja Lauri Tanskanen piti asahi-tuntia kuvataideopiskelijoille (10:00). Hieno idea! Hyvä Lauri ja ryhmä! 😀

20/12/2025

04/12/2025

PEHMEÄ LIIKE, ELÄVÄ KEHO - ASAHI TAITEELLISEN PROJEKTIN KUMPPANINA

Innostuin kirjoittamaan tällaisen blogin! :)

Luovuus kuuluu kaikille Asahi tunnetaan lähinnä terveysliikuntana, m***a myös somaattisena menetelmänä ja kehomieliharjoituksena. Olen kirjoittanut muutaman blogitekstin, jossa olen käsitellyt myös…

23/11/2025

HIENOA OLI! Opin eilen taas uusia asioita, kun teimme eläimellistä asahia. Yksi oppi oli, että ei pidä paikaansa sanonta, että vanha kettu ei opi uusia temppuja! Kyllä oppii! Taas tunnelma oli sen verran tiivis ja innostunut, että en muistanut ottaa kuvia. Jouduin siis piirtämään tämän alla olevan kuvan ulkomuistista! ;) Kiitos osallistujille!