17/02/2026
Aromaterapiaa koskevaan julkiseen keskusteluun ja eteeristen öljyjen käytöstä päihdekuntoutuksessa:
Viime viikkoina suomalaisessa mediassa on käyty vilkasta keskustelua eteeristen öljyjen käytöstä päihdekuntoutuksessa.
Erityisesti Ylen MOT-toimituksen selvitys on tuonut esiin vakavia ja dokumentoituja väitteitä siitä, että eräässä päihdekuntoutuslaitoksessa asiakkaille on annettu eteerisiä öljyjä myös sisäisesti, esimerkiksi lisäämällä öljyjä juomaveteen tai nauttimalla tippoina. MOT:n haastattelemat asiakkaat sekä kuvatodisteet vahvistavat sisäisen käytön esiintymisen.
Tämän pohjalta Suomen Aromaterapeutit ry asiantuntijana haluaa korostaa aromaterapian vastuullisen käytön periaatteita, sen rajoituksia ja potilasturvallisuuden merkitystä:
ASIANTUNTIJAVASTAUS AROMATERAPIAA KOSKEVAAN KESKUSTELUUN
Aromaterapia on Suomessa edelleen suhteellisen nuori täydentävä hoitomuoto, kun taas useissa Euroopan maissa ja kansainvälisesti sen käyttö on kehittynyt osaksi täydentäviä hoitokäytäntöjä.
Kansainvälisesti aromaterapiasta erotetaan kolme pääsuuntausta: kokonaisvaltainen aromaterapia, kliininen aromaterapia sekä lääketieteellinen aromaterapia. Näiden suuntausten asema, koulutusrakenteet ja soveltaminen vaihtelevat eri maiden lainsäädännön, terveydenhuoltojärjestelmien sekä ammatillisten käytäntöjen mukaan.
Useissa maissa aromaterapiaa hyödynnetään mm. synnytysklinikoilla, geriatrisessa hoitotyössä, systemaattisessa haavanhoidossa sekä palliatiivisessa hoidossa osana potilaan kokonaisvaltaista tukemista.
Kansainvälisesti tunnettuja esimerkkejä kliinisen aromaterapian integroinnista ovat Lontoossa toimivat Royal Marsden -sairaala ja Dimbleby Cancer Care -syöpäkeskus.
Itävallassa tieteelliseen aromaterapiaan keskittyvän Österreichische Gesellschaft für wissenschaftliche Aromatherapie und Aromapflege (ÖgwA) -yhdistyksen listalla on tällä hetkellä 21 aromaterapian työhönsä yhdistävää lääkäriä. He ovat suorittaneet laajan lääketieteellisen aromaterapiakouluksen. Lisäksi listalla on yhdeksän aromaterapiaan erikoistunutta apteekkia. Itävallassa aromaterapia voidaan ammattilaisen ohjauksessa integroida täydentävänä menetelmänä osaksi hoiva- ja terveydenhuollon käytäntöjä.
Vaikka aromaterapia käsitteenä ei ole yksiselitteisesti tieteellisesti määritelty, eteerisistä öljyistä sekä niiden yksittäisistä yhdisteistä ja biologisista vaikutuksista on julkaistu laaja määrä erilaisia tutkimuksia (vertaisarvioituja, tiivistelmiä, tapaustutkimuksia, lähes 35 000, Lähde Pubmed).
Tutkimus on lisääntynyt erityisesti Covid-19-pandemian aikana ja sen jälkeen hajuaistin tutkimuksen edistyessä merkittävästi. Hajuaistin muutosten yhteyksiä esimerkiksi Parkinsonin tautiin ja Alzheimerin tautiin tutkitaan aktiivisesti, mikä on lisännyt kiinnostusta myös tuoksujen mahdollisiin neurobiologisiin vaikutusmekanismeihin.
Suomessa aromaterapia ei kuulu viralliseen terveydenhuollon hoitojärjestelmään eikä sitä määritellä kliiniseksi hoitomuodoksi. Tästä syystä Suomessa toteutettava aromaterapia sijoittuu käytännössä kokonaisvaltaisen aromaterapian piiriin.
Käyttö rajautuu hengitysilman kautta tapahtuvaan altistukseen tai laimennettuun ihokäyttöön, eikä siihen sisälly eteeristen öljyjen sisäinen käyttö. Kokonaisvaltaista aromaterapiaa voidaan hyödyntää täydentävänä, hyvinvointia tukevana menetelmänä esimerkiksi rentoutumisen, stressinsäätelyn ja tunnetyöskentelyn tukena silloin, kun toiminta perustuu koulutukseen, eettisiin periaatteisiin ja selkeisiin turvallisuusrajoihin.
Hengityskäyttö ja sisäinen käyttö
Eteeristen öljyjen hengitysilman kautta tapahtuva käyttö ja sisäinen käyttö ovat farmakologisesti eri tasoisia toimenpiteitä.
Hengityskäytössä altistusmäärät ovat pienempiä, m***a sekään ei ole täysin riskitöntä. Mentolia sisältävät öljyt voivat ärsyttää hengitysteitä, ja voimakkaat tuoksut voivat aiheuttaa oireita herkkähengityksisille henkilöille.
Sisäinen käyttö merkitsee altistumista konsentroituneille bioaktiivisille yhdisteille, minkä vuoksi siihen liittyvä riskinarviointi edellyttää lääketieteellistä, farmakologista ja toksikologista osaamista sekä potilaan kokonaistilanteen huomioimista.
Eteeriset öljyt biologisesti aktiivisina yhdisteinä
Eteeriset öljyt sisältävät useita farmakologisesti aktiivisia aineita, joiden vaikutukset vaihtelevat kemiallisen koostumuksen mukaan. Kirjallisuudessa on kuvattu esimerkiksi kanelialdehydin limakalvoärsytysvaikutuksia, eugenolin vaikutuksia kudoksiin ja veren hyytymiseen, 1,8-sineolin neurologisia ja hengitykseen liittyviä vaikutuksia suurina annoksina sekä mentolin mahdollisia hengitystiereaktioita pienillä lapsilla.
Turvallinen käyttö edellyttää asianmukaista koulutusta, yksilöllistä riskinarviointia, dokumentoitua päätöksentekoa sekä selkeitä käyttörajoja.
Päihdekuntoutujilla monilääkitys, maksan kuormitus ja psyykkinen herkkyys ovat tavallisia, minkä vuoksi täydentävien menetelmien käyttö edellyttää erityistä huolellisuutta.
Aromaterapian kentällä on kerätty vapaaehtoisiin ilmoituksiin perustuvia haittavaikutusraportteja, joissa oireet ovat liittyneet erityisesti laimentamattomaan sisäiseen käyttöön. Vaikka tällainen aineisto ei vastaa rekisteripohjaista tutkimusnäyttöä, se korostaa varovaisuusperiaatteen merkitystä potilasturvallisuuden näkökulmasta.
Verkostomarkkinointiin liittyvä keskustelu
Julkisessa keskustelussa esiin noussut verkostomarkkinointiin perustuva toiminta edustaa liiketoimintamallia, jossa koulutus kohdistuu ensisijaisesti myyntiverkostoon eikä vastaa terveydenhuollon ammatillista koulutusrakennetta.
Terveydenhuollon näkökulmasta keskeistä ei ole yksittäinen tuotemerkki, vaan se, täyttävätkö käytettävät tuotteet, koulutus ja toimintamallit potilasturvallisuuden vaatimukset. Sisäiseen käyttöön liittyvä neuvonta ilman lääketieteellistä koulutusta lisää riskejä, koska kyse on farmakologisesta altistuksesta.
Useissa maissa alan ammattilaiset ovat tuoneet esiin huolen siitä, että eri toimintamallien rinnakkaisuus voi hämärtää käsitystä ammatillisesta aromaterapiasta. Selkeä erottelu koulutettujen ammattilaisten toteuttaman toiminnan ja myyntiorganisaatioihin perustuvan toiminnan välillä tukee läpinäkyvyyttä, roolien selkeyttä ja potilasturvallisuutta.
Johtopäätös
Tavoitteena ei ole vastakkainasettelu, vaan yhteisten potilasturvallisuuden periaatteiden korostaminen.
Aromaterapiaa voidaan käyttää vastuullisesti täydentävänä menetelmänä silloin, kun käyttö perustuu koulutukseen, selkeisiin käyttörajoihin, dokumentoituun riskinarviointiin ja ammatilliseen osaamiseen.
Suomessa kokonaisvaltainen aromaterapia, rajattuna hengitysilma- ja laimennettuun ihokäyttöön, voi tukea asiakkaan kokemuksellista hyvinvointia esimerkiksi päihdehoidon yhteydessä.
Potilasturvallisuus, koulutus, eettisyys ja toiminnan läpinäkyvyys ovat keskeisiä edellytyksiä, jotta täydentäviä menetelmiä voidaan käyttää vastuullisesti osana hoitoalan kokonaisuutta.
Suosittelemme, että aromaterapiaa harkitsevat henkilöt hakeutuvat koulutetun ammattilaisen vastaanotolle. Suomessa koulutettuja aromaterapeutteja löytyy Suomen Aromaterapeutit ry:n sekä Luonnonlääketieteen Keskusliitto LKL ry ry:n ylläpitämien jäsenrekisterien kautta.
Potilasturvallisuus, koulutus ja läpinäkyvyys ovat keskeisiä tekijöitä, jotta täydentäviä menetelmiä voidaan käyttää vastuullisesti osana hyvinvoinnin tukemista.
Jos sinulla on omia kokemuksia, mielipiteitä tai haluat antaa palautetta, otamme mielellämme vastaan sähköpostia, käsittelemme ne luottamuksellisesti:
info@suomenaromaterapeutit.fi
SAA JAKAA
Aromaterapiaa koskevaan julkiseen keskusteluun ja eteeristen öljyjen käytöstä päihdekuntoutuksessa.
Viime viikkoina suomalaisessa mediassa on käyty vilkasta keskustelua eteeristen öljyjen käytöstä päihdekuntoutuksessa. Erityisesti Ylen MOT-toimituksen selvitys on tuonut esiin vakavia ja dokumentoituja väitteitä siitä, että eräässä päihdekuntoutuslaitoksessa asiakkaille on annettu eteerisiä öljyjä myös sisäisesti, esimerkiksi lisäämällä öljyjä juomaveteen tai nauttimalla tippoina. MOT:n haastattelemat asiakkaat sekä kuvatodisteet vahvistavat sisäisen käytön esiintymisen.
Tämän pohjalta asiantuntijana haluamme korostaa aromaterapian vastuullisen käytön periaatteita, sen rajoituksia ja potilasturvallisuuden merkitystä:
ASIANTUNTIJAVASTAUS AROMATERAPIAA KOSKEVAAN KESKUSTELUUN
Aromaterapia on Suomessa edelleen suhteellisen nuori täydentävä hoitomuoto, kun taas useissa Euroopan maissa ja kansainvälisesti sen käyttö on kehittynyt osaksi täydentäviä hoitokäytäntöjä. Kansainvälisesti aromaterapiasta erotetaan kolme pääsuuntausta: kokonaisvaltainen aromaterapia, kliininen aromaterapia sekä lääketieteellinen aromaterapia. Näiden suuntausten asema, koulutusrakenteet ja soveltaminen vaihtelevat eri maiden lainsäädännön, terveydenhuoltojärjestelmien sekä ammatillisten käytäntöjen mukaan.
Useissa maissa aromaterapiaa hyödynnetään mm. synnytysklinikoilla, geriatrisessa hoitotyössä, systemaattisessa haavanhoidossa sekä palliatiivisessa hoidossa osana potilaan kokonaisvaltaista tukemista. Kansainvälisesti tunnettuja esimerkkejä kliinisen aromaterapian integroinnista ovat Lontoossa toimivat Royal Marsden -sairaala ja Dimbleby Cancer Care -syöpäkeskus. Itävallassa tieteelliseen aromaterapiaan keskittyvän Österreichische Gesellschaft für wissenschaftliche Aromatherapie und Aromapflege (ÖgwA) -yhdistyksen listalla on tällä hetkellä 21 aromaterapian työhönsä yhdistävää lääkäriä. He ovat suorittaneet laajan lääketieteellisen aromaterapiakouluksen. Lisäksi listalla on yhdeksän aromaterapiaan erikoistunutta apteekkia. Itävallassa aromaterapia voidaan ammattilaisen ohjauksessa integroida täydentävänä menetelmänä osaksi hoiva- ja terveydenhuollon käytäntöjä.
Vaikka aromaterapia käsitteenä ei ole yksiselitteisesti tieteellisesti määritelty, eteerisistä öljyistä sekä niiden yksittäisistä yhdisteistä ja biologisista vaikutuksista on julkaistu laaja määrä erilaisia tutkimuksia (vertaisarvioituja, tiivistelmiä, tapaustutkimuksia, lähes 35 000, Lähde Pubmed). Tutkimus on lisääntynyt erityisesti Covid-19-pandemian aikana ja sen jälkeen hajuaistin tutkimuksen edistyessä merkittävästi. Hajuaistin muutosten yhteyksiä esimerkiksi Parkinsonin tautiin ja Alzheimerin tautiin tutkitaan aktiivisesti, mikä on lisännyt kiinnostusta myös tuoksujen mahdollisiin neurobiologisiin vaikutusmekanismeihin.
Suomessa aromaterapia ei kuulu viralliseen terveydenhuollon hoitojärjestelmään eikä sitä määritellä kliiniseksi hoitomuodoksi. Tästä syystä Suomessa toteutettava aromaterapia sijoittuu käytännössä kokonaisvaltaisen aromaterapian piiriin. Käyttö rajautuu hengitysilman kautta tapahtuvaan altistukseen tai laimennettuun ihokäyttöön, eikä siihen sisälly eteeristen öljyjen sisäinen käyttö. Kokonaisvaltaista aromaterapiaa voidaan hyödyntää täydentävänä, hyvinvointia tukevana menetelmänä esimerkiksi rentoutumisen, stressinsäätelyn ja tunnetyöskentelyn tukena silloin, kun toiminta perustuu koulutukseen, eettisiin periaatteisiin ja selkeisiin turvallisuusrajoihin.
Hengityskäyttö ja sisäinen käyttö
Eteeristen öljyjen hengitysilman kautta tapahtuva käyttö ja sisäinen käyttö ovat farmakologisesti eri tasoisia toimenpiteitä. Hengityskäytössä altistusmäärät ovat pienempiä, m***a sekään ei ole täysin riskitöntä. Mentolia sisältävät öljyt voivat ärsyttää hengitysteitä, ja voimakkaat tuoksut voivat aiheuttaa oireita herkkähengityksisille henkilöille. Sisäinen käyttö merkitsee altistumista konsentroituneille bioaktiivisille yhdisteille, minkä vuoksi siihen liittyvä riskinarviointi edellyttää lääketieteellistä, farmakologista ja toksikologista osaamista sekä potilaan kokonaistilanteen huomioimista.
Eteeriset öljyt biologisesti aktiivisina yhdisteinä
Eteeriset öljyt sisältävät useita farmakologisesti aktiivisia aineita, joiden vaikutukset vaihtelevat kemiallisen koostumuksen mukaan. Kirjallisuudessa on kuvattu esimerkiksi kanelialdehydin limakalvoärsytysvaikutuksia, eugenolin vaikutuksia kudoksiin ja veren hyytymiseen, 1,8-sineolin neurologisia ja hengitykseen liittyviä vaikutuksia suurina annoksina sekä mentolin mahdollisia hengitystiereaktioita pienillä lapsilla. Turvallinen käyttö edellyttää asianmukaista koulutusta, yksilöllistä riskinarviointia, dokumentoitua päätöksentekoa sekä selkeitä käyttörajoja.
Päihdekuntoutujilla monilääkitys, maksan kuormitus ja psyykkinen herkkyys ovat tavallisia, minkä vuoksi täydentävien menetelmien käyttö edellyttää erityistä huolellisuutta. Aromaterapian kentällä on kerätty vapaaehtoisiin ilmoituksiin perustuvia haittavaikutusraportteja, joissa oireet ovat liittyneet erityisesti laimentamattomaan sisäiseen käyttöön. Vaikka tällainen aineisto ei vastaa rekisteripohjaista tutkimusnäyttöä, se korostaa varovaisuusperiaatteen merkitystä potilasturvallisuuden näkökulmasta.
Verkostomarkkinointiin liittyvä keskustelu
Julkisessa keskustelussa esiin noussut verkostomarkkinointiin perustuva toiminta edustaa liiketoimintamallia, jossa koulutus kohdistuu ensisijaisesti myyntiverkostoon eikä vastaa terveydenhuollon ammatillista koulutusrakennetta. Terveydenhuollon näkökulmasta keskeistä ei ole yksittäinen tuotemerkki, vaan se, täyttävätkö käytettävät tuotteet, koulutus ja toimintamallit potilasturvallisuuden vaatimukset. Sisäiseen käyttöön liittyvä neuvonta ilman lääketieteellistä koulutusta lisää riskejä, koska kyse on farmakologisesta altistuksesta. Useissa maissa alan ammattilaiset ovat tuoneet esiin huolen siitä, että eri toimintamallien rinnakkaisuus voi hämärtää käsitystä ammatillisesta aromaterapiasta. Selkeä erottelu koulutettujen ammattilaisten toteuttaman toiminnan ja myyntiorganisaatioihin perustuvan toiminnan välillä tukee läpinäkyvyyttä, roolien selkeyttä ja potilasturvallisuutta.
Johtopäätös
Tavoitteena ei ole vastakkainasettelu, vaan yhteisten potilasturvallisuuden periaatteiden korostaminen. Aromaterapiaa voidaan käyttää vastuullisesti täydentävänä menetelmänä silloin, kun käyttö perustuu koulutukseen, selkeisiin käyttörajoihin, dokumentoituun riskinarviointiin ja ammatilliseen osaamiseen. Suomessa kokonaisvaltainen aromaterapia, rajattuna hengitysilma- ja laimennettuun ihokäyttöön, voi tukea asiakkaan kokemuksellista hyvinvointia esimerkiksi päihdehoidon yhteydessä.
Potilasturvallisuus, koulutus, eettisyys ja toiminnan läpinäkyvyys ovat keskeisiä edellytyksiä, jotta täydentäviä menetelmiä voidaan käyttää vastuullisesti osana hoitoalan kokonaisuutta.
Suosittelemme, että aromaterapiaa harkitsevat henkilöt hakeutuvat koulutetun ammattilaisen vastaanotolle. Suomessa koulutettuja aromaterapeutteja löytyy Suomen Aromaterapeutit ry:n sekä Luonnonlääketieteen Keskusliitto LKL:n ylläpitämien jäsenrekisterien kautta.
Potilasturvallisuus, koulutus ja läpinäkyvyys ovat keskeisiä tekijöitä, jotta täydentäviä menetelmiä voidaan käyttää vastuullisesti osana hyvinvoinnin tukemista.
Jos sinulla on omia kokemuksia, mielipiteitä tai haluat antaa palautetta, otamme mielellämme vastaan sähköpostia, käsittelemme ne luottamuksellisesti:
info@suomenaromaterapeutit.fi
