12/01/2026
Hyvä kirjoitus joka kannattaa lukea ❤️
"Jari Saario on vuosikymmenten ajan toiminut palomiehenä eli pelastajana. Se on ammatti, jossa koko elämä on omistettu muiden ihmisten pelastamiseen. Kovinkin sankari tarvitsee pelastusta. Sitä ei tarvitse pyytää anteeksi, vaan siitä saa olla kiitollinen. Ja me kaikki saamme kiittää soutaja Jari Saariota siitä, että hän voitti ylivoimaisen esteen ja tarina jatkuu. Toisinkin olisi voinut käydä.
Merenkulkijoiden hienot säännöt, käytänteet, moraali ja asenteet pelastivat, m***a viime kädessä Juicen sanoin meripelastus kiinni on Herrasta. Kiitos siis pelastajille ja Pelastajalle."
Sankaruudesta ja pelastuksesta
Soutaja Jari Saario on minulle ja monille suomalaisille sankari. Sankaruuteen liittyy aina jotain järjetöntä, jotain sellaista kilvoittelua, johon ei itse pystyisi. Perinteisesti sankaruus syntyy siitä, että sankari voittaa ylivoimaisen esteen. Sankari luo tarinoita ja tunteita.
Soutaja Jari Saario on perinteinen sankari. Omista kyvyistään hyväitsetuntoisinkaan keskivertoihminen ei ajattele voivansa soutaa jättimäisissä aalloissa jäävuorten keskellä täysin yksin maailman laidalla kylmässä ja pimeässä. Ymmärrämme, että meidän hauiksemme tai päämme eivät kestäisi. Jarin kohdalla ne ovat kestäneet – kaksi ja puoli kertaa Atlantin yli. Jarin leppoisa ja nöyrä olemus ja tapa puhua meistä seuraajistansa soututiiminä on luonut sankaruudelle lisää rakastettavuutta, m***a myös lahjoittanut jännitystä ja voimaa oman arkemme haasteisiin.
Sosiaalisessa mediassa joku kysyi, miksi yhden suomalaisen pelastus kiinnostaa, mitä se maksaa ja miksi auttaa ihmistä, joka itse otti riskin. Nämä kysymykset nousevat siitä raskaasta tietoisuudesta, kuinka täynnä maailma on kärsiviä. Nähdessään yhtä autettavan ja monet unohdettavan, voi herätä tunne epäoikeudenmukaisuudesta ja valikoivasta lähimmäisenrakkaudesta. M***a tällainen hyötylaskenta ja kärsimyksen kilpailutus osuvat harhaan, sillä ajatus jokaisen ihmisen ainutlaatuisesta arvosta velvoittaa meitä auttamaan sitä, joka kulloinkin on edessämme, eikä kääntämään päätämme pois siksi, että jossain katseemme katveessa kärsitään enemmän. Siksi emme halua pelastajiksi kylmiä kustannuslaskijoita emmekä myöskään maailmaa, jossa vain viattomiksi tai varovaisiksi arvioidut ansaitsisivat avun. Emme halua, että itseaiheutettujen sairauksien hoito lopetetaan tai pilkkijät jätetään heikoille jäille eikä sukellus-, ilotulite- tai urheiluvammoja hoideta. Haluamme tietenkin maailman, jossa jokainen ihminen on pelastamisen arvoinen.
Ehkä elämä ei sittenkään toimi niin, että meidän tehtävämme on ajatella koko maailman pelastamista, vaan nimenomaan yhden ihmisen pelastamista. Jos sydämensä kovettaa yksilön kohdalla, sen huomaa kohta kovettuvan koko maailman osalta. Ja vastaavasti – jos oikein ajattelee, että velvollisuus on auttaa yksi kerrallaan aivan jokaista, voi oman elämänsä aikana ehtiä auttamaan aika montaa.
Jari Saario on vuosikymmenten ajan toiminut palomiehenä eli pelastajana. Se on ammatti, jossa koko elämä on omistettu muiden ihmisten pelastamiseen. Kovinkin sankari tarvitsee pelastusta. Sitä ei tarvitse pyytää anteeksi, vaan siitä saa olla kiitollinen. Ja me kaikki saamme kiittää soutaja Jari Saariota siitä, että hän voitti ylivoimaisen esteen ja tarina jatkuu. Toisinkin olisi voinut käydä.
Merenkulkijoiden hienot säännöt, käytänteet, moraali ja asenteet pelastivat, m***a viime kädessä Juicen sanoin meripelastus kiinni on Herrasta. Kiitos siis pelastajille ja Pelastajalle.
Toivotan toipumista, voimia ja varjelusta sankari Saariolle ja hänen läheisilleen – iloa ja kiitosmieltä!
