Furtuu Fayyaa

25/07/2025

25/07/2025

Fayyaan Eenyuu
Mallatooleen fayyuumaa hoo maalfaadha? Yeeroo dhihootii nu eegaa.

05/07/2025

Benefits of using different positions during labor and delivery:
1. Shortens the duration of labor
2. Reduces the risk of instrumental delivery and CS
3. Reduces the risk of perineal trauma (2,3 and 4th degree tears)
4. Reduces pain
5. Reduces the risk of low Apgar score and need for neonatal resuscitation
6. Increases maternal satisfaction

27/06/2025

Seeliin dhiiga adii oksiijiinii geejjiba kan jedhu sirrii miti!!
Seeliin dhiiga adii __dhukkuba nurraa ittisa
Seeliin dhiiga diimaa ___nyaataafi oksiijiinii geejjiba
Saayinsii bu'uuraa kutaa 4ffaa

28/05/2025

Akkam bultan

27/05/2025

Dhibeen Maaree Jaldeessaa maali, akkamiin daddarba, hangamis yaddessaadha?
Dhibeen Maaree Jaldeessaa (monkeypox) jedhamuun beekamu Yunaayitid Kingidam (UK), Ameerikaa, Kanaadaa, Ispeeniifi Awustiraaliyaa dabalatee biyyoota 12 kessatti kan mul'ate yoo ta'u namoota 80 ol irratti ammoo mul'achuun isaa ibsameera.

Dhaabbanni Fayyaa Addunyaa (WHO) dhibeen darbee darbee mul'atu Maaritee/Maaree Jaldeessaa jedhamu kun tibba kana biyyoota 12 keessatti namoota 80 irratti argamuu ibseera. Maariteen kun warra amma qabateen ala kanneen biroo 50 ta'anis shakkamanii qoratamaa jiraachuu himeera Dhaabbatichi.

UKn hanga ammaatti namoonni 20 dhibee kanaan qabamuu beeksifteetti. Biyyattiin dursitee of eeggachuudhaafis jecha talaallii qopheeffatteetti.

Aanga'oonni UK talaallii maartee (smallpox) kuufatan kjanaan namoota warra monkeypox kanaaf "saaxilamuudhaaf carraa guddaan jiruf" kennuu jalqabuu dubbateera.

Aanga'oonni fayyaa Ispeen akkuma kana talaallii monkeypox kana kuma hedduu bitachuun weerara dhibee kana dhaabuuf hojjechaa akka jiru gaazexaan Ispeen El País gabaaseera.

30/12/2023

24.7K likes, 465 comments. “ #🥤🥤🥤🥤 ”

25/12/2023

Dhiibbaa dhiigaa (dhiibbaan dhiigaa olka’aa)

yeroo dhiibbaan ujummoo dhiigaa keessan garmalee olka’u (140/90 mmHg fi isaa ol) dha. Baay’eedha garuu yoo hin yaalamne hamaa ta’uu danda’a.

Namoonni dhiibbaan dhiigaa qaban mallattoon dhukkuba kanaa itti dhaga’amuu dhiisuu danda’a. Karaan itti beektu dhiibbaa dhiigaa kee sakatta'uu qofa.

Wantoonni carraa dhiibbaa dhiigaa qabaachuu dabalan kanneen akka:

umurii ol’aanaa ta’e
jeneetiksii
furdina garmalee ykn furdina garmalee qabaachuu
sochii qaamaa gochuu dhiisuu
nyaata soogidda baay’ee qabu
alkoolii garmalee dhuguu
Jijjiiramni akkaataa jireenyaa kan akka nyaata fayya qabeessa nyaachuu, tamboo dhiisuu fi sochii qaamaa gochuun dhiibbaa dhiigaa gadi buusuuf gargaaruu danda’a. Namoonni tokko tokko ammallee qoricha fudhachuun isaan barbaachisuu danda’a

Sababoota

Sababoonni saaxiluu danda’an
nyaata fayya qabeessa hin taane (soogidda garmalee fayyadamuu,
nyaata cooma guutuu fi cooma tiraansii baay’ee qabu,
kuduraa fi muduraa xiqqaa fudhachuu),
sochii qaamaa gochuu dhabuu, tamboo fi alkoolii dhuguu, fi furdina garmalee ykn furdina garmalee qabaachuu.

Wantoonni balaa hin fooyya’in seenaa maatii dhiibbaa dhiigaa, umurii waggaa 65 ol fi dhukkuboota waliin jiraatan kan akka dhukkuba sukkaaraa ykn dhukkuba tiruu kan dabalatudha.

Namoonni dhiibbaa dhiigaa baay’ee olka’aa qaban (yeroo baay’ee 180/120 fi isaa ol) mallattoolee kanneen akka:

mataa dhukkubbii cimaa
dhukkubbii garaa
garaa kaasaa
hafuura baafachuun rakkachuu
ol nama jechuu
garaa kaasaa
mul’ata jajjaboo ykn jijjiirama mul’ata biroo
yaaddoo
waliin nama dhahuu
gurra keessaa bubbu’aa jiru
dhiiga hidhii
sirba onnee hin baramne
Mallattoowwan kana keessaa tokkollee yoo si mudatee fi dhiibbaan dhiigaa si mudate hatattamaan kunuunsa barbaadi.

Ittisa
Jijjiiramni akkaataa jireenyaa dhiibbaa dhiigaa gadi buusuuf gargaaruu kan danda’u yoo ta’u, nama dhiibbaa dhiigaa qabu kamiyyuu gargaaruu danda’a. Namoonni jijjiirama kana godhan hedduun ammallee qoricha fudhachuun isaan barbaachisa.

Jijjiiramni akkaataa jireenyaa kun dhiibbaa dhiigaa ittisuu fi gadi buusuuf gargaaruu danda’a.

Kuduraalee fi muduraalee baay’ee nyaadhaa.
Sochii qaamaa caalaatti gochuu, kunis deemsa, fiigicha, dambalii, shubbisuu ykn sochiiwwan humna ijaaran, kan akka ulfaatina kaasuun dabalatee ta’uu danda’a.
Yoo xiqqaate torbanitti daqiiqaa 150 sochii eroobikii cimina giddu galeessaa ykn torbanitti daqiiqaa 75 sochii eroobikii cimaa argadhu.
Torbanitti guyyoota 2 fi isaa ol shaakala humna ijaaruu raawwadhu.
Yoo furdina garmalee ykn furdina garmalee qabaatte ulfaatina qaamaa hir’isi.
Qorichoota akka ogeessi eegumsa fayyaa kee ajajetti fudhadhu.
Ogeessa eegumsa fayyaa kee waliin beellama qabadhu.

Kaneen armaan gadii hir'isi

nyaata soogidda qabu garmalee nyaachuu (guyyaatti giraama 2 gadi turuuf yaali) .
nyaata cooma guutuu ykn trans fats baay’ee qabu nyaachuu
tamboo xuuxuu ykn tamboo fayyadamuu
alkoolii baay'ee dhuguu (dubartootaaf guyyaatti max 1 dhuguu, dhiirotaaf 2)
qoricha dhabuu ykn qoodu.

23/12/2023

Faayidaalee Dhiiga kennuu

1..rakkoo fayyaa mudachuu danda’u mul’isuu danda’a.
2.kuufama ayirenii miidhaa geessisu hir’isuu danda’a.

3.carraa dhukkuba onneetiin qabamuu hir’isuu danda’a.

4.carraa kaansariin qabamuu hir’isuu danda’a.

5.kaleen kee fayyaa akka ta’u gargaaruu danda’a.

6. haala sammuu kee gargaaruu danda’a.
7.Dhiphina hir’isuu fi fayyaa miiraa keessan fooyyessuu danda’a

8.Fayyaa qaamaa keessaniif faayidaa qabaachuu fi miira gadhee ofirraa baasuuf gargaaruu danda’a