14/11/2025
Ministeerri Fayyaa Itoophiyaa Dhibee haaraa Viral Hemorrhagic Fevers jedhamuun ibsamaa ture qoratee adda baasuun dhibeen kun Dhibee vayirasii Marburg ta'uu ibseera!
Dhibee/dhukkubni vaayirasii Marburg maali??
Dhukkuba Vaayirasii Marburg dhukkuba hamaa ta'ee fi namootaa fi bineensota biroo kan akka qamalee, jaldeessa, hantuutaa fi saree kan miidhudha.
Dhukkubni kun vaayirasii Marburg ykn vaayirasii Ravn, gosoota orthomarburgvirus lamaaniin qabamuun kan dhufu yoo ta’u, dhukkuba hamaa hanga du’aaf nama saaxiluu danda’a.
Erga jalqaba bara 1967, yeroo walfakkaatutti Jarmanii fi Sarbiyaa keessatti adda baafamee as, namoonni vaayirasichaan qabamuu fi weerarri vaayirasichaa yeroo tokko tokko mul’achaa dhufeera.
kanaan dura Angoolaa, Rippabiliika Dimookiraatawaa Koongoo, Gaanaa, Giinii, Keeniyaa, Afrikaa Kibbaa fi Yugaandaa keessatti kan mul’ate yoo ta’u, weerarri dhiheenya kana kan mul’ate Fulbaana hanga Waxabajjii 2023 gidduutti Ikuwaatooriyaal Giinii fi Taanzaaniyaa keessatti mul’ateera.
MVD akkamiin daddarba?
MVDn kan babal’atu dhiiga, qaamolee ykn dhangala’aa qaamaa namoota ykn bineensota dhukkuba kanaan qabaman waliin kallattiin wal xuxxuqqiin, akkasumas meeshaalee vaayirasichaan faalamaniin fayyadamuun daddarbuu danda'a.
Dhukkubni kun karaa battee(sinbira halkanii, jaldeessa, qamalee....) dhukkuba kanaan qabamaniin namaatti kan seenu yoo ta’u, yeroo baay’ee albuuda ykn holqa bineensota bosonaa jiraataniif yeroo dheeraaf erga saaxilamee booda.
Sadarkaa jalqabaa MVD keessatti mallattoon dhukkuba busaa fakkaatu fakkaachuu kan danda’uu fi ho’a qaamaa olaanaa, mataa dhukkubbii, dadhabbiin, miira dadhabbii fi dhukkubbii naannoo lafee fi maashaalee wajjin tasa mul’achuu danda’a. Mallattoowwan garaachaa kan akka garaachaa, dhukkubbii garaa fi garaa kaasaan mul’achuu danda’u.
Akkuma guddachaa deemuun MVD caalaatti cimaa ta’uu danda’a, kunis qaamolee hedduu akka hin hojjenne taasisa. Guyyoota booda, dadhabbiin tiruu fi kalee, akkasumas dhiphina sirna hargansuu, garaa kaasaa, of wallaaluu, hir’ina dhiigaa, dhukkuba tiruu, dhiigni dhangala’uu, miidhaa ujummoo dhiigaa fi rakkoon sammuu uumamuu danda’a.
MVDn lubbuu namaa galaafachuu danda’a.
Namni dhukkuba MVDn qabamee giddugaleessaan %50 lubbuun darbuu danda'a. weerara kanaan duraa keessatti du'aatii %24 hanga %88 gidduutti argama.
Akjamiitti Ofirraa ittisuu dandeenya?
Dhiiga, hakkee, hancufa, bobbaa, fincaanii fi dhangala’oo qaamaa biroo (fkn. sanyii, aannan harmaa, dafqa) namoota dhukkuba vaayirasii Marburg ykn dhukkuba hin beekamne qaban waliin kallattiin wal qunnamuu irraa fagachuun ofeegannoo gochuun barbaachisaadha.
