Ravitsemusterapeutti Hanna Voutilainen

Ravitsemusterapeutti Hanna Voutilainen Funktionaalinen ravitsemusterapeutti, TtM, IFMCP

Ruokavalion voima on ihan uskomaton kun sille antaa mahdollisuuden 💚
17/01/2026

Ruokavalion voima on ihan uskomaton kun sille antaa mahdollisuuden 💚

16/01/2026

Ärtyneisyys on yksi niistä oireista, joista moni häpeää puhua. Se tulkitaan helposti huonoksi luonteeksi, kärsimättömyydeksi tai heikoksi tunteiden säätelyksi. Moni ajattelee, että pitäisi vain olla rauhallisempi.

Todellisuudessa ärtyneisyys on usein kehollinen reaktio. Kun verensokeri laskee tai heilahtelee, aivot kokevat tilanteen uhkana. Keho siirtyy herkästi puolustustilaan, ja se näkyy mielialassa ennen kuin ehdit edes ajatella asiaa.

Tämä on erityisen yleistä silloin, kun keho on jo valmiiksi kuormittunut. Stressi, huono palautuminen ja epätasainen energiankäyttö tekevät verensokerista herkemmän. Tällöin pienikin heilahdus voi tuntua suurena tunnepurkauksena.

Ärtyneisyys ei ole merkki siitä, että sinussa olisi jotain vialla. Se ei tarkoita, että olisit huono ihminen tai vaikea muiden kanssa. Se on kehon tapa kertoa, että tasapaino on hukassa ja energiaa ei ole saatavilla niin kuin pitäisi.

Kun tämän näkee viestinä eikä vikana, suhtautuminen itseensä muuttuu usein lempeämmäksi. Ärtyneisyys ei ole asia, jota pitää peittää, vaan signaali, jota kannattaa kuunnella.

Sinun ei tarvitse jaksaa enemmän, vaan kannattaa edetä tavalla, joka kasvattaa jaksamista.

14/01/2026

Verensokerista puhutaan usein kuin se olisi pelkkä ruokavalion seuraus. Mitä syöt, milloin syöt ja kuinka paljon hiilihydraatteja aterialla on. Tämä on kuitenkin vain pieni osa kokonaisuutta.

Todellisuudessa ruoan hiilihydraatit selittävät vain murto-osan verensokerin noususta, noin 15 prosenttia. Loppuun vaikuttaa moni muu tekijä: stressi, hermoston kuormitus, unen määrä ja laatu, perimä sekä suolistobakteerit.

Geenit vaikuttavat siihen, miten kehosi käsittelee energiaa ja reagoi kuormitukseen. Suolistobakteerit puolestaan osallistuvat aineenvaihdunnan säätelyyn ja vaikuttavat siihen, miten tasaisena verensokeri pysyy päivän aikana. Kun tähän yhdistyy pitkäaikainen stressi tai heikko palautuminen, verensokeri voi alkaa heilahdella herkästi, vaikka ruokavalio olisi kunnossa.

Tämä näkyy arjessa usein epämääräisenä väsymyksenä, ärtyneisyytenä, aivosumuna ja makeanhimona. Kyse ei ole siitä, että kehoa pitäisi hallita paremmin, vaan siitä, että keho yrittää selvitä kuormituksesta parhaansa mukaan.

Kun verensokeria tarkastellaan osana koko kehon tilaa, syyllisyys usein hellittää. Tilalle voi tulla ymmärrys ja lempeämpi suhtautuminen omaan oloon.

Sinun ei tarvitse jaksaa enemmän, vaan kannattaa edetä tavalla, joka kasvattaa jaksamista.

11/01/2026

Moni elää arkea keho jatkuvasti hieman jännittyneenä. Vaikka elämä näyttäisi ulospäin rauhalliselta, keho ei tunnu pääsevän lepäämään. Levottomuus, ylivireys, herkkä reagointi ja tunne siitä, ettei oikein pysty rentoutumaan, ovat yleisiä.

Tätä pidetään usein stressinä tai luonteenpiirteenä. Todellisuudessa kyse on usein hermoston valmiustilasta. Keho on tottunut olemaan varuillaan, eikä se ole saanut tarpeeksi viestejä siitä, että nyt olisi turvallista hellittää.

Kun hermosto on pitkään tässä tilassa, keho kuluttaa paljon energiaa huomaamatta. Palautuminen vaikeutuu, uni ei virkistä ja olo pysyy kireänä. Tämä ei ole heikkoutta, vaan selviytymistä.

Moni alkaa vaatia itseltään enemmän: pitäisi rauhoittua, nukkua paremmin, jaksaa enemmän. M***a keho ei kaipaa lisää yritystä. Se kaipaa turvaa, rytmiä ja kuormituksen keventämistä.

Kun opit näkemään ylivireyden viestinä etkä vikana, suhtautuminen omaan kehoon muuttuu usein lempeämmäksi. Kehoa ei tarvitse pakottaa rauhoittumaan – sitä kannattaa kuunnella.

Oletko pysähtynyt miettimään, mitä sinun kehosi yrittää sinulle kertoa?

Sinun ei tarvitse jaksaa enemmän, vaan kannattaa edetä tavalla, joka kasvattaa jaksamista.

09/01/2026

Univaikeudet näyttäytyvät monella eri tavalla. Toiset nukkuvat paljon, m***a heräävät silti väsyneinä. Toiset taas kamppailevat nukahtamisen kanssa, heräilevät yöllä tai kokevat unen kevyeksi ja katkonaiseksi.

Vaikka nämä tuntuvat erilaisilta, taustalla voi olla sama syy: keho on ollut liian pitkään kuormituksessa. Kun stressi, huoli tai jatkuva valmiustila jää päälle, hermosto ei välttämättä pääse rauhoittumaan yöllä. Keho ei koe oloaan täysin turvalliseksi levätä.

Tällöin uni ei palauta. Tai sitä ei tule lainkaan. Kyse ei ole tahdonvoimasta, huonoista rutiineista tai siitä, että tekisit jotain väärin. Keho yrittää suojella itseään.

Moni turhautuu univaikeuksiin ja alkaa vaatia kehoa nukkumaan paremmin. M***a usein keho tarvitsee ensin rauhoittumista ja kuormituksen keventämistä, ei lisää painetta.

Kun ymmärtää, että uni reagoi koko kehon tilanteeseen, suhtautuminen muuttuu lempeämmäksi. Uni ei ole suoritus, vaan seuraus siitä, miten turvassa keho kokee olevansa.

Sinun ei tarvitse jaksaa enemmän, vaan kannattaa edetä tavalla, joka kasvattaa jaksamista.

07/01/2026

Aivosumu on oire, josta moni puhuu vasta varovasti – usein huumorin kautta. Unohdukset, sanojen hakeminen ja tunne siitä, ettei ajattelu ole enää entisellään, voivat olla pelottavia. Moni alkaa miettiä, onko kyse iästä, omasta huolimattomuudesta tai siitä, että pitäisi vain skarpata enemmän.

Todellisuudessa aivosumu ei ole merkki huonosta muistista tai heikosta älystä. Se on usein seurausta siitä, että keho on ollut pitkään kuormituksessa. Stressi, matala-asteinen tulehdus, verensokerin epätasapaino ja palautumisen vaikeutuminen vaikuttavat kaikki siihen, miten aivot toimivat arjessa.

Kun keho elää selviytymistilassa, kirkas ajattelu ei ole sen tärkein tehtävä. Aivotkin sopeutuvat kuormitukseen. Siksi aivosumu on ennen kaikkea viesti, ei vika.

Monelle helpottavin hetki on se, kun ymmärtää, ettei kyse ole omasta epäonnistumisesta. Oireelle on syy, ja kehoa voi alkaa tarkastella kokonaisuutena – ei yksittäisenä ongelmana, jota pitäisi korjata väkisin.

Ymmärrys tuo usein jo itsessään helpotusta. Se vähentää pelkoa ja auttaa suhtautumaan omaan kehoon lempeämmin, kuunnellen sen viestejä ajoissa.

Sinun ei tarvitse jaksaa enemmän, vaan kannattaa edetä tavalla, joka kasvattaa jaksamista.

03/01/2026

Yksi suurimmista virheistä kolesterolin tarkastelussa on se, että katsotaan vain yksittäistä lukua.

Funktionaalisessa lääketieteessä kolesteroli nähdään osana kokonaisuutta.

Oleellista on, miten kolesteroli liittyy tulehdukseen, verensokeriin, aineenvaihduntaan ja palautumiseen.

Sama kolesteroliarvo voi tarkoittaa eri asioita eri ihmisillä.

Myös stressi on yksi vaikuttava tekijä osana fysiologista kokonaisuutta.

Pitkittynyt stressivaste vaikuttaa hormonitasapainoon, verensokerin säätelyyn ja tulehdusreaktioihin, jotka kaikki muokkaavat sitä, miten kolesteroli käyttäytyy kehossa.

Kolesteroli ei siis ole erillinen ongelma, vaan signaali kehon sisäisestä tilasta.

Kun kokonaisuutta ymmärretään paremmin, myös johtopäätökset ovat järkevämpiä.

Kolesterolia ei tarvitse pelätä, m***a sitä kannattaa kuunnella.

Sinun ei tarvitse jaksaa enemmän, vaan kannattaa edetä tavalla, joka kasvattaa jaksamista.

03/01/2026

Jos olet katsonut videot ja ajatellut jossain kohtaa:
“tämä tuntuu järkeenkäyvältä”
tai
“ehkä ongelma ei ole ollut minussa”

niin tämä viimeinen video on sinua varten.

Kerron siinä:
– mitä Kasvu terveyteen -matka on käytännössä
– kenelle se on tarkoitettu
– ja miten mukaan voi tulla

🎥 Katso Video 4/4 tästä

Tärkeintä ei ole täydellisyys, vaan suunta.
Ja sitä ei tarvitse kulkea yksin.

02/01/2026

Kolesterolia käytetään usein yksittäisenä mittarina sydän- ja verisuoniriskille vaikka todellisuudessa riski muodostuu monesta tekijästä.
Oleellista ei ole vain kolesterolin määrä, vaan myös sen laatu ja toimintaympäristö. LDL-partikkeleiden koko, niiden hapettuminen sekä kehon tulehdustila vaikuttavat siihen, miten kolesteroli käyttäytyy verenkierrossa.
Insuliiniresistenssi, matala-asteinen tulehdus ja aineenvaihdunnan häiriöt ovat usein keskeisempiä riskitekijöitä kuin pelkkä kokonaiskolesteroli.
Siksi sydän- ja verisuoniterveyttä ei voi arvioida luotettavasti yhden luvun perusteella.
Sinun ei tarvitse jaksaa enemmän, vaan kannattaa edetä tavalla, joka kasvattaa jaksamista.

02/01/2026

Usein hoidetaan oireita yksitellen –
m***a harvoin pysähdytään miettimään, miksi keho oireilee.

Tässä kolmannessa videossa näytän kokonaiskuvan:
juurisyyt, oikean järjestyksen ja sen,
kenelle tämä lähestymistapa on erityisesti tarkoitettu.

🎥 Katso Video 3/4 tästä:

Moni sanoo tämän jälkeen:
“tämä selittää, miksi aiemmat yritykset eivät ole edes voineet toimia.”

01/01/2026

Kolesteroli ja tulehdus kulkevat usein käsi kädessä. Sydän- ja verisuoniterveyttä ei voida ymmärtää kunnolla ilman tulehdusnäkökulmaa.
Kolesteroli osallistuu kehon korjaus- ja suojamekanismeihin. Kun kudoksissa on ärsytystä tai vaurioita, kolesterolia tarvitaan. Ongelma syntyy silloin, kun tulehdus jatkuu pitkään eikä pääse rauhoittumaan.
Tällöin kehon korjausjärjestelmät ovat jatkuvasti päällä. Kolesterolin nousu voi olla osa tätä prosessia, ei sen perimmäinen syy.
Sinun ei tarvitse jaksaa enemmän, vaan kannattaa edetä tavalla, joka kasvattaa jaksamista.

31/12/2025

Kolesteroli on saanut huonon maineen, vaikka se on keholle välttämätön aine. Ilman kolesterolia keho ei pysty rakentamaan solukalvoja, tuottamaan hormoneja tai pitämään aivoja toiminnassa.

Kun kolesteroli nousee, se ei automaattisesti tarkoita sairautta. Usein se kertoo siitä, että keho reagoi johonkin kuormitukseen tai sopeutuu muuttuneeseen tilanteeseen. Kolesteroli ei synny sattumalta, vaan syystä.

Funktionaalisessa lääketieteessä ei kysytä vain, onko arvo korkea, vaan miksi keho toimii näin. Kolesteroli nähdään signaalina, ei vihollisena.

Sinun ei tarvitse jaksaa enemmän, vaan kannattaa edetä tavalla, joka kasvattaa jaksamista.

Osoite

Akaa

Nettisivu

Hälytykset

Tiedä ensimmäisenä ja anna meille oikeus lähettää sinulle sähköpostitse uutisia ja promootioita Ravitsemusterapeutti Hanna Voutilainen :ltä. Sähköpostiosoitettasi ei käytetä muihin tarkoituksiin, ja voit perua milloin tahansa.

Oikopolut

Jaa

Share on Facebook Share on Twitter Share on LinkedIn
Share on Pinterest Share on Reddit Share via Email
Share on WhatsApp Share on Instagram Share on Telegram

Kategoria