15/11/2025
Marraskuun potrettiperjantain tunnelmalliseen kuvaan on ikuistettu Maura-niminen itkijä Vienan Karjalasta.
Kuva on otettu vuonna 1894, jolloin toimittaja I. K. Inha matkusti alueella. Hän täydensi Elias Lönnrotin keräämää muinais- ja kansanrunokokoelmaa ja tallensi kuviin vielä melko tuntematonta Vienan Karjalaa. Matkalla syntyivät myös ensimmäiset suomalaisen valokuvataiteen realistiset henkilökuvat.
Mauran kaltaiset itkijät, itkettäjät, olalliset tai eestä itkijät olivat yleensä vanhempia naisia. Itkuvirret ovat kuuluneet elämän taitekohtiin liittyviin rituaaleihin, esimerkiksi häissä ja hautajaisissa. Itkujen avulla ylläpidettiin elämän tasapainoa “tämänilmaisissa” ja kommunikoitiin kuoleman rajan yli suvun vainajille “tuonilmaisiin”, eli itkulla oli myös myyttisiä ja uskonnollisia merkityksiä. Itku on sopinut myös arkisempiin ja tilapäisiin tarpeisiin kuten matkalle lähtijän saattamiseen, tervetulon toivotuksiin, onnitteluihin ja muisteluihin.
Maurasta itsestään ei kuvan yhteydessä ole juuri lisätietoja, Inha on kuitenkin muistiinpanoissaan kuvaillut häntä Jyvöälahden kylän parhaaksi itkijäksi. Maura on selvästi ollut kiehtova henkilö, sillä hän toistuu kuva-aiheena Inhan valokuvissa useampaan kertaan.
Kuva: Itkijä Maura istuu, 1894. Into Konrad Inha. Suomalaisen kirjallisuuden seura, CC BY-NC-ND 4.0. https://www.finna.fi/Record/sks.173852304800900_173852338658100?sid=&imgid=2
Tekstilähteet: itkuvirsi.net, kansallismuseo.fi, suomenkuvalehti.fi, yle.fi