01/10/2021
20 vuotta yrittäjänä - haluan kiittää asiakkaitani pienen tarinan muodossa:
Palasin Suomeen 20 vuotta sitten kesällä Espanjassa vietetyn vuoden jälkeen 84-vuosimallin Toyota Corolla -merkkisellä autolla, mukana pyörä, patja, petivaatteet ja 28" televisio.
Olin sopinut silloisen valmentajani Paul Sjöholm kanssa, että muuttaisin Vantaalle, jotta harjoittelu olisi helpommin toteutettavissa. Muutin väliaikaisesti serkkuni opiskelusoluasuntoon Vantaan Korsoon. Täyttelin Kelan ja sossun papereita, laitoin hakemukset omaa vuokra-asuntoa varten Nuorisoasuntoliiton sivuille, täytin yrityksen perustamista varten starttirahahakemuksen, kävin Tikkurilassa uusyritystoimistolla täyttämässä yrityksen perustusilmoituksen. Samaan aikaan rahat oli tiukassa ja jotta olisi ollut evästä laittaa suuhun niin piti eväät hakea Pelastusarmeijan ruokajonosta. Ekalla kerralla jäin ilman kun olin liian myöhään paikalla, seuraavalla kerralla riittävän ajoissa ja ruokakassi mukana asunnolle.
Kun mitään ei kuulunut asuntohakemuksesta, soitin Nuorisoasuntoliitolle, josta vastaus kuului "jono ainakin 6 kk mittainen" ja "soitamme sinulle päin". No eihän vastaus minua tyydyttänyt... Rupesin soittelemaan joka ikinen päivä toimistolle ja kysymään asuntoa. Kerroin heille, että joudun poistumaan serkun asunnosta ja asun autossa. Joka kerta luonnollisesti vastaus oli "ei voi mitään, ei ole asuntoja ja olet jonossa".
Tässä vaiheessa piti tosiaan hypätä autoon ja soitella pk-seudulla asuvat sukulaiset läpi, kummitätini kautta päädyin Korsosta Espooseen ja Matinkylän Tiistilään hänen 60-vuotiaan ystävättären alivuokralaiseksi kerrostalokolmioon. Ikinä en ollut rouvaa tavannut, m***a lakki kourassa rappuset ylös ja päivää rouvalle, joka esitteli poikansa vanhan huoneen minulle.
Tässä vaiheessa Kelasta ja Sossusta tippui rahaa tilille sen verran, että pystyin ruokaa hakemaan kaupasta, joskin punaisilla viimeisen päivän leimoilla olevat tuotteet tarttui matkaan.
Soittelu jatkui Nuorisoasuntoliitolle, josta viimein soitettiin takaisin minulle todeten "voit lopettaa soittelun meille, sait ensimmäisen vapautuneen asunnon". Kysyin, että missä ja millainen asunto, johon vastattiin minulle "Otatko vastaan vai et?" eli ei muuta kuin avaimet hakemaan, jolloin kuulin, että tuleva asuinpaikkani tulee olemaan Espoon Kivenlahdessa Maininkitiellä. Pyörä, patja ja 28" televisio autoon... Rouvalle hyvästit ja autolla uuteen kotiin.
Maininkitien yksiöstä käsin rupesin ruosteisella autollani kiertämään yrityksiä ovelta ovelle esitellen itseni respan henkilölle pyytäen audienssia päättävän tahon kanssa, jotta pääsisin hierontatöitä tekemään heille. Paulin avustuksella olin myös saanut ensimmäisen yrityksen, jonne pääsin töihin ja joka tulisi näyttelemään merkittävää roolia tulevaisuudessa itseni ja nykyisen puolisoni Johannan elämässä.
Näin se homma käynnistyi. Yritykseen päästyäni piti luonnollisesti saada asiakkaita pöydälle hierontaan, jotta markat löytäisivät yrittäjän kukkaron. Eihän siinä muuta kuin kävelin ympäri toimistoja ja nappasin reippaasti hartioista takaapäin puristaen henkilöä ja ehdotin kireiden hartioiden takia hierontaan tuloa. Kirjaimellisesti niskasta vaan kiinni ja hierontaan oli toimintamalli... Valehtelisin jos väittäisin sen toimineen joka kerta m***a yleisesti toimi ja monia ihmisiä noista 20 vuoden jälkeisistä tapaamisista on edelleen löytänyt pöydälleni hierontaan.
Vuosien saatossa tuli kouluttauduttua liikunta-alalla ohjaajaksi, personal traineriksi, kuntotestaajaksi, valmentajaksi ym.
Näiden myötä myös valmennuspalvelut ja yrityksille tarjoamat työhyvinvointi- sekä kuntotestauspalvelut laajentuivat monipuolisiksi kokonaisuuksiksi.
Yritysvuodet lukuina
20 vuoden aikana olen tehnyt:
Noin 20.000 hierontaa
Noin 4000 valmennusta
Valmentanut yli 200 henkilöä
Yhteistyötä 100 eri yrityksen kanssa.
20 vuoden aikana lisäksi:
Saanut 20 kortisonipiikkiä pääasiassa käsiin
5 leikkausta
Syönyt Buranaa liikaa
Pitänyt sairauspäiviä 40, eli 2pv / vuosi
Yrittäjänä olemisessa nautin eniten vastuun ottamisesta asioihin, jotka vaikuttavat lopulta omaan elämänlaatuun.
Koskaan en ole mennyt sieltä missä aita olisi matalin ja joskus sen ryteikön läpi menemisen olisi voinut myös välttääkin.
Haluan kiittää kaikkia matkan varrella kohtaamiani yritys- ja henkilöasiakkaitani, jotka asiakkuudellaan ovat näiden vuosien aikana mahdollistaneet sen, että minulla on katto pään päällä ja että voin ostaa itselleni ja perheelleni ruokaa kaupasta. Arvostus on molemminpuolista ja toivon saavani palvella ammattitaidolla myös seuraavien 20 vuoden ajan teitä.
Kiitos kuluneista vuosista.
Jani
