21/12/2025
Pysähdyin tänään tämän ajatuksen äärelle.
Itselleni se oli kaikessa yksinkertaisuudessaan tärkeä oivallus. 🌱
Kiireen ja loputtomien vaatimusten keskellä olen oppinut sukkuloimaan ja sinkoilemaan sinne tänne – tekemään asioita melko suurpiirteisesti sinne päin.
Olen huomannut, että toiminnallani syntyy jatkuvasti korjausvelkaa: asiat jäävät kesken ja niihin pitää palata uudelleen ja uudelleen. Näennäinen tehokkuus ja ”riittävän hyvä” kostautuvat tulevaisuudessa.
Mitä jos hidastaisinkin?
Loisiko se lopulta lisää aikaa huomiselle, kun ei tarvitse korjata tämän päivän sotkuja?
Kun saan tehtäviä kerralla valmiiksi, aivot kiittävät. Jatkuvan keskeneräisyyden, stressin ja todo-listojen sijaan syntyy mielihyvää.
Kokeilen tätä luomalla huokoisuutta arkeen ja keskittymällä yhteen asiaan kerrallaan.
Kehon logiikan mukaan dopamiinitasot nousevat, kortisolitasot laskevat ja hermosto kiittää.
Tietenkin elämässä on muuttujia, eikä tämä todellakaan aina onnistu.
M***a jokainen onnistuminen vie oikeaan suuntaan – ja tuo väljyyttä myös huomiseen.
