Rakkaudella Sinulle, Hämeenlinna (2026)

Haastava lapsuuden kasvuympäristö uupumuksen taustalla.
📍Yksilö- ja parivastaanotto | lähi & etä
👇Ajanvaraus: valitettavasti kaikki ajat tällä hetkellä varattuna
👉rakkaudella-sinulle.mykajabi.com/linkkipuu

18/01/2026

Kehon kuuntelu ei ole aina helppoa, eikä se johdu siitä, että tekisit jotain väärin.

Jos keho ja hermosto ovat joutuneet pitkään selviytymään, kehon viestien tunnistaminen ja tulkinta ei ole ollut ensisijainen tehtävä.

Trauma ja pitkäaikainen kuormitus voivat vaikuttaa siihen, miten kehosta tuleva aistitieto välittyy ja jäsentyy aivoissa.

Tällöin keho kyllä lähettää informaatiota, m***a aivot ja hermosto ei vielä tue niiden selkeää tulkintaa.

Tämä voi tuntua kehollisena epätietoisuutena, ristiriitaisina tuntemuksina tai kokemuksena siitä, ettei kehossa ole mitään kuunneltavaa.

Myös turvattomuus voi aktivoitua, jos keho ei tunnu luotettavalta tai siihen ei yrityksistä huolimatta saa yhteyttä.

Kehon kuuntelu ei ole ulkoa opittava tekniikka. Se on suhde itseen, joka rakentuu vähitellen silloin, kun hermosto saa tasapainottua ja sitä kautta se saa kokemuksia turvasta.

Kun keho ei joudu enää selviytymään, myös aistit ja kehon viestit alkavat usein selkeytyä.

Jos kehon kuuntelu tuntuu vaikealta, se ei tarkoita epäonnistumista. Se kertoo usein kehon historiasta ja siitä, mitä se on joutunut kantamaan.

Myös se, ettet tunne tai et tiedä, on kehollinen kokemus. Siitä voi alkaa yhteys.

Tervetuloa seuraamaan tiliä jossa jaan ajatuksia uupumuksesta toipumiseen polkuun kehityksellinen trauman näkökulmasta.

11/01/2026

Riittävän hyvä vanhemmuus ei ole virheettömyyttä.

Riittävän hyvä vanhemmuus ei kysy aina oikeita sanoja oikeaan aikaan.
Se ei vaadi täydellistä tunnesäätely eikä vanhemman jatkuvaa jaksamista.

Riittävän hyvä vanhemmuus on jotakin paljon inhimillisempää ja armollisempaa.

Se on sitä, että lapsella on turvallinen paikka aikuisen mielessä ja että hänelle on tilaa vanhemman sisäisessä maailmassa.

Että on joku, joka yrittää aidosti kuulla lasta.
Että hänen tunteensa saavat olla totta –
ja ne mahtuvat aikuiseen ainakin suurimmaksi osaksi.

Että vaikeatkin asiat saa sanoa ääneen.
Ja että vastaukseksi ei tule torjuntaa, vähättelyä, korjaamista tai selittämistä, vaan:
"Olen niin iloinen, että kerroit tästä minulle."

Moni meistä kantaa vielä aikuisena sitä kokemusta,
ettei lapsena ollut paikkaa vanhemman emotionaalisessa maailmassa.

Ei ollut paikkaa,jossa olisi saanut tulla nähdyksi ja kuulluksi sellaisena kuin on.
Nähdyksi ja kuulluksi tulemisen merkitys on valtava.
Se rakentaa turvaa, minuutta ja kykyä olla yhteydessä itseensä ja toisiin.

Me emme tarvitse täydellisiä vanhempia.
Me tarvitsemme riittävän turvallisia aikuisia,
jotka uskaltavat olla läsnä, myös silloin, kun on vaikeaa.

Ja vaikka vanhempi ei aina osaisi sanoa oikeita sanoja tai säädellä itseään niin kuin toivoisi siinä hetkessä,
hän on silti läsnä ja kanta vastuun itsestään sekä omasta tunnemaailmastaan.

Ja sitten jälkikäteen –
hän osaa pysähtyä ja pyytää anteeksi.

Hänessa on turvaa kohdata oma loputon keskeneräisyys, joka mahdollistaa myös lapsen olla keskeneräinen.

Tervetuloa seuraamaan tiliä jossa jaan ajatuksia uupumuksesta toipumiseen polkuun kehityksellinen trauman näkökulmasta.

30/12/2025

Kun lapsi joutuu ottamaan aikuisen roolin suhteessa omaan vanhempaansa, syntyy asetelma, joka jättää aina jälkiä.

Lapsen ei koskaan kuuluisi kannatella vanhemman tunteita, olla lohduttaja, sovittelija tai se, joka pitää vanhemman kasassa. Silti monelle näin on käynyt.

Jos vanhempi on itse jäänyt ilman aikuisen turvaa ja tunnetason kannattelua, eikä ole tietoisesti käsitellyt näitä vaille jäämisen kokemuksia, hän jää tunnetasolla epäkypsäksi. Kun aikuinen on omien haavojensa keskellä liian pieni olemaan lapselle turvallinen aikuinen, vastuu siirtyy huomaamatta lapselle. Usein sukupolvelta toiselle.

Näin lapsi oppii sopeutumaan. Olemaan kiltti, helppo, reipas ja huomaamaton. Jättämään omat tarpeensa taka-alalle ja virittäytymään herkästi toisen tunnetiloihin. Täysin tiedostamatta.
Tämä ei ole luonteenpiirrettä – vaan selviytymistä, johon on ajan myötä identifioitunut.

Aikuisena tämä näkyy usein vaikeutena omistaa omaa tilaa, tunteita, tarpeita ja rajoja. Ja kehossa: kun edes ajattelee omia rajoja, kurkkua voi puristaa, sydän hakata ja sanat juuttua kurkkuun. Tämä ei ole liioittelua, vaan hermoston syvää oppimista ja muistia.

Suhde omaan äitiin on monelle ristiriitaisin kaikista: samassa suhteessa on elämän lahja ja se paikka, jossa on joutunut pienentämään itseään. Rakkaus ja lojaalius, m***a myös yksinäisyys ja näkymättömyys.

Tämän tunnistaminen ei ole toisten syyttämistä. Toipumisen näkökulmasta tärkeää on alkaa nähdä rehellisesti suhteen dynamiikka.
Näitä sidoksia ei pureta järkeilemällä, vaan sallimalla kehon, tunteiden ja kokemuksen tulla näkyväksi – pienin askelin, turvassa, omalla tahdilla.

Huom! Puhun usein äitisuhteesta, koska se on monille ensimmäinen kiintymyssuhde. Kyse ei ole sukupuolesta, vaan siitä, keneen lapsen hermosto on varhain kiinnittynyt.

Tervetuloa seuraamaan tiliä jossa jaan ajatuksia uupumuksesta toipumiseen polkuun kehityksellinen trauman näkökulmasta.

27/12/2025

Epäterve syyllisyys syntyy usein sisäisestä ristiriidasta, jossa ihminen kokee olevansa vastuussa asioista, joista hän ei todellisuudessa ole.

Epäterveen syyllisyyden juuret löytyvät usein lapsuudesta – toimintahäiriöisestä perhesysteemistä ja persoonaltaan epäkypsistä vanhemmista. Tällöin lapsi on oppinut kantamaan vastuuta aikuisen kyvyistä, tunteista, tarpeista tai odotuksista - kontrolloimalla omaa käyttäytymistään ja omaa sisäistä maailmaansa.

Aikuisuudessa tämä voi näkyä esimerkiksi jatkuvana miellyttämisen tarpeena, ylisuorittamisena tai vaikeutena asettaa terveitä rajoja.

Hermosto pysyy jatkuvasti valppaana, koska se on oppinut, että turvallisuus syntyy tekemällä, tarkkailemalla toisia, lukemalla toisten ajatuksia ja sopeutumalla.

Kun tämä tila jatkuu riittävän pitkään tai muita ulkoisia tai sisäisiä stressitekijöitä tulee lisää, keho ja hermosto uupuvat.

Uupumus ei siis synny heikkoudesta – vaan siitä, että olet kantanut liikaa liian pitkään.

Tästä opitusta selviytymistilasta irrottautuminen on toipumista.

Ei pakottamalla, ei suorittamalla lisää – vaan palaamalla vähitellen yhteyteen kehon, aitojen tunteiden ja omien tarpeiden kanssa.

Ihanaa, että olet löytänyt tälle tilille - sille on varmasti syynsä.

Tällä tilillä jaan ajatuksia uupumuksesta toipumiseen polkuun kehityksellinen trauman näkökulmasta.

Osoite

Hämeenlinna

Nettisivu

http://instagram.com/rakkaudellasinulle

Hälytykset

Tiedä ensimmäisenä ja anna meille oikeus lähettää sinulle sähköpostitse uutisia ja promootioita Rakkaudella Sinulle :ltä. Sähköpostiosoitettasi ei käytetä muihin tarkoituksiin, ja voit perua milloin tahansa.

Rakkaudella Sinulle