Suomen Lääketieteen Säätiö

Suomen Lääketieteen Säätiö Suomen Lääketieteen Säätiö tukee suomalaista lääketieteen tutkimusta myöntämillään apurahoilla.

Säätiö haluaa kasvattaa lääketieteellisen tutkimuksen arvostusta ja vahvistaa tätä suomalaisten terveyden ja terveydenhuollon perustaa.

Säätiön vuotuinen apurahahaku on jo aivan nurkan takana! 👀 Odotamme innolla hyviä hakemuksia 1.–31. toukokuuta. Tänä vuo...
21/04/2026

Säätiön vuotuinen apurahahaku on jo aivan nurkan takana! 👀 Odotamme innolla hyviä hakemuksia 1.–31. toukokuuta. Tänä vuonna haettavissa ovat seuraavat 6 apurahatyyppiä:

✨ Eka-apurahat (2 500 €) on suunnattu opiskelijoille, jotka aloittavat ensimmäistä tutkimusprojektiaan ilman aiempaa julkaisuhistoriaa.

✨ Suomen Lääketieteen Säätiön ja Duodecimin kannustusapurahat (5 000 €) tukevat nuoria väitöskirjatutkijoita.

✨ Tutkimusapurahat (13 500–60 000 €) on tarkoitettu väitöskirjatutkimukseen tai tutkijatohtorina tehtävään päätoimiseen tutkimustyöhön.

✨ Leena ja Olavi Kauppilan rahaston apurahoja (20 000–50 000 €) voi hakea sairauksien syiden ja mekanismien tutkimukseen.

✨ Palaavan tutkijan apurahat (enintään 50 000 €) on suunnattu ulkomailta palaaville tutkijoille.

✨ Tutkimusryhmän perustajan apurahat (150 000–200 000 €) on tarkoitettu itsenäisen tutkijanuransa alkuvaiheessa oleville väitelleille lääkäritutkijoille lääketieteellisesti merkittävään tutkimushankkeeseen.

Entä kuka rahoitusta voi saada ja mitä apurahaa kannattaisi hakea? 🤔 Näihin ja muihin usein kysyttyihin kysymyksiin löydät vastauksia nettisivuiltamme.

Kannattaa ilmoittautua mukaan myös virtuaaliseen hakuinfoon 7.5. 👇
https://laaketieteensaatio.fi/apurahojen-hakuaika-lahestyy-tule-kuulolle-infotilaisuuteen-7-toukokuuta/

Vanhemman intuitio lapsen voinnista on merkittävä lääketieteellinen mittari. Tämän osoittaa tuore tutkimus, jota on ollu...
14/04/2026

Vanhemman intuitio lapsen voinnista on merkittävä lääketieteellinen mittari. Tämän osoittaa tuore tutkimus, jota on ollut toteuttamassa Duodecimin kannustusapurahan saanut Hilla Pöyry.

❗ Vanhempien selvä tai voimakas huoli tunnisti peräti 91 prosenttia vakavasti sairaista lapsista.

🔍 Tutkimuksen keskeinen havainto oli, että lisäkysymykset tai tarkemmat lääketieteelliset yksityiskohdat kyselyssä eivät parantaneet vanhempien tekemän ennakkoarvion osuvuutta.

”Vanhempien huoli on tärkeä hälytysmerkki. Jos vanhempi on huolissaan äkillisesti sairastuneen lapsensa voinnista, lapsella pitää olla mahdollisuus päästä lääkärin arvioon. Huolestunutta vanhempaa ei tule jättää yksin tekemään etäarviota lapsensa voinnista”, Pöyry painottaa.

Lue lisää 🔗
https://laaketieteensaatio.fi/vanhemman-huoli-on-halytysmerkki-tunnistaa-usein-lapsen-akillisen-vakavan-sairauden/

Valokuva: Mikko Törmänen / Oulun yliopisto

Uusi Äyräpää-gaala tieteen ystäville 9.4.2027 – varaa paikkasi nyt ✨ Ensi vuonna Äyräpää-symposiumi saa rinnalleen Äyräp...
10/04/2026

Uusi Äyräpää-gaala tieteen ystäville 9.4.2027 – varaa paikkasi nyt ✨

Ensi vuonna Äyräpää-symposiumi saa rinnalleen Äyräpää-gaalan, joka kutsuu viettämään inspiroivaa iltaa muiden tieteen ystävien kanssa Ravintola Töölöön perjantaina 9.4.2027.

Gaalailta kokoaa yhteen lääketieteen vaikuttajat, tukijat ja uteliaat mielet. Illan tarkoituksena on tukea lahjoituksin suomalaista lääketieteen ja hammaslääketieteen tutkimusta.

______

Tutustu gaalaan ja hanki illalliskortti: https://lyyti.events/p/ayrapaa-gaala

Gaalan järjestävät yhteistyössä Duodecim, Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia, Suomen Lääketieteen Säätiö ja Suomen Hammaslääketieteen Säätiö.

10/04/2026

Minkälainen apulainen tekoälystä voisi tulla lääkärin vastaanotolle? 🩺

🤔 Voisiko se auttaa tunnistamaan harvinaissairauksia, joiden diagnoosi viivästyy nykyään usein vuosilla? Tai arvioida psykoottisen potilaan tilaa tai antaa jopa psykoterapiaa?

🗨️ Tästä keskustelevat apurahansaajamme Enni Sanmark ja Johannes Lieslehto tuoreessa podcast-jaksossa toimittaja Mari Heikkilän johdolla!

💡 Tekoälyn käytön järkevyyttä on pohdittava monelta kantilta. Vaikka tekoäly pystyisi esimerkiksi tunnistamaan harvinaisia sairauksia, se ei vielä riitä. Seuraava iso kysymys on, onko tiedosta hyötyä.

”Entä jos harvinaissairaalle potilaalle saadaan tekoälyn avulla aiemmin diagnoosi, m***a hoitoa ei ole? Diagnoosi saattaa vähentää epävarmuutta ja auttaa potilasta ymmärtämään omaa tilannettaan, m***a voiko se myös saada potilaan esimerkiksi jäämään pois työelämästä”, Sanmark pohtii.

❗ Jos taas tekoälymalli pystyisi antamaan tulevaisuudessa psykoterapiaa, olisi sen turvallisuudesta ensin varmistuttava. Nykyiset kielimallit on tehty pitkälti sellaisiksi, etteivät ne lähde haastamaan ihmisen näkemyksiä.

”On tehty simulaatioita, joissa ihminen esittää esimerkiksi psykoottisia ajatuksia. Keskustelu saattaa lähteä väärille urille. Riskit ovat suuret. Pitäisi olla varmaa, ettei tekoäly lähde vaikkapa vahvistamaan psykoottista kokemusmaailmaa tai itsetuhoisia ajatuksia”, Lieslehto sanoo.

🎙️ Poimi Tulevaisuuden lääketiedettä -podcast kuunteluun:
https://laaketieteensaatio.fi/tekoaly-laakarin-arjessa-apua-harvinaissairauksien-tunnistamiseen-ja-psykiatriaan/

Hei kaikki tutkijat ja opiskelijat! Tarjolla on jälleen taloudellista tukea lääketieteelliseen tutkimustyöhön 👀✨ Suomen ...
08/04/2026

Hei kaikki tutkijat ja opiskelijat! Tarjolla on jälleen taloudellista tukea lääketieteelliseen tutkimustyöhön 👀

✨ Suomen Lääketieteen Säätiön ja Lääkäriseura Duodecimin apurahat tulevat haettaviksi 1.–31. toukokuuta.

🔬 Jaossa on tuttuun tapaan yli 2 miljoonaa euroa mielenkiintoisiin tutkimusprojekteihin.

💡 Voit hakea rahoitusta uran eri vaiheisiin – olitpa sitten ottamassa ensimmäisiä askeleitasi tieteentekijänä, palaamassa Suomeen post doc -jaksolta tai esimerkiksi perustamassa omaa tutkimusryhmää.

🦷 Jaamme rahoitusta myös hammaslääketieteelliseen tutkimukseen.

6️⃣ Apurahakategorioita on tänä vuonna kuusi, ja niihin voi jo tutustua nettisivuillamme.

💻 Kannattaa tulla kuulolle myös virtuaaliseen hakuinfoon torstaina 7.5. kello 13–14. Tilaisuudessa säätiön asiamies Jouni Lounasmaa ja stipendivaliokunnan puheenjohtaja Juhani Junttila kertovat hakuprosessista ja vastailevat kysymyksiin.

Lue lisää ja ilmoittaudu infoon 👇
https://laaketieteensaatio.fi/apurahojen-hakuaika-lahestyy-tule-kuulolle-infotilaisuuteen-7-toukokuuta/

Vakavat infektiot voivat lisätä dementian riskiä. 🧠 Tämän osoittaa tuore tutkimus, jota on ollut toteuttamassa meiltä Pa...
07/04/2026

Vakavat infektiot voivat lisätä dementian riskiä. 🧠 Tämän osoittaa tuore tutkimus, jota on ollut toteuttamassa meiltä Palaavan tutkijan apurahan saanut Pyry Sipilä.

📊 Laajassa suomalaistutkimuksessa seurattiin 62 000 henkilöä, joilla oli diagnosoitu dementia 65 vuoden iässä tai sen jälkeen. Verrokkiryhmänä oli 312 000 henkilöä, joilla ei ollut dementiaa.

💡Tutkijat tunnistivat 29 sairaalahoitoa vaatinutta sairautta, jotka olivat selvästi yhteydessä kohonneeseen dementiariskiin. Näistä kaksi oli infektioita: virtsarakkotulehdus sekä sijainniltaan määrittämätön bakteeri-infektio, jossa infektion lähtöpaikka ei ole tiedossa.

”Kun otimme huomioon muut dementiariskiä lisäävät sairaudet, infektioiden ja dementian välinen yhteys säilyi lähes ennallaan. Tämä antaa viitteitä siihen, että infektioiden ja dementiariskin välinen yhteys ei selity muilla samanaikaisilla sairauksilla”, Sipilä kertoo.

Lue lisää 🔗
https://laaketieteensaatio.fi/vakavat-infektiot-voivat-lisata-dementian-riskia

27/03/2026

Voiko tekoäly tehdä saman kuin lääkäri – tai enemmän? 🤔 Tästä keskustelee tuoreessa podcast-jaksossamme Aivotuonti-professori Olli Kallioniemi yhdessä toimittaja Mari Heikkilän kanssa.

👉 Tekoäly leviää vauhdilla kaikille aloille, myös lääketieteeseen. Kallioniemen mukaan paluuta entiseen ei enää ole. Siksi on tärkeää, että lääketieteessä pysytään kehityksen kelkassa ja terveydenhuollossa saadaan tekoälystä hyödyt irti turvallisesti ja tehokkaasti.

”Tekoäly on pullahtanut meidän keskuuteemme. Sitä on turha pakoilla, vähätellä tai odottaa, että tämä vaihe menee ohi ja palataan taas vanhaan”, Kallioniemi sanoo.

💡 Tulevaisuudessa tekoäly ei ainoastaan jäljittele lääkärin työtä esimerkiksi tunnistamalla mammografiakuvista syöpäkasvaimia tai tulkitsemalla sydänkäyriä. Se voi myös löytää valtavista tietomassoista yhteyksiä ja tehdä ennusteita, joihin yksikään ihminen ei pystyisi.

👀 M***a missä mennään nyt? Poimi kuunteluun Tulevaisuuden lääketiedettä -podcast Spotifysta, SoundCloudista tai muilta alustoilta 👇
https://laaketieteensaatio.fi/voiko-tekoaly-tehda-saman-kuin-laakari-tai-enemman/

Pitkäunisuus ja univaikeudet ovat yhteydessä heikompaan kognitioon myöhäisessä keski-iässä ja vanhuudessa. Tämän osoitta...
23/03/2026

Pitkäunisuus ja univaikeudet ovat yhteydessä heikompaan kognitioon myöhäisessä keski-iässä ja vanhuudessa. Tämän osoittaa apurahansaajamme Tea Teräksen tuore väitöstutkimus. 🔍

😴 Pitkäunisuus eli 9 tuntia tai enemmän nukkuminen per yö yhdistyi heikompaan kognitioon verrattuna siihen, että nukkuisi suositusten mukaan.

🧠 Myös vaikeudella pysyä unessa ja virkistämättömällä unella havaittiin samankaltainen yhteys kognitioon.

”Nämä tulokset antavat viitettä, että suositusten mukaan nukkuminen toimisi myös kognitiivisia toimintoja suojaavana tekijänä”, Teräs toteaa.

Lue lisää 🔗
https://laaketieteensaatio.fi/vaitos-pitkaunisuus-ja-univaikeudet-ovat-yhteydessa-heikompaan-kognitioon/

Tiesitkö, että punkkien välittämät taudit yleistyvät Suomessa? 🕷️Ilmastonmuutoksen myötä punkkien eli puutiaisten määrä ...
19/03/2026

Tiesitkö, että punkkien välittämät taudit yleistyvät Suomessa? 🕷️

Ilmastonmuutoksen myötä punkkien eli puutiaisten määrä Suomessa on kasvanut ja niiden vuosittainen aktiivisuusaika on pidentynyt. Tämä lisää punkkivälitteisten tautien ilmaantuvuutta. 🌍

Apurahansaajamme Elisa Kortela kartoittaa tutkimuksissaan, millaisia tauteja puutiaiset levittävät Suomessa ja miten näiden tautien diagnostiikkaa ja hoitoa voitaisiin kehittää. 🔍

”Tutkimme paitsi borrelioosia ja puutiaisaivokuumetta, myös harvinaisempia puutiaisvälitteisiä tauteja. Esimerkiksi pari vuotta sitten löytyi Suomesta ensimmäinen puutiaisten levittämä neoehrlichioositapaus. Näitä tapauksia saattaa ilmetä jatkossakin”, Kortela kertoo.

Lue lisää 👇
https://laaketieteensaatio.fi/punkkien-valittamat-taudit-yleistyvat-suomessa/

Kuva: Raija Auvinen

Hei kaikki apurahatutkijat – nyt on tarjolla ilmaista koulutusta työhyvinvoinnin vahvistamiseen! 🧠 💻 Maatalousyrittäjien...
18/03/2026

Hei kaikki apurahatutkijat – nyt on tarjolla ilmaista koulutusta työhyvinvoinnin vahvistamiseen! 🧠

💻 Maatalousyrittäjien eläkelaitos Mela järjestää asiakkailleen huhtikuussa Hyvinvoiva tieteentekijä -webinaarien sarjan.

🗨️ Vuorovaikutteisissa koulutuksissa opetellaan muun muassa haitallisen stressin tunnistamista, aivokuormituksen ehkäisyä ja keskittymistä tukevia rutiineja.

Webinaareja järjestetään kolme. Voit osallistua yhteen tai useampaan tilaisuuteen:

To 9.4.2026 klo 13–14.30 Palautumisen taito työssä – stressi ja palautuminen
To 16.4.2026 klo 13–14.30 Aivot ja mieli – kaikki työ on aivotyötä
To 23.4.2026 klo 13–14.30 Oman työn johtaminen

Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan 👇
https://www.mela.fi/tietoa-melasta/tapahtumat/

Voitaisiinko verinäytteestä nähdä etukäteen, sairastuuko ihminen vaikkapa muistisairauteen tai tuleeko hänelle raskausmy...
12/03/2026

Voitaisiinko verinäytteestä nähdä etukäteen, sairastuuko ihminen vaikkapa muistisairauteen tai tuleeko hänelle raskausmyrkytys? 🩸 Tätä pohtivat uuden podcast-kautemme ensimmäisessä jaksossa säätiön apurahansaajat Juho Tynkkynen ja Miira Klemetti.

🧠 Aihe on ajankohtainen. Euroopassa esimerkiksi hyväksyttiin äskettäin käyttöön uusia lääkkeitä Alzheimerin tautiin. Ne hidastavat tiedonkäsittelyn heikkenemistä m***a tuovat samalla uuden haasteen: tauti pitäisi löytää riittävän aikaisin, jotta sitä voitaisiin hoitaa.

”Kun aivojen rappeuma on edennyt jo niin pitkälle, että kliiniset oireet ovat ilmeiset, eivät uudetkaan lääkkeet kasvata aivoja takaisin. Pitäisi saada potilaat haaviin jo siinä vaiheessa, kun mitään diagnoosia ei vielä voitaisi edes antaa. Tällöin pystyttäisiin tekemään asialle vielä jotain”, Tynkkynen toteaa.

💡 Useimmat sairaudet jättävät jälkensä vereen. Yksi lupaava suunta tautien ennustamiseen ovatkin verestä mitattavat biomarkkerit. Ne voivat tulevaisuudessa auttaa tunnistamaan esimerkiksi raskaudenaikaisten komplikaatioiden riskiä. Klemetin mukaan mielenkiintoinen tutkimuskohde ovat solunulkoiset vesikkelit, joita kiertää odottavan äidin veressä.

”Tiedetään, että vauvasta tai istukasta peräisin olevaa materiaalia irtoaa äidin elimistöön läpi raskauden. Toistaiseksi tutkimusala on lapsenkengissä, m***a tulevaisuudessa vesikkeleistä voisi olla hyötyä esimerkiksi sikiön tai istukan aineenvaihdunnallisten häiriöiden havaitsemisessa raskausaikana”, Klemetti kertoo.

Lue lisää ja poimi Mari Heikkilän toimittama Tulevaisuuden vastaanotto -podcastkausi kuunteluun Spotifysta tai muilta alustoilta! 🎧

https://laaketieteensaatio.fi/veressa-tulevaisuus-voidaanko-sairaudet-ennustaa/

Tutkimuksessa alkuun pääseminen on joskus vaikeaa, m***a ei hätää – yhdessä Duodecimin kanssa ylläpitämämme Tutkijaportt...
05/03/2026

Tutkimuksessa alkuun pääseminen on joskus vaikeaa, m***a ei hätää – yhdessä Duodecimin kanssa ylläpitämämme Tutkijaportti-sivusto auttaa kiperissä tilanteissa! 😊

Sivusto palvelee niin väitöskirjan kuin syventävien opintojen tekijöitä. Löydät sieltä esimerkiksi:

💪 Vertaistukea tarjoavia blogitekstejä

🔍 Apua aiheen ja ohjaajan löytämiseen

✍ Vinkkejä apurahahakemuksen laadintaan

✨ Inspiroivia uratarinoita

❓ Vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin

Klikkaa siis sivustolle ja sukella lääketieteellisen tutkimuksen kiehtovaan maailmaan 👇
https://www.tutkijaportti.fi/

Osoite

KaivoKatu 6
Helsinki
00100

Aukioloajat

Maanantai 09:00 - 17:00
Tiistai 09:00 - 17:00
Keskiviikko 09:00 - 17:00
Torstai 09:00 - 17:00
Perjantai 09:00 - 17:00

Puhelin

+3589618851

Nettisivu

Hälytykset

Tiedä ensimmäisenä ja anna meille oikeus lähettää sinulle sähköpostitse uutisia ja promootioita Suomen Lääketieteen Säätiö :ltä. Sähköpostiosoitettasi ei käytetä muihin tarkoituksiin, ja voit perua milloin tahansa.

Ota Yhteyttä Vastaanotto

Lähetä viesti Suomen Lääketieteen Säätiö :lle:

Oikopolut

Jaa

Kategoria

60 hyvää syytä

KATSO VIDEO

Suomen Lääketieteen Säätiö täyttää 60-vuotta 2020.

Juhlavuonna säätiö nostaa tukemiaan tutkijoita esille ja pyrkii kasvattamaan lääketieteellisen tutkimuksen arvostusta. 60 hyvää syytä -kampanja juhlistaa säätiön 60-vuotista työtä tutkimuksen ja terveyden hyväksi.

Suomalainen lääketieteellinen tutkimus on korkeatasoista. Ilman laadukasta tutkimusta meillä ei ole laadukasta terveydenhoitoa.