Mitkä ovat aukioloajat?

Maanantai 09:00 - 17:00 Tiistai 09:00 - 17:00 Keskiviikko 09:00 - 17:00 Torstai 09:00 - 17:00 Perjantai 09:00 - 17:00

Suomen Lääketieteen Säätiö

Koti
Suomi
Helsinki
Suomen Lääketieteen Säätiö

Suomen Lääketieteen Säätiö tukee suomalaista lääketieteen tutkimusta myöntämillään apurahoilla.

Säätiö haluaa kasvattaa lääketieteellisen tutkimuksen arvostusta ja vahvistaa tätä suomalaisten terveyden ja terveydenhuollon perustaa.

12/03/2026

Voitaisiinko verinäytteestä nähdä etukäteen, sairastuuko ihminen vaikkapa muistisairauteen tai tuleeko hänelle raskausmyrkytys? 🩸 Tätä pohtivat uuden podcast-kautemme ensimmäisessä jaksossa säätiön apurahansaajat Juho Tynkkynen ja Miira Klemetti.

🧠 Aihe on ajankohtainen. Euroopassa esimerkiksi hyväksyttiin äskettäin käyttöön uusia lääkkeitä Alzheimerin tautiin. Ne hidastavat tiedonkäsittelyn heikkenemistä m***a tuovat samalla uuden haasteen: tauti pitäisi löytää riittävän aikaisin, jotta sitä voitaisiin hoitaa.

”Kun aivojen rappeuma on edennyt jo niin pitkälle, että kliiniset oireet ovat ilmeiset, eivät uudetkaan lääkkeet kasvata aivoja takaisin. Pitäisi saada potilaat haaviin jo siinä vaiheessa, kun mitään diagnoosia ei vielä voitaisi edes antaa. Tällöin pystyttäisiin tekemään asialle vielä jotain”, Tynkkynen toteaa.

💡 Useimmat sairaudet jättävät jälkensä vereen. Yksi lupaava suunta tautien ennustamiseen ovatkin verestä mitattavat biomarkkerit. Ne voivat tulevaisuudessa auttaa tunnistamaan esimerkiksi raskaudenaikaisten komplikaatioiden riskiä. Klemetin mukaan mielenkiintoinen tutkimuskohde ovat solunulkoiset vesikkelit, joita kiertää odottavan äidin veressä.

”Tiedetään, että vauvasta tai istukasta peräisin olevaa materiaalia irtoaa äidin elimistöön läpi raskauden. Toistaiseksi tutkimusala on lapsenkengissä, m***a tulevaisuudessa vesikkeleistä voisi olla hyötyä esimerkiksi sikiön tai istukan aineenvaihdunnallisten häiriöiden havaitsemisessa raskausaikana”, Klemetti kertoo.

Lue lisää ja poimi Mari Heikkilän toimittama Tulevaisuuden vastaanotto -podcastkausi kuunteluun Spotifysta tai muilta alustoilta! 🎧

https://laaketieteensaatio.fi/veressa-tulevaisuus-voidaanko-sairaudet-ennustaa/

05/03/2026

Tutkimuksessa alkuun pääseminen on joskus vaikeaa, m***a ei hätää – yhdessä Duodecimin kanssa ylläpitämämme Tutkijaportti-sivusto auttaa kiperissä tilanteissa! 😊

Sivusto palvelee niin väitöskirjan kuin syventävien opintojen tekijöitä. Löydät sieltä esimerkiksi:

💪 Vertaistukea tarjoavia blogitekstejä

🔍 Apua aiheen ja ohjaajan löytämiseen

✍ Vinkkejä apurahahakemuksen laadintaan

✨ Inspiroivia uratarinoita

❓ Vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin

Klikkaa siis sivustolle ja sukella lääketieteellisen tutkimuksen kiehtovaan maailmaan 👇
https://www.tutkijaportti.fi/

02/03/2026

Miten potilailla tehtävän tutkimuksen edellytyksiä Suomessa voitaisiin parantaa? 🤔 Tätä pohtii haastattelussamme HUSin johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi.

🏥 Kliininen tutkimus tuo suomalaisten ulottuville parempaa terveydenhoitoa, tarkempaa diagnostiikkaa ja uusia lääkkeitä. Myös yhteiskunnalle siihen satsaaminen on kannattavaa. ”Kliinisen tutkimuksen ja varsinkin lääketutkimuksen taloudellinen hyöty on vuositasolla miljoonia euroja, ja sitä on vielä mahdollista kasvattaa merkittävästi”, Mäkijärvi arvioi.

📉 Suomi on kuitenkin jäänyt potilailla tehtävässä tutkimuksessa globaalisti takamatkalle. Muiden vauhdissa pysymistä jarruttavat esimerkiksi sote-säästöt ja hitaat lupaprosessit. Tilanne voidaan silti korjata.

👉 Mäkijärvi ajattelee, että potilaita hoitaville lääkäreille olisi nyt tärkeää luoda hyvät edellytykset tutkimustyöhön ja innovointiin. Toimivia ratkaisuja haettaessa kannattaa kuunnella etenkin nuoria lääkäreitä. ”He tietävät parhaiten, mitä tarvitaan.”

💡 Suomen Lääketieteen Säätiö valmistelee parhaillaan uutta kliinisen tutkimuksen apurahaa. Sitä on tarkoitus pilotoida vuonna 2027, ja sen mahdollistamisessa myös yliopistosairaaloilla on tärkeä rooli. ”Olen ilahtunut, että sellainen apuraha tulee tarjolle. Uskon, että se on useammallekin nuorelle tutkijalle ihan relevantti mahdollisuus”, Mäkijärvi toteaa.

Lue koko haastattelu 🔗
https://laaketieteensaatio.fi/nain-kliinisen-tutkimuksen-edellytyksia-suomessa-voitaisiin-parantaa/

Valokuva: Ville Männikkö / HUS

24/02/2026

PEF-mittaus ei kuvaa astmaan liittyviä keuhkojen toiminnan muutoksia riittävän luotettavasti. 🫁 Tämä selviää apurahansaajamme Leon Csonkan väitöstutkimuksesta.

💡 Astman diagnosointi perusterveydenhuollossa perustuu pääasiassa siihen, että keuhkojen toiminnan vaihtelua havainnoidaan joko mittaamalla uloshengityksen huippuvirtausta (PEF) tai sekuntikapasiteettia (FEV1). Näiden parametrien keskinäisestä suhteesta tiedetään kuitenkin vain vähän.

🔍 Csonkan tutkimus osoittaa, että PEF kuvaa keuhkojen toiminnan muutoksia huonommin kuin FEV1. Kyseiset mittaustavat tunnistavat usein eri potilaita sekä keuhkoputkien supistumisen että laajenemisen yhteydessä.

👉 Tietoa voidaan käyttää astman diagnostisen kotiseurannan kehittämiseen.

”On ongelmallista, jos kaksi samaan tarkoitukseen käytettyä mittaria tunnistavat eri potilaita. Nykyään myös FEV1-arvon mittaaminen on mahdollista kotioloissa pienillä mikrospirometreillä. Olemmekin aloittaneet jatkotutkimuksen, jossa selvitetään, saadaanko mikrospirometreillä luotettavia FEV1-arvoja kotona ja onnistuuko koti-FEV1-seuranta teknisesti hyvin. On tärkeää, että hoitoa tarvitsevat potilaat tunnistetaan nopeasti ja turhiin hoitoihin johtavia vääriä positiivisia tuloksia syntyy mahdollisimman vähän”, Csonka kertoo.

Lue lisää 🔗
https://laaketieteensaatio.fi/vaitos-pef-mittaus-ei-kuvaa-astmaan-liittyvia-keuhkojen-toiminnan-muutoksia-riittavan-luotettavasti/

Valokuva: Oona Kähkönen

19/02/2026

Professori Olli Kallioniemi tietää, miten Suomi voi nousta aallonharjalle terveysdatan hyödyntämisessä 🌊

🧠 Kallioniemi sai taannoin meiltä ja säätiökumppaneiltamme 2,5 miljoonan euron Aivotuonti-apurahan. Sen turvin hän kartoittaa nyt tekoälyn potentiaalia University of Helsinki molekyylilääketieteen instituutissa.

🔍 Viime aikoina häntä on pitänyt kiireisenä toinenkin projekti: Kallioniemi ja hänen kollegansa Kimmo Porkka ovat laatineet Sitralle selvityksen siitä, miten suomalainen terveysdata saataisiin turvallisesti ja nopeasti lääketieteen tutkijoiden sekä muiden sitä tarvitsevien ulottuville.

💡 Kallioniemen mukaan tekoäly voi rantautua terveydenhuollon arkeen yllättävänkin nopeasti lähivuosina. Asiassa piilee kuitenkin yksi iso ongelma.

”Emme ole kansallisesti varautuneet riittävästi tekoälyn edellyttämiin muutoksiin lainsäädännössä, datainfrastruktuurissa, osaamisessa ja toimintakulttuurissa”, hän luettelee.

🤔 Entä miten säätiöt voisivat tukea lääketieteen tutkijoita käsillä olevassa murroksessa? Lue, mitä asiamiehemme Jouni Lounasmaa ja muiden säätiöiden edustajat ajattelevat asiasta. 👇

https://laaketieteensaatio.fi/aivotuonti-professori-olli-kallioniemi-tietaa-miten-suomi-voi-nousta-aallonharjalle-terveysdatan-hyodyntamisessa/

Valokuva: Veikko Somerpuro / HY

13/02/2026

Voisiko kudosteknologia tuoda uusia ratkaisuja lantionpohjan laskeumiin? Tätä tutkii apurahansaajamme Reetta Sartoneva. 🔍

📊 Lantionpohjan laskeuma on naisilla yleinen vaiva, jonka riskiä lisäävät synnytykset, fyysinen työ ja ylipaino. Noin joka kuudes nainen joutuu laskeuman vuoksi leikkaukseen.

”Leikkauksessa tuetaan potilaan omia kudoksia ompelein, jotta muodostuisi sidekudosta. Siten pyritään vahvistamaan esimerkiksi tukikudoksia emättimen ja virtsarakon tai peräsuolen välissä”, Sartoneva kertoo.

💡 Ongelmana on, että laskeumat uusiutuvat melko usein.

”Aiemmin uusintaleikkauksissa on käytetty tukirakenteena emättimen kautta laitettavia sulamattomia verkkoja. Niitä on kuitenkin viime vuosina vedetty markkinoilta. Taustalla ovat mahdolliset haittavaikutukset, kuten lantion alueen kivut ja infektiot.”

👉 Sartoneva kollegoineen kehittää uudenlaista biohajoavaa verkkoa, joka stimuloisi potilaan lantionpohjan tukikudoksen tuotantoa. Hän on saanut työhön Suomen Lääketieteen Säätiöltä 150 000 euron apurahan. Lue lisää:

https://laaketieteensaatio.fi/uusia-biomateriaaleja-lantionpohjan-laskeumien-korjaamiseen/

Kuva: Jukka Lehtiniemi

07/02/2026

Suomen Lääketieteen Säätiön alla toimiva Vilja Linnean Sarkoomarahasto on jakanut apurahoja neljälle tutkijalle! 💛

💐 Eka-apurahan saa Iiris Terävä. Hänen väitöskirjansa aiheena on täsmälääketieteen kohteiden tunnistaminen GIST-kasvaimissa, jotka ovat ruuansulatuskanavan sarkoomia.

💐 Helena Ketola osallistuu matka-apurahan turvin pohjoismaiseen plastiikkakirurgian kongressiin. Hän tekee väitöskirjaa yläraajan pehmytkudossarkoomaa sairastavien potilaiden toimintakyvystä ja elämänlaadusta leikkauksen jälkeen.

💐 Väitöskirjatutkija Snehadri Sinha lähtee kesäkuussa Oslossa pidettävään sarkoomasymposiumiin. Sinhan tutkimus keskittyy luusta lähtöisin olevaan osteosarkoomaan. Hän tarkastelee etenkin solunulkoisia vesikkeleitä, jotka ovat lupaava biomarkkereiden lähde.

💐 Väitöskirjatutkija Md Mahamudul Alam osallistuu apurahan turvin samaan symposiumiin. Hänen mielenkiinnon kohteenaan ovat osteosarkoomaan liittyvät molekulaariset ”viestiketjut”, uudet lääkekohteet ja diagnostiset merkkiaineet.

Apurahansaajia juhlistettiin lämminhenkisessä tilaisuudessa, jossa kaikille mukaan päässeille tutkijoille jaettiin kukat ja kunniakirjat.

Sydämelliset onnittelumme & menestystä tärkeään työhön! ✨

https://laaketieteensaatio.fi/vilja-linnean-sarkoomarahasto-jakoi-apurahoja-nuorille-vaitoskirjatutkijoille/

02/02/2026

Miksi hinkuyskärokotteiden antama suoja hiipuu joillakin ihmisillä nopeasti? 🤔 Tätä selvittää Lauri Ivaska, jolle myönsimme viime vuonna 50 000 euron suuruisen palaavan tutkijan apurahan.

🌍 Ivaska vietti äskettäin Oxfordin yliopistossa 18 kuukauden post doc -jakson. Nyt hän on palannut Turkuun ja työskentelee siellä sekä lastenlääkärinä että tutkijana yliopistolla. Syksyllä saatu myönteinen rahoituspäätös oli iloinen uutinen.

”Apuraha mahdollistaa tutkimuksen jatkamisen sairaalatyön ja opetustoimen rinnalla”, Ivaska kertoo.

🦠 Hänen tavoitteenaan on löytää ratkaisuja hinkuyskän tehokkaampaan torjumiseen. Bakteerin aiheuttama tauti voi olla pienille lapsille hengenvaarallinen. Ongelmana on, että käytössä olevat rokotteet eivät anna kovin pitkää immuniteettia sitä vastaan.

👉 Ivaska tarkastelee, miksi suoja hiipuu nopeasti ja voisivatko esimerkiksi uudet rokotteet tai rokotusohjelmaan tehtävät muutokset tuoda apua. Aihe on erittäin ajankohtainen.

”Meillä Suomessa oli vuonna 2024 iso hinkuyskäepidemia, joka nähtiin ympäri maailman.”

🥼 Ivaska kertoo, että ideat tutkijan työhön nousevat usein lääkärin arjesta. Siksi hänestä onkin hienoa pystyä yhdistämään molemmat ammatit säätiörahoituksen turvin. Työtä siivittää eteenpäin aito uteliaisuus.

”Tutkijalääkärin työ on älyttömän mielenkiintoista.”

Valokuva: Anna Autio

29/01/2026

Nuorena saatu endometrioosidiagnoosi vaikuttaa elämään monin tavoin, selviää apurahansaajamme Elina Raspin väitöskirjasta. 💡

📊 Rasp tarkasteli tutkimuksessaan naisia, jotka olivat saaneet diagnoosin alle 25-vuotiaana leikkauksen yhteydessä, ja vertaili heitä naisiin, joilla ei ole endometrioosia.

”Etenkin kipuun liittyvät sairaudet, gynekologiset tulehdukset ja lapsettomuus olivat endometrioosiryhmässä selvästi yleisimpiä. Endometrioosista kärsivät myös käyttivät terveyspalveluita vertaisryhmän naisia enemmän”, Rasp kertoo.

👉 Lisäksi diagnoosi oli yhteydessä koulutuksellisiin ja ammatillisiin haasteisiin.

”Endometrioosiryhmäläiset saavuttivat harvemmin ylemmän korkeakoulututkinnon, ja he olivat vanhempia valmistuessaan. He työskentelivät useammin matalamman vaatimustason tehtävissä ja päätyivät harvemmin asiantuntija- tai johtotehtäviin”, Rasp sanoo.

Sairaustaakkaa voitaisiin helpottaa aikaisella hoidolla.

Lue lisää 🔗 https://laaketieteensaatio.fi/vaitos-nuorena-saatu-endometrioosidiagnoosi-vaikuttaa-elamaan-monin-tavoin/

23/01/2026

Pohjolan palkinnot jaettiin Helsingin Lääkäripäivillä – sydämelliset onnittelut Pentti Huovinen ja Aarno Dietz! 💙 Säätiön puheenjohtaja Katriina Aalto-Setälä luovutti palkinnot tapahtuman avajaisissa, joita oli kokoontunut seuraamaan iso joukko lääketieteen ystäviä. ✨

Bakteeriopin emeritusprofessori Pentti Huovinen oli tunnustuksesta erittäin kiitollinen. Häntä ilahdutti, että huomionosoituksen olivat myöntäneet kollegat eli lääkärijärjestöjen edustajista koostuva valiokunta. ”Elämäntyöpalkinto on suuri kunnia”, Huovinen kiteytti juhlallisuuksien jälkeen.

Iloisissa tunnelmissa oli myös professori Aarno Dietz. Hän vastaanotti ensimmäistä kertaa myönnetyn innovaatiopalkinnon kuulonkuntoutusta uudistavasta TrueHear-alustasta. Palkinnolla on Dietzille suuri merkitys. ”Se on hieno osoitus siitä, että kuulon tutkimusta ja kuntoutuksen kehittämistä pidetään tärkeänä”, hän kuvaili.

Palkinnonsaajat luennoivat Lääkäripäivien Areenalavalla torstaina. Esitelmissään he pureutuivat moniin kiinnostaviin kysymyksiin – esimerkiksi siihen, miksi Suomi on onnistunut torjumaan antibioottiresistenssiä niin hyvin ja mitkä ovat kuulonkuntoutuksen isoimmat esteet tällä hetkellä. 🔍

Lue lisää & katso Huovisen ja Dietzin haastattelut MTV Katsomosta 👇
https://laaketieteensaatio.fi/pohjolan-palkinnot-jaettiin-laakaripaivilla-katso-kuvat-ja-tunnelmat-messukeskuksesta/

Valokuva: Linda Lehtovirta

15/01/2026

Pohjolan palkintojen 2026 saajat on valittu! 💐

Perinteikkään Pohjolan lääketieteen palkinnon (20 000 euroa) saa turkulainen bakteeriopin professori ja kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri Pentti Huovinen. Hän on tehnyt merkittävän elämäntyön antibioottiresistenssin ja suoliston mikrobiston tutkijana. ✨

”Professori Huovisen panos lääketieteen edistämiseen on ollut huomattava. Hän on kartuttanut ymmärrystä bakteerien roolista ihmisen hyvinvoinnissa jo useiden vuosikymmenten ajan ja tehnyt korkeatasoista tutkimusta antibioottiresistenssistä, joka on nykyisin yksi maailman suurimmista terveysuhkista. Lisäksi hänet tunnetaan ahkerana tieteen kansantajuistajana”, toteaa palkintovaliokunnan puheenjohtaja Katriina Aalto-Setälä.

Ensimmäistä kertaa jaettavan Pohjolan lääketieteen innovaatiopalkinnon (10 000 euroa) saa Itä-Suomen yliopiston professori, ylilääkäri Aarno Dietz. Hän kehittää tiimeineen digitaalista palvelualustaa, jolla kuka tahansa voi mitata kuulonsa itse arkielämää muistuttavissa tilanteissa. TrueHear-innovaation tavoite on parantaa kuulovikojen diagnosointia, seulontaa ja hoitoa sekä tuottaa säästöjä. 🏥

”Innovaatiosta hyötyvät sekä potilaat että koko terveydenhuoltojärjestelmä, kun resursseja vapautuu muihin tarpeellisiin töihin. Tämänkaltaiset teknologiset ratkaisut ovat osa tulevaisuuden terveydenhuoltoa”, toteaa palkinnonsaajan valinnut Planmecan perustaja ja toimitusjohtaja Heikki Kyöstilä.

💙 Palkinnot mahdollistaa säätiön alla toimiva Pohjolan ja Suomi-yhtiöiden rahasto. Pohjola Vakuutuksen toimitusjohtaja Vesa Aho toteaa, että Huovinen ja Dietz ovat tuoneet tutkittua tietoa koko yhteiskunnan hyödyksi erittäin ansiokkaasti.

”On ilo palkita heidän poikkeuksellinen työnsä lääketieteen eteen”, Aho kiteyttää.

Lue lisää 👇
https://laaketieteensaatio.fi/pohjolan-laaketieteen-palkinto-pentti-huoviselle-ja-innovaatiopalkinto-aarno-dietzille/

12/01/2026

Tiesitkö, että ohitusleikkaus voi parantaa elämänlaatua vielä yli vuosikymmenen päästä? 🫀 Tämä käy ilmi apurahansaajamme Matti Hokkasen väitöstutkimuksesta.

Tutkimuksessa seurattiin 508:aa potilasta, joille tehtiin suunniteltu tai kiireellinen sepelvaltimoiden ohitusleikkaus vuosina 1999–2000. 🔍

”Terveyteen liittyvää elämänlaatua mitattiin ennen leikkausta, vuoden kuluttua ja 12 vuoden jälkeen. Tulosten mukaan suurin osa potilaista kokee elämänlaadun merkittävästi paremmaksi vielä 12 vuotta leikkauksen jälkeen, vaikka elämänlaatu laskeekin jonkin verran ajan myötä”, Hokkanen kertoo.

Nuoremmilla potilailla hyödyt säilyivät parhaiten, kun taas iäkkäämpien potilaiden elämänlaatu laski seurannan aikana enemmän. 📊

Tutustu tuloksiin 🔗
https://laaketieteensaatio.fi/vaitos-ohitusleikkaus-voi-parantaa-elamanlaatua-viela-yli-vuosikymmenen-paasta/

Kuva: Elina Hokkanen

Osoite

KaivoKatu 6
Helsinki
00100

Aukioloajat

Maanantai	09:00 - 17:00
Tiistai	09:00 - 17:00
Keskiviikko	09:00 - 17:00
Torstai	09:00 - 17:00
Perjantai	09:00 - 17:00

Puhelin

+3589618851

Nettisivu

https://laaketieteensaatio.fi/

Hälytykset

Tiedä ensimmäisenä ja anna meille oikeus lähettää sinulle sähköpostitse uutisia ja promootioita Suomen Lääketieteen Säätiö :ltä. Sähköpostiosoitettasi ei käytetä muihin tarkoituksiin, ja voit perua milloin tahansa.

Ota Yhteyttä Vastaanotto

Lähetä viesti Suomen Lääketieteen Säätiö :lle:

Oikopolut

Osoite
Puhelin
Aukioloajat
Hälytykset
Ota Yhteyttä Vastaanotto
Lunastaa omistajuus
tai ilmoita luettelo

Oma vastaanotto listan huipulle Klinikka Helsinki :ssa?

Jaa

Kategoria

Terveys

60 hyvää syytä

KATSO VIDEO

Suomen Lääketieteen Säätiö täyttää 60-vuotta 2020.

Juhlavuonna säätiö nostaa tukemiaan tutkijoita esille ja pyrkii kasvattamaan lääketieteellisen tutkimuksen arvostusta. 60 hyvää syytä -kampanja juhlistaa säätiön 60-vuotista työtä tutkimuksen ja terveyden hyväksi.

Suomalainen lääketieteellinen tutkimus on korkeatasoista. Ilman laadukasta tutkimusta meillä ei ole laadukasta terveydenhoitoa.