29/04/2021
Millä tasolla urheilemme? 🏃💃⛷️🏌️♂️⛹️🚴♂️🏋️♀️
Ammattiurheilijoilla on suurempi paine ja kiire takaisin pelikentille kuin esim. senioriurheilijoilla tai junioreilla! Urheilijan taustat, tavoitteet ja harjoittelu on otettava huomioon kuntoutusta suunniteltaessa. Urheiluun liittyy AINA suurempi riski loukkaantua, joten mitä kovemmalla tasolla urheilemme, niin meidän täytyy hyväksyä kasvava vamma riski.
Esimerkiksi Ristolaisen ym. tekemässä tutkimuksessa tutkittiin Suomessa 446 kestävyysurheilijan riskitekijöitä vammautumiseen liittyen. Tulokset osoittivat, että Urheilijat joilla oli alle 2 lepopäivää viikossa oli yli 5krt riski altistua rasitusvammoille. Urheilijat, jotka harjoittelivat yli 700h vuodessa kasvattivat omaa vammaalttiuttaan hieman yli 2-kertaiseksi. Toisaalta, mikäli tähtäät esim. kestävyyslajeissa huipulle, sinun täytyy harjoitella yli 700 tuntia vuodessa.
Monipuolinen harjoittelu VS. Yksipuolinen harjoottelu
Rugg, et all. tuottamassa NBA:n tutkimuksessa tarkoituksena oli selvittää lukiovaiheessa tapahtuvan urheilun vaikutuksia loukkaantumisriskiin ja urheilusuorituksiin. Tutkimus osoitti, että urheilijat jotka harrastivat monipuolisesti lukiovaiheessa eri urheilulajeja saivat vähemmän vammoja, he pystyivät pelaamaan useampia otteluita sekä uran pituus oli pidempi kuin urheilijoilla jotka keskittyivät lukiovaiheessa vain koripalloon.
Voidaanko siis olettaa, että liian yksipuolisella harjoittelulla, liian vähäiselä palautumisella ja korkeilla harjoitus määrillä on vaikutusta suurentuneeseen vamma riskiin?