Syömisen psykologiaan ja kehosuhteeseen erikoistunut psykoterapeutti, erikoispsykologi, kouluttaja ja valmentaja, tietokirjailija ja mindfulness-ohjaaja.
Tutustu minuun: www.psykat.fi Olen Katarina Meskanen,
kliininen psykologi, joka uskoo vahvasti inhimillisen kohtaamisen voimaan. Intohimoni on auttaa ihmisiä voimaan paremmin, löytämään oman hyvinvointinsa lähteet ja elämään enemmän omannäköistään elämää. Olen koulutukseltani psykologian maisteri. Psykologian koulutuksen lisäksi minulla on kliinisen mielenterveyspsykologian täydennyskoulutus ja u
seita muita täydennys- ja lisäkoulutuksia. Positiivinen psykologia ja voimavarakeskeinen ajattelu on johtotähteni elämässä ja työssäni. Erityisasiantuntemukseni ja osaamiseni on syömisen psykologiassa, syömishäiriöiden ja niihin liittyvien ilmiöiden hoidossa sekä syömisen ja painonhallinnan erilaisissa pulmissa. Tarjoan psykologipalveluita, koulutuspalveluita ja valmennuspalveluita - aidolla innolla ja ammattitaidolla. Lue lisää minusta ja tarjoamistani palveluistani kotisivultani: www.psykat.fi
Vastaanotollani puhutaan usein kehosta ja siitä, kuinka vaikeita tunteita ja ajatuksia omaan kehoon liittyy. Kehoa eritellään sen mukaan, mitkä osat siinä on ”pielessä” ja minkä kohtien siinä pitäisi muuttua. Kehosta puhutaan usein rumasti, arvostellen, arvioiden, kritisoiden, inhoten, halveksuen. Tai kehoon liittyy surua, häpeää, inhoa, pettymystä, huonommuutta, epäonnistumista. Ne kumpuavat usein siitä, mitä ajatuksia, odotuksia, tavoitteita ja asenteita omaan kehoon liittyy.
Minulla tulee usein aika surullinen olo siitä, miten kehosta puhutaan. Sanotankin sen usein ääneen, miten pahalta tuntuu kuulla niin rumaa puhetta, haukkumista, kritiikkiä - ja suoranaista kiusaamista. Ja tottakai aina puutun kiusaamiseen, kuten puuttuisin kenen tahansa muunkin haukkumiseen. Haluan, että minun huoneeni on turvallinen tila myös keholle olla rauhassa.
Aika harva puhuu kenenkään muun kehosta niin rumasti kuin omastaan. M***a miksi olisi yhtään sen enempi OK olla niin ilkeä itselleen ja omalle keholleen?
Usein mietin, kuinka paljon elämästä kuluukaan siihen, että oma keho ei kelpaa sellaisenaan? Kuinka paljon sitoutuu energiaa ja mielen resursseja oman kehon inhoamiseen ja muuttamiseen? Se kaikki aika, minkä viettää oman kehonsa arvioimisen, inhoamisen tai muokkaamisen äärellä - mistä se on pois? Onko se aika ja energia jostain tärkeästä pois? Kuten arjessa ihmissuhteilta, spontaanilta ilolta, mahdollisuuksiin tarttumiselta, oman näköiseltä elämältä?
Pohdin usein ääneen, että voisiko kehoon olla mahdollista suhtautua enempi kuin kumppaniin? Sellaiseen kumppaniin, joka on seissyt rinnalla niin myötä- kuin vastoinkäymisissä. Joka ei ole hylännyt vaikka sitä onkin kohdeltu toisinaan aika huonosti. Joka jaksaa edelleen tehdä oman tehtävänsä (joka ei ole ulkonäkö vaan elämän ylläpitäminen) vaikka se ei aina saa siihen optimiolosuhteita.
Olisiko kehosuhde erilainen jos kehoon voisi suhtautua kuin matkakumppaniin, jonka kanssa on kulkenut matkaa tähän päivään asti - ja jonka kanssa on toivottavasti vielä pitkä matka taivallettavaksi?
Entä jos keho olisikin ystävä, eikä vihollinen?
🫶🏻
16/04/2026
👋🏼👋🏼
Minulla on muutamia vapaita aikoja tarjolla!
Olen varovasti avannut Minduu-profiilini uusille asiakkaille 🤩 Kokeilen samalla Minduun ajanvarauskalenteria, josko saisin tällä tavoin tiedotettua vapaista ajoista.
Välillä kalenteriini jää tyhmiä tyhjiä välejä ja tuntuu turhauttavalta, että ne ajat jäävät täyttämättä kun samaan aikaan tiedän, että tarvitsijoita on monia. Siksi ajattelin kokeilla nyt tätä Minduun ajanvarauskalenteria. Ehkä se myös madaltaa kynnystä varata aika minulle kun näkee suoraan seuraavat vapaat ajat? 🗓️
🤲🏻
Voit varata minulle ajan, jos kaipaat tukea esim. ruoka- tai kehosuhteeseen, tunteiden säätelyyn, kuormitukseen tai elämän solmukohtiin. Erikoisosaamiseni on syömishäiriöissä ja kehonkuvan ongelmissa. Luokseni voi tulla myös ihan vain pysähtymään itsensä äärelle - lupaan kannatella tilaa sinulle ja kokemuksillesi.
🤲🏻
👉🏻 Tutustu minuun terapeuttina Minduun profiilissani ja kotisivuillani www.psykat.fi.
☝🏻 Tällä hetkellä tarjolla on yksittäisiä aikoja, konsultaatioita ja tilannekartoituksia sekä psykoterapiaa lyhytkestoisena, ei-niin-intensiivisenä. Mahdollisuus kenties myös pidempään Kela-terapiaan, paikka avautumassa ehkä syksyllä (en kuitenkaan ota jonoon).
👋🏼 Olethan yhteydessä jos kaipaat osaamistani tai vinkkaathan eteenpäin, jos tiedät jonkun joka kaipaisi tukea omaan tilanteeseensa 👋🏼
🫶🏻: Katarina
14/04/2026
Kehotrendit ja pikamuoti 🎎
Jatkan vielä vähän siitä, miten nopeasti muuttuvat trendit näkyvät kehoihanteissamme ja tavassamme suhtautua kehoon…
Kehoihanteisiin liittyy paljon muodista tuttuja ja erityisesti pikamuotiin verrattavissa olevia virtauksia, jotka haastavat kehosuhteemme tasapainoa. Kehopikamuodin keskeinen piirre on alati uusiutuvuus. Sille hedelmällisen alustan tarjoaa vahvasti visuaalinen ja kehon/ulkonäön ympärillä pyörivä some, jossa trendit ovat lähtökohdiltaankin jo nopeatempoisia, vaihtuvia ja tiheäsyklisiä. 😵💫
Juuri tämä trendien nopeatempoisuus aiheuttaa sen, että se mikä hetken on ns.IN, on jo seuraavassa hetkessä ’passé’. 🫠
Se, mikä ei muutu, vaan pysyy, on se, että oma keho ei koskaan istu täysin vallitseviin ihanteisiin. Aina on jotain, mitä ihannoida ja tavoitella - keho, jota optimoida. Kehoon liittyvä tyytymättömyys tuntuu olevan ajassamme muuttumaton vakio. 🙄
Kun keho nähdään olevan yhtä tärkeä ulkonäöllisesti määrittävä tekijä kuin esim.sen päälle puettavat vaatteet, saattaa haksahtaa ajattelemaan, että oman kehon ulkomuotoakin pitäisi muokata kulloinkin vallitsevien trendien mukaiseksi. M***a siinä missä vaatteita voi vaihtaa sesongin ja omien tunnelmiensa mukaan, keho ei ole asuste tai muotivaate. Eikä sen pääasiallinen tehtävä ole vain näyttää joltain.
❗️Miksi redusoimme kehomme(=oman) arvon siihen, minkä kokoinen keho meillä on tai istuuko se juuri nyt vallalla oleviin ihanteisiin?!
⁉️ Milloinhan voisi trendata ihan tavallinen keho?
Ja P.S. vaatteista: on vaatteen tehtävä istua kehon päälle eikä kehon tehtävä mahtua vaatteeseen.
10/04/2026
Et varmasti ole voinut olla huomaamatta, miten yhteiskunnassamme on suoranainen hyperfokus ja fiksaatio kehoon. Kehoista puhutaan koko ajan yhä enemmän, niitä vahdataan, arvioidaan ja tarkkaillaan, niiden kokoa vertaillaan ja mittaillaan.
Aivan kuin keho, sen koko, ulkomuoto tai sopivuus olisi kovinta valuuttaa mitä meillä on. 💰
Keho on alkanut määrittää, miten koemme kelpaavamme ja miten tulemme omin+ympäristön silmin nähdyksi ja hyväksytyksi. Tällä tavoin ulkonäkö toimii kuin sosiaalinen valuutta. Istut ihanteisiin, kelpaat (ja jos ihan totta puhutaan, et ehkä silloinkaan koe kelpaavasi). M***a entäpä jos poikkeat odotuksista...
Kun kehoon liitetään arvoa ja hyötyä, siitä tulee helposti projekti – jotain, mitä voi loputtomasti optimoida ja kontrolloida. Huomaamatta saatamme alkaa ajatella, että kehomme määrittää arvomme. Alamme liittää kehoon sellaisia ominaisuuksia, joilla ei sen kanssa ole paljonkaan tekemistä - esim. päättelemme kehon koosta onnistumista tai persoonallisuudenpiirteitä.
Kapeat ihanteet johtavat väistämättä kokemukseen, ettei kelpaa sellaisena kuin on. Voimakkaan visuaalinen ympäristömme ja jatkuvasti tiivistempoisesti vaihtuva kuvavirta tekee vertailusta helppoa ja jatkuvaa. Ongelma on, että vertailukohta ei useinkaan edusta todellisuutta. Silti se alkaa määrittää käsitystä “normaalista”. Vertailun kautta häpeä ja riittämättömyys alkavat kiinnittyä omaan kehoon.
…
Miten ihmeessä olemme ajautuneet tällaiseen? 🤔
On hyvä muistaa, ettei tämä ole yksin meidän yksilöiden aiheuttama ongelma itsellemme. Kehon ympärillä pyörii valtavat taloudelliset intressit ja miljoonabisnes. Tämä teollisuus rakentuu pitkälti tyytymättömyyden varaan. Mitä kapeampi ihanne, sitä enemmän syntyy tarvetta tuotteille, dieeteille ja “ratkaisuille”. Mitä enemmän tyytymättömyyttä, sitä enemmän toiveita ja tarpeita rahastettavaksi. Tarvitaan myös nopeasti vaihtuvia kehotrendejä ja esikuvia, jotka luovat ja jalkauttavat jatkuvasti muuttuvia ihanteita.
Ja kas, meillä on bisnes, joka pyörittää itse itseään!
———
M***a, mistä tämä kaikki tyytymättömyys ja hyperfokus oman kehon ulottuvuuksiin on pois?
Miten paljon sidommekaan omaa potentiaaliamme tähän…?
09/04/2026
Muutama ajatus vielä siitä, miksi äärimmäisen hoikkuuden ihanne on huonoksi:
‼️Ihanne vaatii oman kehon viestien ohittamista
Kun tavoiteltu keho ei useimmille ole mahdollista saavuttaa ilman jonkunlaista vajaaravitsemusta, “onnistuminen” alkaa vaatia kehon luonnollisten viestien ohittamista, syömisen kontrolloimista, kehontarpeiden sivuuttamista. On huolestuttavaa jos alamme pitää kehomme viestien ja tarpeiden ohittamista jotakuinkin normaalina.
‼️ Normalisoi rajoittamisen ja kontrollin
Kun hyvin hoikka keho esitetään ihanteena, sen saavuttamisen taustalla oleva mahdollisesti ongelmallinen käyttäytyminen – syömisen rajoittaminen, pakonomainen liikunta, kehon jatkuva tarkkailu – alkaa näyttää hyväksyttävältä tai jopa tavoiteltavalta. Lopulta alamme pyrkiä epärealistiseen ihanteeseen keinolla millä hyvänsä
‼️ Kapeat ihanteet luovat jatkuvan vertailun ja riittämättömyyden kierteen
Mitä kapeampi ihanne, sitä useampi kokee epäonnistuvansa. Tyytymättömyys omaan sen hetkiseen kehoon lisääntyy sitä myöten kuin ihanteet kapenevat. Itsensä vertaaminen epärealistisiin ihanteisiin aiheuttaa väistämättä tyytymättömyyttä. On houkuttelevaa alkaa kiristää omaa syömistään ja käyttäytymistään jotta itsekin kokisi kelpaavansa sellaisenaan.
‼️ Hyperfokus kehoon kasvaa kun kehonkoosta tulee arvomittari
Kun hoikkuus näyttäytyy tavoiteltavana, sosiaalisesti palkittavana ja yleisesti ihailtuna, se mielletään herkästi myös merkiksi “paremmuudesta”. Kehonkoosta tulee enemmän kuin ulkonäköasia - se alkaa määrittää mm. itsetuntoa, onnistumista, hyväksyttävyyttä, jne. Kehon ulkoisesta olemuksesta aletaan päätellä (virheellisesti!) myös ihmisen sisäisiä ominaisuuksia.
‼️ Normalisoi häiriintynyttä syömiskäyttäytymistä, lisää kehityytymättömyyttä ja altistaa syömishäiriöille
Tämänkaltainen vääristynyt syömiskäyttäytyminen, kehotyytymättömyys, ja kehon arvottaminen sen koon kautta ovat syömishäiriökäyttäytymisen ydintä! Kaikki eivät sairastu, m***a ne, joilla on alttius, ovat erityisessä riskissä. Häiriintynyt syömiskäyttäytyminen aktivoi haavoittuvuuksia ja toimii laukaisijana jo olemassa olevalle herkkyydelle.
08/04/2026
Laihuuden ihannointi on taas back ja se ei todellakaan ole mikään hyvä asia. 🫣
Tällä hetkellä ovat yhä enemmän IN kapenevat kehotrendit, kauneusihanteiden hoikistuminen ja entistä kovemmat hoikistumisodotukset kehoa kohtaan.
Keho- ja kauneusihanteemme kapenevat kovaa vauhtia samalla kun esikuvamme pienenevät pienemistään. Se kertoo karua kieltään siitä, miten trendikästä laihduttaminen on. Huomattavasti laihtunut keho tuntuu olevan The tavoiteltava olotila. Laihduttamisen avuksi on myös tarjolla valtavasti apukeinoja, ja tarjontaa on enemmän kuin koskaan.
Ja yhtä nopeasti kuin laihduttaminen valtaa alaa, tuntuu valuvan hukkaan se kova työ, mitä tehtiin erilaisten kehojen hyväksyttävyyden ja näkyvyyden eteen. 🫠
Tämä on ihan tosi ahdistavaa. 😱
Miksi?
Kyseessä ei ole vain esteettinen trendi, vaan ongelmallinen ilmiö, joka muuttaa ajatteluamme, käyttäytymistämme ja suhdetta kehoon. 🤯
Mitä enemmän altistumme tietyntyyppiselle kehonmuodolle, sitä enemmän alamme pitää sitä normaalina ja tavoiteltavana olotilana.
Samalla, kun hoikkuuden ihanne valtaa taas alaa, kehokuvastomme kapenee, yhdenmukaistuu ja variaatio vähenee. Meillä on yhä vähemmän erilaisia ja eri kokoisia kehoja esikuviksi - ja samaistumispinnaksi. 😩
Yhteiskuntamme hyperfokus ja suoranainen pakkomielteinen fiksaatio kehoon ja kehonkokoon ja ulkonäköön syvenee syvenemistään. Keho tuntuu olevan kovaa valuuttaa - jota voi loputtomasti optimoida jotta se istuisi odotuksiin ja ihanteisiin. 😮💨
Ja taas entisestään ovat lisääntyneet body shaming ja yksilön arvottaminen kehonkoon perusteella. Koska laihduttamisen tueksi on niin paljon nyt tarjolla, tuntuu kehon pienentäminen olevan suorastaan yksilön velvollisuus. Poikkeaminen ”normista” nähdään yhä kielteisemmin 😔
Koko ajan kapenevat ihanteet aiheuttavat väistämättä myös yhä syvenevää tyytymättömyyttä. Mitä kapeampi ihanne, sitä herkemmin yksilö kokee epäonnistuvansa ja kehonsa riittämättömäksi. Ja kehotyytymättömyys on yksi keskeinensyömishäiriöiden riskitekijä.
🫣
Laihuuden ihannointi ei ole vain harmiton kehotrendi vaan ongelma. Miksi ihmeessä olemme taas tässä tilanteessa, jossa ”skinny” tuntuu olevan kehon paras ominaisuus 😭
06/04/2026
KEHOHÄPEÄ 💔
Muutama ajatus…
☝🏻 Kehohäpeä ei synny tyhjiössä. Vaikka sen juuret voivat olla syvälläkin elämänhistoriassa ja kertyneissä kokemuksissa, myös ympäristöllä, jossa elämme, on merkitystä. Ympäröivä yhteiskunta ja tapa, jolla kehoista puhumme, vaikuttavat valtavasti siihen, mitä ajattelemme kehoista ja miten suhtaudumme niihin.
✋🏻 Kehostandardit ohjaavat vahvasti ajatuksiamme ja aenteitamme. Ulkonäölle asetetut odotukset ja ihanteet ovat niin kapeita ja joustamattomia, että tähän muottiin ei oikein ole mahdollistakaan mahtua. Ahtaisiin ihanteisiin verrattuna on helppo tuntea kehonsa kelpaamattomaksi.
🫵🏼 Kehoon liittyvä häpeä syntyy usein vertailusta – kokemuksesta, että oma keho ei vastaa ihanteita ja ulkoisia standardeja. Vaikka nämä ihanteet ovat kulttuurisesti rakentuneita ja ajan mukaan muuttuvia, ne voivat tuntua yksilöstä hyvin todellisilta ja arvottavilta: ikään kuin oma arvo olisi sidottu siihen, miltä keho näyttää.
👉🏻 Kun keho nähdään projektina tai objektina – jonka tehtävänä on näyttää joltain tai olla tietyn mallinen – siitä aletaan tehdä tulkintoja, jotka eivät oikeasti kerro ihmisestä mitään. Kehonkoosta tehdään päätelmiä sisäisistä ominaisuuksista vaikka keho ei määritä arvoa, onnistuneisuutta, luonnetta tai kyvykkyyttä.
👉🏻 Häpeä ei synny tyhjiössä. Se rakentuu vuorovaikutuksessa – katseissa, kommenteissa, hiljaisissa oletuksissa ja normeissa, joita omaksumme jo varhain. Tapa, jolla kehoista puhutaan, ja jolla niitä katsotaan, sisäistyy tavaksi suhtautua myös itseen ja omaan kehoon.
✋🏻 Kehohäpeän ytimessä on kriittinen katse omaa kehoa kohtaan. Tämä ulkoapäin katsominen vie yhteyden oman kehon tuntemuksiin ja tarpeisiin kun huomio kiinnittyy siihen miltä keho näyttää ja miten se kelpaa.
☝🏻 Kehohäpeä voi ulottua syvälle ja synnyttää kokemuksen arvottomuudesta. Se voi näkyä suhteessa omaan kehoon: vaikeutena pitää siitä huolta, sallia hyvää tai kohdella itseään lempeästi.
☝🏻 M***a tästä voi myös vapautua. Häpeä vetää piiloon – siksi tie ulos kulkee päinvastaiseen suuntaan. Kohti näkyväksi tulemista, kohti lempeämpää suhdetta omaan kehoon.
02/04/2026
Kevät on laihdutussesongin prime time 🌱
Oletko jo törmännyt kehosesonkeihin?
Kevät on taas yksi kuuma sesonki, jolloin myydään taas kovalla paineella kaiken maailman kampanjoita. Aika monessa toistuu sama idea: ”keho on saatava kesäksi kuntoon”.
🌱 Miksi kevät on sesonki?
🗓️ Jokavuotinen toistuva sesonki-ajattelu:
- Media, some ja markkinointi alkavat toistaa samaa viestiä: nyt on aika “laittaa itsesi kuntoon”. Kun sama toistuu joka vuosi, se alkaa tuntua normaalilta ja jopa odotetulta, ikään kuin muotisesonki tai välikausivaatteet. M***a harva tulee edes kyseenalaistaneeksi, miksi kehon pitäisi muuttua joka sesonki – kun eihän se ole muotiasuste!
👗 Lisääntynyt näkyvyys – keho tulee keväällä enemmän esiin:
- Vaatekerrokset vähenevät ja keho tulee näkyvämmäksi. Kesään liittyy ns.“paljastavampi” oleminen. Se lisää tietoisuutta omasta ulkonäöstä ja herättää helposti vertailua muihin. Vertailu vuorostaan vahvistaa helposti tunnetta, että oma keho ei ole riittävä sellaisenaan., vaan ”jotain on tehtävä”.
⏰ “Kesäkunto”-ajattelu ja kesän keinotekoinen määräaika:
- Kesä toimii kuin deadline. Se luo keinotekoisen aikapaineen. Aivan kuin 1.6. alkaisi jokin uusi aika, jolloin kehon pitäisi näyttää toiselta. Tällainen ajattelu ruokkii pikavoittojen tavoittelemista: nopeita dieettejä, tiukkaa kontrollia ja mustavalkoista suorittamista.
🌱 Uuden alun illuusio:
Kevät symboloi monelle uutta alkua – vähän kuin toinen “uusi vuosi”. Sellaisena se herättää motivaatiota muutokseen ja uuden tavoittelemiseen. Aivan kuin oma kehosuhteensa voisi luoda uudestaan pienentämällä kehoaan… m***a ongelma on se, että usein muutoksen tavoitteleminen kohdistuu vain ulkonäköön eikä kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin.
📯📯📯
Kevät on laihdutussesongin prime time. Yksi kuuma kehosesonki muiden joukossa.
M***a ytimeltään se on vain taas yksi syy myydä meille kehotyytymättömyyttä ja mukaratkaisuja siihen.
ÄLÄ haksahda rahoittamaan dieettibisnestä tai kannustamaan laihdutuskulttuuria.
❌❌❌
P.s. Syö ne suklaamunat ja pääsiäisherkut (jos haluat).
Älä stressaa kehostasi ja syömisistäsi.
Nyt pääsiäisenä tai myöhemminkään.
🐥🐣🍫
01/04/2026
Puhetta painosta, kehoihanteista ja laihdutusvimmasta 💪🏻
Olin juttusilla puhumassa mm.
- miten koko ajan voimistuva laihdutuspuhe, hoikistuvat esikuvat ja kapenevat kehoihanteet vaikuttavat meihin
- miten halu olla hoikempi voi liukua syömishäiriöön
- miten se vaikuttaa, jos pyrkii biologista painoaan merkittävästi matalampaan painoon
- miksi paino alkaa jojoilla ja miten toistuva laihduttaminen lopulta alkaa nostaa painoa
- miten yhteiskunnassa ihannoidaan ongelmallista suhdetta kehoon
…
Muutama ajatus 💭
* Minua surettaa, että se kova työ mitä tehtiin kehokuvaston laventamiseksi, tuntuu nyt valuvan hukkaan kun esikuvat ja kehoihanteet kapenevat ja laihuuden ihannointi on taas IN 🤯😔
* Biologinen paino on sellainen painoalue, jossa keho toimii optimaalisimmin, ja jolla paino pysyy suht.samana ilman kuria ja kontrollia. Biologinen paino ei ole aina sama, mitä toivoisimme kehonpainomme olevan. 🤲🏻
* Vallitsevat kauneusihanteet vaikuttavat vahvasti siihen, mitä pidämme ihanteena. Oma mielensisäinen ihannepaino ei ole aina sellainen, missä keho voisi todellisuudessa voida hyvin vaan heijastelee pikemminkin toiveita ja uskomuksia siitä, mikä olisi sosiaalisesti tavoiteltu keho. ⚖️
* Paino ei ole itse täysin valittavissa vaan siihen vaikuttavat monet sellaiset asiat, jotka eivät ole kokonaan omassa vaikutusvallassa, mm. geneettinen perimä, kehon säätelyjärjestelmät, aineenvaihdunta, hormonitoiminta, varhaiset kokemukset, ruokasuhde, stressi, uni ja elinympäristö. ℹ️💁🏽♀️
* Kovin paljon matalampaan painoon ei oikein voi päästä ilman syömisen rajoittamista ja jonkun asteista taistelua omaa biologiaa vastaan. Kädenvääntö syömisen kanssa häiritsee kehon ja syömisen herkkää säätelyjärjestelmää. Keho tulkitsee energiavajeen hätätilaksi -> käynnistyy selviytymismekanismit -> seurauksena paino pyrkii hilautumaan ylöspäin. 📈
…
Kiitos kutsusta Maikkarin 🦉 Huomenta Suomi ja haastattelusta ihana Shahin 🥰 Mahtavaa kun tartutte tähän aiheeseen 👏🏻
Koko haastattelu katsottavissa MTV Katsomossa 📺
Meikki ja hiukset 💋
01/04/2026
Muutama ajatus kehosuhteesta…
🤔🤔🤔
Parhaimmillaan suhde omaan kehoon on mutkaton ja kehon kanssa on helppo kulkea elämän mittaista yhteistä matkaa.
Vahvan kehosuhteen keskiössä on arvostus omaa kehoa kohtaan sellaisenaan, mikä näkyy käytännössä mm. oman kehon hyväksymisenä, kehon havainnoimisena arvostavassa valossa, ja ennen kaikkea omasta kehosta huolehtimisena.
Kehoa kohtaan kokee kunnioitusta ja kiitollisuutta, ja sen voi myös hyväksyä sellaisenaan, kaikkine ominaispiirteineen.
😌😌😌
Aina oman kehonsa kanssa ei kuitenkaan ole helppo olla kumppani.
Kumppanuussuhde saattaa rakoilla arjen kiireissä tai se saattaa saada iskuja vahingoittavista kokemuksista.
Joskus emme voi välttyä kuulemasta kehostamme pahalta tuntuvia kommentteja.
Elämäntilannekin voi kuormittaa mielen lisäksi myös kehosuhdetta.
Kehosuhdetta voi tahrata erilaiset hankalat tai ristiriitaiset ajatukset, tuntemukset ja kokemukset.
Toisinaan emme onnistu suodattamaan median kuvavirtaa ja itsetuntomme ottaa osumaa.
😔😔😔
Elämme aikaa, jossa kehoon kohdistuu valtavan paljon erilaisia odotuksia, ihanteita, ristiriitoja, normeja, sääntöjä, ajatuksia ja tunteita.
Ei ole helppoa luovia näissä ristipaineissa – ja säilyttää mutkaton sinuttelusuhde omaan kehoonsa.
Voimakkaan visuaalisessa kulttuurissamme altistumme jatkuvasti kapealle kehokuvastolle, joka muokkaa ajatuksiamme siitä, minkälainen keho on hyväksytty, tavoiteltava, ihailtava.
Samalla se luo normistoa sille, miten kehoon suhtaudutaan.
🤯🤯🤯
Aivan kuin keho olisi tärkein käyntikorttimme, valttikorttimme – ja samalla arvokkain sosiaalinen pääomamme.
Tässä ajassa toisinaan tuntuu, kuin kehosta olisi tullut vain staattinen patsas tai näyttelyesine.
Aivan kuin sen arvo olisi jatkuvasti kaupan, tai arvioitavissa ainoastaan sen ulkoisten ominaisuuksien kautta.
😳😳😳
Onko kehon tärkein tehtävä nykyisin todellakin vain näyttää joltain?
‼️ Ei ole. ‼️
Ei kehon tärkein tehtävä ole näyttää joltain!!!
Sen tärkein tehtävä on olla, tuntea, toimia, liikkua, nauttia, aistia, elää, hengittää ja ennen kaikkea ylläpitää elämää!
🤍🤍🤍
25/03/2026
Koskeeko KEHORAUHA myös pitkiä naisia?
Ei valitettavasti.
Aika moni ymmärtää, ettei painoa ole soveliasta kommentoida. M***a pituus sen sijaan… tuntuu, että se on vapaata riistaa kommenteille, mielipiteille, uskomuksille, asenteille, ihmettelylle - ja monenlaisille rajanylityksille… 😔
MIKSI näin?
Pohdin asiaa toimittajan kanssa. Kiitos Samppa erinomaisesta keskustelusta!
(Ja kuten aina, vain pieni osa ajatuksista ja pohdinnoista mahtuu merkkimäärään)
…
- Pituus tuntuu haastavan kulttuurisia ja kapeita käsityksiämme siitä, mikä on naisen mitta.
- Samalla se haastaa vahvasti sukupuolittuneita uskomuksiamme. Kärjistäen, miehen pituus on ihailtu ominaisuus, siinä missä naisen pituus ei sitä ole. Esim. heterosuhteissa naisen oletetaan olevan fyysisesti pienempi (heikompi?) osapuoli (onneksi tämä keskiaikainen jäänne on muuttumassa!).
- Myös uskomuksiamme feminiinisyydestä pituus saattaa haastaa siten, että naisen pituus saatetaan kokea maskuliiniseksi ominaisuudeksi. Hyväntahtoisetkin naisen pituutta kommentoivat sanat viittaavat usein maskuliiniseksi koettuihin ominaisuuksiin, kuten ”komea”, ”näyttävä”, ”raamikas”.
- Elokuvissa pitkä nainen kuvataan usein maskuliinisempana voimahahmona. Tai vaihtoehtoisesti hieman hupaisana tai kömpelönä sidekick-hahmona.
- Pituus saatetaan yhdistää (alitajuisesti) tilan ottamiseen, hallitsevuuteen ja valtaan, joka haastaa alitajuisia ajatuksiamme siitä, mikä on soveliasta naiselle.
——————
MUISTA:
- Pituus on ominaisuus, joka näkyy ja tulee esille väistämättä. Ei silti ole OK sitä kommentoida. Pituutta ei pääse pakoon, eikä sitä ei voi väistää. Pituus ei ole omavalintainen ominaisuus, eikä siihen voi itse vaikuttaa.
- Todennäköisesti pitkä ihminen kuulee omasta pituudestaan jatkuvasti kommentteja, se ei tee asiasta yhtään helpompaa.
- Et voi koskaan tietää, mikä on ihmisen oma suhde pituuteensa. Älä siksi tee oletuksia, älä ihastele tai ihmettele.
———
Kannattaa lukea koko juttu! Se on tosi ansiokas avaus siitä, miltä pituus tuntuu. Kiitos huikealle Iinalle, joka avaa artikkelissa omia kokemuksiaan.
23/03/2026
Kehosuhteen haasteet ja korjaava katse ✨
Kun kehosuhteessa on haasteita, sisäinen katse on varsin ankara, kriittinen, mustavalkoinen ja arvosteleva. Itseä tarkastellaan usein kuin ulkopuolelta, arvioivassa ja ankarasssa valossa.
Ammattilainen voi tarjota eräänlaisen korjaavan peilin, korjaavan katseen, m***a se vaatii ammattilaiselta tietoista asennetta. Korjaava katse ei synny itsestään, vaan edellyttää ammattilaiselta vilpitöntä halua asettua toisen äärelle ja nähdä toisessa hyvää, oma inhimillisyys tunnistaen ja tunnustaen. Ratkaisevaa on, että ammattilaisen katse on tietoisesti rakennettu lempeäksi, hyväksyväksi ja arvostavaksi. Se ei ole päälleliimattu tai teeskennelty, eikä kyse ole vain tekniikasta, vaan kokonaisvaltaisesta tavasta olla suhteessa toiseen ihmiseen.
Korjaava katse syntyy ennen kaikkea vuorovaikutuksessa.
✨
Tällainen katse toimii eräänlaisena “peilinä”, joka voi tarjota vaihtoehtoisen näkökulman omaan kehoon ja arvoon. Näin toinen voi vähitellen alkaa sisäistää tämän uudenlaisen katsomisen tavan osaksi omaa itseymmärrystään, kehonkuvaansa ja omanarvontuntoaan.
✨
Korjaava katse ei ole vain ammattilaisen tarjoama terapeuttinen interventio, vaan ennen kaikkea vastavuoroista vuorovaikutusta ja kokemuksellinen prosessi, jossa ihminen kokee tulevansa nähdyksi uudella tavalla toisen ihmisen katseen kautta.
Korjaavan katseen prosessi on myös identiteettityötä, jossa yksilö voi rakentaa uudelleen käsitystään itsestään. Korjaava katse mahdollistaa sen, että kehosta voi tulla objektin sijaan subjekti. Keho ei olekaan enää objekti, jota tarkkaillaan, kritisoidaan ja kontrolloidaan, vaan subjekti ja arvokas itsessään, jotain, joka kuuluu itselle ja jonka voi kohdata myötätuntoisesti.
Tiedä ensimmäisenä ja anna meille oikeus lähettää sinulle sähköpostitse uutisia ja promootioita PsyKat :ltä. Sähköpostiosoitettasi ei käytetä muihin tarkoituksiin, ja voit perua milloin tahansa.
Olen Katarina Meskanen,
psykologi, valmentaja, kouluttaja, psykoterapeuttiopiskelija ja tietokirjailija.
Koulutukseltani olen psykologian maisteri. Psykologian maisterikoulutuksen lisäksi minulla on kliinisen mielenterveyspsykologian täydennyskoulutus (2,5 vuotta, Helsingin yliopisto) ja useita muita täydennys- ja lisäkoulutuksia. Olen mm. opiskellut laajan sivuaineen (cum laude) psykiatriaa ja sivuaineen sosiaalipsykologiaa sekä lasten ja nuorten psyykkistä hyvinvointia. Olen myös kouluttautunut ulkomailla terapeuttiseen tutkimukseen Therapeutic Assessment (Therapeutic Assessement Institute, USA). Opiskelen kognitiivista lyhytpsykoterapiaa (Integrum) ja olen pitkässä kognitiivis-integratiivisessa psykoterapiakoulutuksessa (Integrum, Helsingin yliopisto), josta valmistun aikanaan psykoterapeutiksi. Tällä hetkellä opiskelen positiivisen psykologian täydennyskoulutusta (Joylla). Olen myös kouluttautunut ratkaisukeskeiseksi valmentajaksi (LCF life coach, Valmentamo). Koska teen töitä syömishäiriöiden ja syömisen psykologian parissa, olen lisäksi opiskellut ravintovalmentajaksi (FIHF Terveysverkko) ja lukenut ravitsemustieteen perusopinnot (Helsingin yliopisto).
Psykologina asiantuntijuuteni perustuu vahvaan osaamiskompetenssiin, kriittiseen tieteelliseen ajatteluun, teoreettiseen tuntemukseen, sekä ennen kaikkea kliiniseen kokemukseen ja osaamiseen. Uskon vahvasti paitsi tieteellisesti koeteltuun tietoon, myös inhimillisen kohtaamisen voimaan. Työskentelyni pohjautuu siksi aitoon läsnäoloon, vastavuoroisuuteen ja tasa-arvoiseen yhteistyösuhteeseen. Uskon, että jokainen on oman itsensä paras asiantuntija. Positiivinen psykologia ja voimavarakeskeinen ajattelu ovat johtotähteni kaikessa työssäni.Uskon, että mahdollisuus muutokseen on aina olemassa. Muutoksen askeleet on kuitenkin useimmiten helpointa ottaa jonkun toisen kanssa. Toivon voivani kulkea kanssasi, jos kaipaat apuani. Samoin, toivon voivani olla apuna, jos tunnet jonkun, joka kaipaa asiantuntemustani.
Laillistettuna terveydenhuollon ammattilaisena minulla on pitkä työkokemus syömishäiriöiden hoidosta. Erityisasiantuntemukseni ja osaamiseni on syömisen psykologiassa, syömishäiriöiden ja niihin liittyvien ilmiöiden hoidossa sekä syömisen ja painonhallinnan erilaisissa pulmissa. Näistä aiheista minulta useimmiten pyydetäänkin kannanottoja esim. mediassa. Olen esiintynyt asiantuntijana mm. Helsingin Sanomissa, Ilta-Sanomissa, Aamulehdessä, Hyvä Terveydessä, monissa naistenlehdissä, YLE Akuutissa, Ajankohtaisessa kakkosessa, YLEn Aamu-TV:ssä, MTV3:n iltauutisissa, Radio Suomessa, Radio Aallossa, jne. jne. Olen myös toiminut laajalti erilaisissa asiantuntijatehtävissä, mm. syömishäiriöiden käypä hoito-suosituksen työryhmän jäsenenä sekä vetänyt suomenkielisen syömishäiriökyselyn käännös- ja normeerausprojektia. Kliinisen psykologin työssäni syömishäiriöiden parissa tapaan syömishäiriöön sairastuneita ja heidän läheisiään, sekä erilaisten syömis-, kehonkuva- ja paino-ongelmien kanssa kamppailevia. Haluan auttaa heitä, jotka kamppailevat syömistensä painonsa, kehonkuvansa ja itsetuntonsa kanssa.
Valmentajana olen kannustavan ratkaisukeskeinen ja pyrin löytämään yhteistyössä asiakkaani kanssaan parhaan tavan toteuttaa olennaiset muutokset. Olen haka tunnistamaan olemassa olevia voimavaroja ja voimauttamaan valmennettavat itsensä ottamaan ne käyttöönsä. Valmennuksessa pyrin yhdessä valmennettavan kanssa kirkastamaan tavoitteita ja löytämään erilaisia toimivia keinoja ratkaista ongelmia, ylittää esteitä ja saavuttaa omia unelmia. Kaiken yhteistyön ytimessä on olennaisen oivaltaminen ja siihen keskittyminen - näin saa vipuvoimaa muuttaa muitakin elämän osa-alueita.
Kouluttajana minulla on psykologi-kouluttajakoulutus (Train the Trainers ja kouluttajan jatkokoulutus) ja olen perehtynyt oppimisen psykologiaan. Toteutan paljon erilaisia koulutuksia, työpajoja ja luentoja erikoisasiantuntemukseni aihe-alueista, ja käyn puhumassa eri alojen ammattilaisille esim. tunnesyömisestä, syömishäiriöistä, syömisen psykologiasta, psykologisesta painonhallinnasta jne. Uskon, että kouluttamisen kautta voin parhaiten jakaa omaa psykologista tietotaitoani laajemmalle ihmisryhmälle. Koulutusteni rakentamisessa ja niiden toteuttamisessa hyödynnän parasta mahdollista psykologista tietotaitoani, jotta koulutukseni olisivat osallistavia, oivalluttavia ja innostavia.
Kirjailijana minulta on ilmestynyt kaksi kirjaa: Pysäytä tunnesyöminen ja Irti ahminnasta. Pysäytä tunnesyöminen (Tuuma-kustannus, 2018) on ensimmäinen psykologin suomeksi kirjoittama kirja tunnesyömisestä. Olen myös yksi Irti ahminnasta -kirjan (Duodecim, 2013) kirjoittajista. Syksyllä 2019 ilmestyy valokuvaaja Heidi Strengellin kanssa toteuttamamme yhteistyökirjamme Rakas keho.
Siviilissä olen auringolla käyvä ihminen, suhtaudun intohimoisesti Leonard Cohenin musiikkiin ja rakastan kunnon kahvihetkiä sekä luonnossa samoilua. Lempiruokani on itsetehty ja kiviuunissa paistettu aito-italialainen pizza. Minulla on kaksi basenjia ja harrastan ratsastusta. Haaveilen joskus voivani yhdistää hevoset ja ammattini.
