13/03/2026
Näinä hetkinä talvisodan päättymisestä on 86 vuotta 🇫🇮
Puhuimme päivän aiheesta tänään kolmen kokemusasiantuntijan kanssa: kuntoutuksessa olevat rintamaveteraanit Hannes Tuovinen 102 v ja Annikki Pesonen 98 v sekä 2B:llä asuva sotainvalidi, lapsisotavanki Katariina Kasonen 92 v muistelivat tapahtumia tänään:
Hannes, joka tunnetaan Rukajärven veteraanina jatkosodan ajoilta, muistaa talvisodan päättymisen hyvin. M***a, vaikka sota päättyi, asia oli jäänyt kansalle mielen päälle, ja ilmassa oli tuntua, että tämä ei jää tähän, vaan vielä jatkuu, myös aseita laitettiin säilöön.
Talvisodan päätyttyä keväällä 1940 Hannes kävi rippikoulun, sillä talvisodan syttymispäivänä 30.11.1939 Hannes oli kulkenut 26 km rippikouluun kirkkoon, jossa pappi olikin sanonut, että ”nyt rippikoulu siirtyy, sillä ryssä on tänään hyökännyt Suomeen, ja rippikoulu pidetään sitten joskus, jos Luoja suo”.
Hannes palveli sitten jatkosodassa, mikä oli kriittisen tärkeä itsenäisyytemme vuoksi, hän kokee.
Annikki oli sotatoimialueella jatkosodassa kaksi vuotta, vain 14 – 16-vuotiaana erilaisissa tehtävissä Kuusamon alueella, josta sai rintamatunnuksen. Tehtävät olivat nuorelle tytölle vaativia, m***a kaikki tehtiin, mihin tarvittiin. Annikin isä kaatui sodassa, mikä tuo yhä kyyneleet silmiin. Annikki ei muistele mielellään ikäviä asioita, m***a on erittäin hyvin perillä historian tapahtumista ja heijastuksista nykypäiväänkin. Hän muistaa, että talvisodan päättymispäivänä oli paljon lunta ja aurinko paistoi kirkkaasti – m***a tunne oli siitä, että sota vielä jatkuu, menetykset maallemme olivat liian suuret, ja niinpä hän oli itsekin tekemässä osansa myöhemmin.
Katariina oli talvisodan aikana 6-vuotias ja joutui yhdessä äidin, mummon ja vaarin kanssa sotavangiksi Hyrsylän mutkasta ja vietiin lava-autoilla vangiksi Interposolkaan Aunukseen. Isä oli kuollut vain reilut 30-vuotiaana jo ennen sotaa. Muistikuvat vankeudesta ovat hatarat, ruoka oli huonoa, m***a läheiset ja naapurit olivat turvana – Hyrsylän mutkasta vietiin hänen muistikuvansa mukaan reilusti yli 2000 asukasta sotavangiksi. Välirauhan aika oli ihanaa aikaa jälleen Hyrsylän mutkassa, m***a jatkosota vei evakkoon Kyyjärvelle. Lapsuudesta sota-aikana ei ole huonoja muistoja.
Molemmat rintamaveteraanit, sekä Hannes että Annikki muistavat myös sotasyyllisyysoikeudenkäynnit, joista on tänä vuonna 80 vuotta – kuinka epäoikeudenmukaiselta se tuntui, m***a myös huojentavaa oli se, että kaikkien suuressa suosiossa ollutta Mannerheimiä ei tuomittu, Stalin ei uskaltanut sitä tehdä, olisi noussut kapina, todettiin keskustelussa. Hannes kertoi, että myös heidän arvostamansa 14. divisioonan komentaja Raappana meinasi joutua tuomittujen listalle, m***a vapautui.
Eilen lounaskeskustelussa oli mukana myös sotainvalideja sekä sotilasinvalideja, sotainvalidin leski ja pikkulotta. Ensi viikolla on jälleen konjakkikahvit, ja tällä kertaa täytekakulla, kun juhlistamme myös Hanneksen 102-vuotisjuhlaa, näin takautuvastikin vielä. Tämä joukko osaa pitää hauskaa ja ilo tarttuu 🥰
Lämmin kiitos sotiemme veteraanit ja sotasukupolvi itsenäisyydestämme ja uhrauksistanne isänmaan eteen 🇫🇮 Me Oulunkylässä pidämme teistä jokaisesta huolta suurella sydämellä ❤️
Tämä huikea joukko on esimerkki meille nuoremmille sukupolville, joten siirretään heidän perintönsä eteenpäin, kaikille seuraaville sukupolville. ❤️🇫🇮
Tarinan kanssanne jakoi, tj Katja Ilvonen (kuvissa Hannes ja Katariina).
