Mielenterveyden keskusliitto

21/10/2025

” Toipumisen aikana pitäisi olla lupa tehdä myös sellaisia asioita, jotka tuovat iloa, kiinnostusta ja voimaa – ei vain levätä hiljaa ja odottaa, että mieli tai keho korjaa itse itsensä. Luovuus voi kulkea mukana, kun rakentaa vähitellen toipumisen rauhaa, jota vasta opettelee pitämään omanaan.

Joskus tarvitsemme toista ihmistä siihen, että uskallamme avata oven luovuuteen. Tarvitsemme toisen ihmisen, joka pysähtyy kanssamme, katsoo ja sanoo: Sinussa on kaikki tarvittava, saat olla juuri sellainen kuin olet.

Taiteen kautta tapahtuva kohtaaminen voi lisätä ymmärrystä ja empatiaa, ei vain muita, vaan myös itseä kohtaan. Luovat prosessit auttavat sanoittamaan kokemuksia ja katsomaan omia elämänvaiheita uusin silmin”, kirjoittaa Mielenterveyden keskusliiton kulttuurituottaja Nina Tuittu.

Kaipaatko tukea ja toivoa uuden polun löytämiseen? Hae mukaan Minussa on mahdollisuus – luova matka uuteen suuntaan -verkkokurssille viimeistään 29.10. ✨

Kurssi on suunnattu ihmisille, jotka eivät ole mielenterveydellisten syiden takia aktiivisesti työelämässä. Kurssilla pääset tutustumaan siihen, miten luovuus voi tukea jaksamista, tuoda voimia ja auttaa löytämään uusia mahdollisuuksia elämääsi. Voit olla eläkkeellä, työttömänä, sairauslomalla tai opiskelija.

Lue blogiteksti ja hae mukaan! 💜

"Luovuus on vapautta olla oma itsensä, omanlaisensa, ilmaista omalla äänellään", kirjoittaa kulttuurituottaja Nina Tuittu.

20/10/2025

Mielenterveyden keskusliitto hakee uusia vapaaehtoisia chatteihin tai verkkokursseille. Nyt mukaan voi ilmoittautua koska tahansa.

Vapaaehtoistyö chatissa voi äkkiseltään kuulostaa yksinäiseltä tai itsenäiseltä, m***a sitä se ei ole. Vuosien varrella vapaaehtoisista on kasvanut tiivis verkkoyhteisö, joka pitää huolta toisistaan.

Jos chatissa tulee vastaan hankala tilanne, ryhmä tukee ja auttaa etsimään auttavia tahoja tai näkökulmia. Vuoron päätyttyä myös kokoonnutaan yhteen purkamaan tilanteita.

Mielenterveyden keskusliitossa vapaaehtoistyö perustuu vertaisuudelle, eli jokaisella vapaaehtoisella on oma kokemus mielen sairastumisesta ja toipumisesta. Oma kokemus mielenterveyden horjumisesta auttaa ymmärtämään chateista tai verkkokursseilta apua hakevia ihmisiä.

Lue lisää ja ilmoittaudu vapaaehtoiseksi meille! 💜

Mielenterveyden keskusliitto hakee uusia vapaaehtoisia chatteihin tai verkkokursseille. Nyt mukaan voi ilmoittautua koska tahansa.

17/10/2025

Tällä viikolla vietetään pakko-oireisen häiriön eli OCD:n tietoisuusviikkoa. 💜

Kaisla Saarikoski on elänyt pakko-oireisen häiriön kanssa lapsuudesta asti, vaikka diagnoosin hän sai vasta 34-vuotiaana. Jo lapsena pelot ja ahdistavat mielikuvat rajoittivat arkea, m***a ympärillä ei ymmärretty, mistä oli kyse.

Nykyään Kaisla puhuu sairaudestaan avoimesti sosiaalisessa mediassa ja haluaa lisätä ymmärrystä siitä, mitä se todella on: pakko-oireisessa häiriössä ei pyritä siisteyteen ja järjestykseen, koska se tuottaisi mielihyvää, vaan pois sietämättömästä ja elämää merkittävästi rajoittavasta ahdistuksesta.

– En tee tätä ollakseni hankala tai hakeakseni huomiota. En voi vain päättää lopettaa pelkäämistä tai ahdistumista. Tämä on yhtä todellinen sairaus, kuin mikä tahansa muukin, Kaisla sanoo.

Terapia, altistusharjoitukset ja arjen rutiinit ovat auttaneet häntä toipumaan ja löytämään toivoa. Hän on myös huomannut, että avoimuus on paras tapa vähentää häpeää.

Kaisla Saarikoskella on pakko-oireinen häiriö eli OCD. Pelot hallitsivat elämää lapsesta asti, kunnes apu löytyi altistusharjoituksista.

16/10/2025

Hyvää kansainvälistä vertaistuen päivää! 💜 Meillä Mielenterveyden keskusliitossa vertaistuki ja kokemustieto ovat merkittävä osa toimintaamme ja historiaamme.

Vertaistuen voiman on vahvasti kokenut myös Valoa-vertaisemme Anna-Lovisa, jonka tekstin julkaisimme sivuillamme vertaistuen päivän kunniaksi.

"Kouluttauduin kolme vuotta sitten itse vertaisohjaajaksi ja se oli yksi parhaista päätöksistäni koskaan. Se että voin auttaa ja tuoda toivoa muille ihmisille omien kokemusteni myötä, tuntuu tärkeältä. Se on sydämen asia ja asettaa vaikeatkin kokemukset ihan toisenlaiseen mittakaavaan. Kokemukset eivät ole olleet turhia, koska niiden avulla voin tehdä tätä tärkeää työtä, mitä en muuten pystyisi tekemään", Anna-Lovisa kirjoittaa.

Käy lukemassa juttu sivuiltamme! Löydät sen lopusta myös linkin lukemaan lisää vapaaehtoistoiminnastamme - olisitko sinä uusi Valoa-vertaisemme? ✨

"Vertaistuki antoi paljon uusia näkökulmia ja työkaluja jatkaa kuntoutumista", kirjoittaa Valoa-vertaisena toimiva Anna-Lovisa Partanen.

12/10/2025

Paljon onnea Seinäjoen Olkkari! 💜

Mielenterveyden keskusliitto myönsi Vuoden Pomppu 2025 -palkinnon Olkkari – Kokemus- ja vertaistoimijat ry:lle esimerkillisestä ja tuloksekkaasta mielenterveystyöstä Seinäjoella Maailman mielenterveyspäivänä 10.10.2025. Olkkari on Seinäjoella toimiva kaikille avoin matalan kynnyksen kohtaamispaikka, joka edistää mielen hyvinvointia ja tukee päihteettömän elämän mahdollisuuksia ilman kävijöihin kohdistuvia vaatimuksia.

Olkkarissa järjestetään kerran viikossa kokemusasiantuntijan vastaanotto, jonka lisäksi ohjelmasta löytyy harrastus- ja vertaistukiryhmiä, vapaata yhdessäoloa, tapahtumia ja teemailtoja, kuten päihteetöntä karaokea, bingoa ja tietovisoja. Lisäksi ohjelmassa on myös retkiä ja mielenterveysaiheisia avoimia luentoja.

– Järjestöjen työ tulisi ymmärtää laajemmin osana julkisen terveydenhuollon tukiverkostoa. Monelle yhteisö ja vertaistuki ovat ratkaisevia tekijöitä toipumisessa. Paikka, jonne mennä ja ihmiset, keille puhua auttavat niin ennakoivasti, hoidon aikana kuin hoitokontaktin päätyttyä, sanoo Olkkarin toiminnanjohtaja Sonja Orrenmaa.

Lue lisää Olkkarin monipuolisesta ja vaikuttavasta toiminnasta verkkosivuiltamme.

Vuoden Pomppu -palkinto jaetaan vuosittain jäsenyhteisölle tunnustuksena edistyksellisestä toiminnasta mielenterveystyössä.

Mielenterveyden keskusliitto myöntää Vuoden Pomppu -palkinnon Seinäjoen Olkkarille esimerkillisestä ja tuloksekkaasta mielenterveystyöstä.

11/10/2025

Moni meistä varmasti kaipaa mielenrauhaa syksyyn, ja sitä tarjoilee uusin Tunne ja mieli -lehti. ✨💜 Tämän tärkeän aiheen äärelle meidät lukijat johdattaa valovoimainen ja viisas psykoterapeutti Maaret Kallio, joka muistuttaa, että mielenrauhan perustana on vaikeistakin asioista puhuminen.

Lisäksi lehdessä on tärkeää asiaa muun muassa psykoosisairauksista, uhkapeliriippuvuudesta ja sairastuneen läheisen kokemuksista. Ja ehkäpä saat pienen kannustuksen ulkoiluun ja liikkumiseen, ja rohkaistut syysuinnin tai polkupyöräilyn pariin?

"Mielenrauha ei ole sitä, että olisi alati rauhallinen, vaan se on kykyä palata rauhalliseen mieleen myrskyistä huolimatta." - Maaret Kallio.

Lehti on myynnissä valikoiduissa Lehtipisteissä, ja sen voi tilata kampanjahintaan 48 € / vuosi (norm. 69 €) osoitteessa: https://holvi.com/shop/tunnejamieli/

Tarjous on voimassa 21.10. asti, ja kun teet tilauksen siihen mennessä, saat ensimmäisenä lehtenä tämän lokakuun numeron.

Ihania ja rauhallisia lukuhetkiä! 🫶

10/10/2025

Uuden Mielenterveysbarometrin mukaan asenteet mielenterveysongelmia kohtaan ovat negatiivisempia kuin 14 vuoteen. Barometrin ns. Nimby-mittarin (Not in my backyard) mukaan 25 % vastaajista ei halua mielenterveyskuntoutujaa naapuriinsa.

− Monella akuutissa tilanteessa elävällä stigma voi lisätä häpeän, arvottomuuden ja toivottomuuden tunteita ja nostaa siten hoitoon hakeutumisen kynnystä, sanoo erityisasiantuntija, VTT Päivi Rissanen Mielenterveyden keskusliitosta maailman mielenterveyspäivänä julkaistussa tiedotteessa.

Eri-ikäisistä mielenterveyskuntoutujiin suopeimmin suhtautuvat alle 30- ja yli 70-vuotiaat. Naiset ottaisivat mielenterveyskuntoutujan naapurikseen miehiä useammin.

− Selkein selittävä tekijä on kuitenkin arvomaailma. Itsensä oikealle asettavista suomalaisista kaksi viidestä suhtautuu kielteisesti naapuruuteen mielenterveyskuntoutujan kanssa. Vasemmalla vastaava luku on noin joka kymmenes, Rissanen sanoo.

Lue lisää tuloksista sivuiltamme, linkki kommenteissa!

09/10/2025

Tänään 9.10. vietetään mielenterveysomaisten päivää eli Ilonan päivää.

Neuvontaamme ottaa toisinaan yhteyttä ihminen, joka on huolissaan mielenterveysongelmia kokevasta läheisestään. Läheinen tarvitsee vointinsa vuoksi paljon tukea ja apua m***a on haluton ulkopuoliseen apuun ja hoitoon. Sairastuneen läheiset puolestaan ovat väsyneitä ja neuvottomia tilanteessa.

Neuvonnan asiantuntijamme kanssa voi kartoittaa tilannetta: Mitä kaikkea on jo yritetty? Mihin on oltu yhteydessä ja mikä on ollut näiden tapahtumien lopputulos? Olisiko vielä tahoja, joiden puoleen kääntyä? Yhdessä voidaan keskustella siitä, minkä verran ja missä tilanteissa aikuisen ihmisen hoitoon voi puuttua. On tärkeä saada validaatiota siitä, että on läheisenä tehnyt jo paljon toisen hyväksi.

Asiantuntijamme voi muistuttaa, että omaa elämää ei kannata laittaa tauolle siksi aikaa, että läheinen paranee. Parhaiten voimme olla apuna läheisellemme, kun pidämme itsestämme ja omasta jaksamisestamme huolta. Omaa hyvinvointia tukevia asioita on kuitenkin lupa tehdä myös silloin, kun siitä ei ole hyötyä kenellekään muulle.

Mielenterveysongelmat eivät ole läheisen syy. Myöskään sairastunut ei ole vastuussa sairastumisestaan – sen sijaan hoitoon hakeutumisesta ja siihen sitoutumisesta hän on. Joskus läheisen avun tarjoamisen rajaaminen tai muu oman käytöksen muuttaminen voi olla ensimmäinen askel muutokseen. Voidakseen päästää irti toisen voinnin seuraamisesta ja valmiustilassa olemisesta, voi sairastuneen läheinen hakea tukea tilanteen käsittelyyn esimerkiksi mielenterveysjärjestöistä.

Keskustelu asiantuntijamme kanssa voi rauhoittaa oloa ja tarjota uusia vaihtoehtoja. Asioiden jäsentämisen kautta voi myös hahmottua paremmin se, mihin asioihin tilanteessa haluaa ja voi vaikuttaa. Lisäksi keskustelu voi selkeyttää sitä, mistä olisi hyvä jutella sairastuneen läheisen kanssa. Onko esimerkiksi tiedossa se, millaista apua sairastunut läheiseltään kaipaa?

Erityisen tärkeää on saada kuulla se, että läheinenkin saa tarvita tukea.

Valoa-chatista tavoitat ammattilaiset arkisin klo 12–15 ja vertaiset ke ja to klo 18–20. Löydät Valoa-chatin nettisivuiltamme www.mtkl.fi.

04/10/2025

Sohvalta on lähes ylivoimaisen vaikea nousta. Ulko-ovi tuntuu liimaantuneen lopullisesti kiinni. Ajatuskin liikkumisesta luontoon, kuntosalin suuntaan tai edes kauppaan väsyttää ja ahdistaa. Kun voimavarat ovat mielen sairastuessa täysin loppu, liikkuminen saattaa jäädä, vaikka kuinka tietää sen tekevän hyvää.

Vaikuttaako liikkuminen mielen vointiin myös mielenterveysongelmia itse kokevien mielestä? Millaisia havaintoja ja kokemuksia? Rauhoittuuko mielen laukka? Taittuuko pahin ahdistus?

Entä mikä kannustaisi liikkeelle? Riittäisikö ihan pieni lompsottelu lähipuistoon? Mikä taas saa takuuvarmasti uppoutumaan takaisin sohvan uumeniin?

Mielenterveyden keskusliiton liikkumisesta ja mielenterveydestä kertovat videot ja liikkumisen kannustuskortit ovat käytössäsi vaikka heti. Mukana niitä tuottamassa omilla kokemuksillaan on ollut yli 600 ihmistä, joiden arkeen mielenterveysongelmat kuuluvat.

Ota omaan käyttöön tai kannustukseksi ryhmälle. Ihan maksutta!

https://mtkl.fi/materiaalipankki/hyvaa-oloa-ja-lempeytta-liikunnasta/

Kaikki liikuntamateriaalit: www.mtkl.fi/materiaalipankki
Valitse hakusanaksi Liikunta.

02/10/2025

Kasvokkainen lyhytterapia, pidempikestoinen psykoterapia ja järjestöjen tarjoama tuki ovat tärkeimpiä mielenterveyden tuen muotoja selviää vuoden 2025 Mielenterveysbarometrista. Muista ikäryhmistä poiketen 18–30-vuotiaat vastaajat pitivät myös digitaalisten omahoito-ohjelmien saatavuutta yhtä tärkeänä kuin lääkehoitoa.

– Kun digitaaliset palvelut koetaan yhtä tärkeiksi kuin lääkkeet, on selvää, että niiden saatavuus ja laatu vaikuttavat suoraan kansalaisten ja erityisesti nuorten kokemukseen mielenterveyden hoidosta. Mielenterveyspalveluiden pitää uudistua sukupolvien mukana, sanoo psykiatrian professori, Terapiat etulinjaan -hankejohtaja Samuli Saarni.

Lue lisää Mielenterveysbarometrin tuloksista verkkosivuiltamme.

Tuoreen Mielenterveysbarometrin mukaan 18–30-vuotiaat pitävät digitaalisten omahoito-ohjelmien saatavuutta yhtä tärkeänä kuin lääkehoitoa.

28/09/2025

Mitä sinulle kuuluu nyt sunnuntai-iltana? Millaisia tunteita lymyää mielessäsi?

Katosivatko värit elämästä? Kaikki on harmaata tai synkkää mustaa? Painaako arkea väsymys, joka ei lähde nukkumalla? Hiipikö ahdistus salakavalasti vieraaksesi?

Unelmoitko työhön paluusta, m***a paluu pelottaa pitkän poissaolon jälkeen? Ihan kun joku kuiskisi korvaasi, että sinusta ei vaan ole siihen. Tuntuvatko omat vaatimukset itsellesi ihan liian raskailta ja lopulta opinnot eivät etene? Sekin ahdistaa.

Tai toivositko tietoa ja vertaistukea siihen, miten elää traumakokemusten, ahdistuksen, masennuksen tai uupumuksen kanssa? Kaipaatko pientä kipinää jaksamiseen ja toipumiseen?

Jos haluat pohtia omaa oloasi, kokemuksia ja tuntemuksia, meillä on siihen kuusi maksutonta verkkokurssia, joille pääsee mukaan koska tahansa.

💥Uupumus kuin iloton erämaa
💥Trauma kuin menneisyyden mylly
💥Ahdistus kuin usvainen suo
💥Masennus kuin ikisade?
💥Opinnot kuin loputon pitäisi
💥Ehkä joskus vielä töihin

Voit käydä kurssia ihan omaan tahtiisi, voimien ja fiiliksen mukaan. Missä vaan, milloin vaan. Ja vaikka koko vuoden ajan. Kiire ei ole.

Voit myös vaihtaa ajatuksia toisten samoja kokeneiden kanssa, jos niin haluat. Nimimerkillä. Tai olla vaihtamatta, jos siltä tuntuu, ja vain lueskella, katsella ja kuunnella, pala kerrallaan.

Jokaisella kurssilla samoja kokeneet ihmiset kertovat omista kokemuksistaan ja siitä, mikä on auttanut heitä eteenpäin. Videoilla, podcasteilla, kuvina, tarinoina. Kurssilla on lisäksi pieniä tehtäviä ajatustesi avuksi – ei todellakaan koulutehtäviä.

Lue lisää verkkokursseistamme ja tule mukaan: www. mtkl.fi/itseopiskelukurssit

Ja ei tosiaan maksa mitään osallistuminen!

Ps. Kurssit sopivat myös sinulle, joka haluat saada lisää ymmärrystä siitä, miltä ahdistus, masennus tai uupumus näyttävät ja tuntuvat niiden kanssa elävän ihmisen silmin.