Fysioterapeutti Sini Seppälä

31/01/2023

Tervetuloa seuraamaan Liikutunne | Lasten tunnetaidot ja hyvinvointi] & huomio kaikki Facebookia käyttävät!

Liikutunne on aloittanut toimintansa, ja kaikenmaailman tekniset haasteet ovat jo nyt värittäneet matkaa. Perustamani Facebook-sivun admin-oikeudet katosivat jostain syystä, joten en pääse hallinnoimaan enää sivua, jonka profiilikuvana on Liikutunnen logo. Teknistä tukea ei näytä Facebookin puolelta saavan muuta kuin roboteilta, joten apu jää aika onnettomaksi...

Sain perustettua uuden sivun: liikutunne (pienellä alkukirjaimella), ja sitä pystyn päivittämään onneksi normaalisti. Oikean sivun profiilikuva on tämä, jossa minulla on käsinukke. Kiitos siis tuhannesti, jos käyt tykkäämässä oikeasta sivusta. Toivottavasti nimimuutos hyväksytään pian, ja sivun nimeksi tulisi Liikutunne Sini Seppälä.. m***a käsinukke-kuva on siis oikea profiilikuva! 🤗

Instagramin kanssa ei ole ollut samaa ongelmaa, eli tule ihmeessä seuraamaan Liikutunne | Lasten tunnetaidot ja hyvinvointi] ! Ikävän jähmeä vire tullut toiminnan aloitukseen teknisten syiden takia, m***a matka on eteen ja ylöspäin 💜

01/11/2020

Erittäin pitkän somehiljaisuuden jälkeen vihdoin päivitystä:

Tässä on rakas 2,5 viikon ikäinen tyttäremme, joka on valloittanut myös isoveljensä täysin ❤
Hän on täydellinen, jatkuvasti sylissä tai kantoliinassa viihtyvä ja veljeään hassuilla äänillä naurattava pieni paketti. Synnytyksen alku oli rauhallinen, m***a yhtäkkiä hän yllätti kaikki erittäin nopealla maailmaan pamahduksella. Siinä riitti prosessoitavaa meille kaikille, ja kuten esikoisenkin kanssa, saimme upean avun osteopaatilta. Tällä kertaa uskalsin tosin varata käynnin vauvalle jo etukäteen rv40+5 sekä itselleni sitä seuraavalle viikolle... onneksi hän syntyi jo 39+4, ja pääsimme vastaanotoille 😊

Raskausaikana kova huonovointisuus ja koronan mukanaan tuomat rajoitukset saivat jättämään työkuviot kokonaan tauolle. Keväästä asti täysi keskittyminen on siis ollut esikoisessa, kasvavassa perheessä, omassa voinnissa ja uusien (sitten joskus toteutettavien) työkuvioiden suunnittelussa.
Tässä uuden elämäntilanteen myötä olen alkanut miettiä, mitä sitä isona sitten haluaisi työkseen tehdä. Ammatinvaihdosta ei pitäisi olla tiedossa, m***a se, mihin suuntaan palveluitani kehitän ja mitä kaikkea lisäkoulutusta hankin jatkossa, jää nähtäväksi 😊

Nyt kuitenkin vielä uppoudun tähän perhekuplaan ja valmistaudun miehen isyysvapaan loppumiseen = taaperon ja vauvan kanssa keskenään vietettäviin päiviin 🙈

Jännä nähdä, mitä elämä tuo mukanaan 😍

Ollaan yhteyksissä, ihanaa loppusyksyä kaikille!

25/02/2020

Kanta-askel, päkiäaskel vai jotain siltä väliltä?
Päkiäaskellusta monesti kuulee suositeltavan luonnollisena ja parempana tapana juosta kuin kanta-askellusta. Jos yhtäkkiä päätät vaihtaa kanta-askelluksesta päkiäaskellukseen, se ei välttämättä kuitenkaan ole vastaus kaikkiin toiveisiisi...

👉 Tom Goomin tekemässä tutkimuskatsauksessa havaittiin mm. seuraavaa:
- Näyttö siitä, että päkiäaskellus vähentäisi vammariskiä verrattuna kanta-askellukseen, on vähäistä.

- Juoksijoiden vaihtaessa pois kanta-askelluksesta juoksun taloudellisuus ja biomekaniikka eivät automaattisesti parantuneet, vaan monesti jopa huononivat ainakin hetkellisesti.

🤯 NO MITÄ IHMETTÄ!? 🤯
Taas vähän tylsä lopputulema: kumpaakaan askellusta ei voi pitää kaikille parhaana. Yksilöllistä siis.
Katsauksessa ei ollut mukana tutkimuksia, joissa olisi selvitetty kengän tai harjoittelun vaikutusta, koska pyrittiin selvittämään nimenomaan pelkän askelluksen muuttamisen vaikutusta.

Osalle kantajuoksijoista OIKEIN TOTEUTETTU muutos päkiäaskellukseen tekisi varmasti hyvää. M***a jos olet tottunut käyttämään kroppaasi tietyllä tavalla vuosikymmeniä, sen liian nopea ja radikaali muuttaminen on niitä varmimpia tapoja hankkia kipuja ja vammoja.

Jos haluat hioa tai suuremminkin muuttaa juoksuasi, malta tehdä se rauhassa, hankkia sopivat kengät (+ asiantuntevaa apua) ja käyttää aikaa myös oheisharjoitteluun. Esimerkiksi siinä, missä päkiäaskellus vie rasitusta pois polvilta, se lisää sitä merkittävästi pohkeissa, akillesjänteissä ja kantakalvossa. Monen kroppa ei ole valmis sellaiseen muutokseen ihan äkkiä.

Oheisharjoittelulla kropan saa tarpeeksi vahvaksi ja liikkuvaksi, jotta juokseminen on turvallista, miellyttävää ja aiempia tuloksia rikkovaa. Vinkkejä on tulossa paljon lähiviikkoina!

Mitä haluisit kuulla/nähdä erityisesti?








(Lähde: What are the benefits and risks associated with changing foot strike pattern during running? A systematic review and meta-analysis of injury, running economy, and biomechanics. Tom Goom. 6.2.2020. The Physio Network.)

19/02/2020

Vaikka talvi ei Etelä-Suomessa valitettavasti ehtinyt edes alkaa, täältä tulee juoksukevät! Tulossa asiaa mm. juoksun biomekaniikasta, yleisistä vastaanotolla tapaamistani "juoksuvaivoista", hyvistä juoksudrilleistä ym ym ym... Kevään aikana pidän useita synnyttäneille suunnattuja kursseja siitä, kuinka lenkkipolulle voi palata turvallisesti ja päästä lopulta jopa aiempaa parempaan kuntoon - sitäkin näkökulmaa avaan myös täällä ☀️

👉 Erään kollegani mukaan kevään tunnistaa siitepölyallergiasta ja penikkataudista.

Penikkataudilta (ja monilta muilta yleisiltä juoksijoiden vaivoilta) on onneksi kuitenkin helppo välttyä, kunhan muistaa pari oleellista asiaa:

🏃‍♂️ Aloita lenkkeily tauon jälkeen taas pikkuhiljaa, anna kropan tottua rauhassa.

🤸‍♀️ Muista lämmittely esim. pienillä hypähdyksillä/joustoilla (herättele kropan jousitus), jalkojen heilutteluilla, koko kropan kevyillä avaavilla liikkeillä ja itsellesi sopivilla kevyillä juoksudrilleillä ja lantion/keskivartalon alueen lihasten herättelyllä.

🦶 Kuntouta mahdolliset vanhat juoksuvammat kuntoon ennen, kuin laitat kroppasi juoksemaan kompensoiden.

🏃🏼‍♀️ Jos tiedät, että sinulla voi olla haasteita juoksua ajatellen, ota yhteyttä fysioterapeuttiin jo ennaltaehkäisevästi tai muista jo aiemmin saamasi harjoitukset/ohjeet.

🤷‍♀️ Jos juokseminen epäilyttää (esim. rasitusvamman, pitkän tauon tai synnytyksen jälkeen), ota yhteyttä fyssariin. Asiat on paljon helpompi oppia alusta asti oikein kuin korjata jälkikäteen.

Pidetään hauska kevät! Laitahan viestiä, jos aiheeseen liittyen tulee mitään kysymyksiä tai toiveita mieleen!

06/02/2020

Synnytyksestä palautuminen, mammajumpat ynnä muut on nyt in, ja valitettavasti osalle tulee ahdistus siitä, jos ei jaksakaan jumpata itseään heti kuntoon.

Ei hätää. Ei kiirettä. Mitään ei ole menetetty.

🙈 Tarina siitä, kuinka jouduin opettelemaan kantapään kautta sen ajatusmallin, jota olin aina puhunut asiakkaille:

Olin todella väsynyt ensimmäiset 7 kuukautta vauvavuodesta. Katselin ikkunasta kateellisena äitejä, joilla oli energiaa lenkkeillä vauvan kanssa. Itse oli pakko yrittää levätä edes ne 15 minuutin pätkät.
Vaikka kuinka olen yrittänyt opetella siitä pois, edelleen se balettia harrastanut perfektionisti nostaa välillä päätään: Oli vaikeaa hyväksyä, että nyt ei pysty tai jaksa tai monesti ei edes huvita. 🤯

🔜 Keskityin tekemään pieniä (lähes huomaamattomiakin) muutoksia arjessa, mietin asioita hieman uusiksi, ja löysin helppoja tapoja, joilla JOKAINEN äiti voi tukea kehon palautumista MYÖS ILMAN ERILLISTÄ TREENIÄ. Yllättävän pienillä asioilla on järisyttävän iso merkitys. Mieti, miten vauvan äiti käyttää kroppaansa. Mieti niitä yksipuoleisia asentoja, liikkeitä ja valtavia toistomääriä! Todella paljon on asioita, jotka voivat vaikeuttaa ja hidastaa TAI myös nopeuttaa palautumista.

🧘‍♀️ Workshopeissa ja kursseilla puhun siis paljon tästä PALAUTUMISTA TUKEVASTA ARJESTA. Se on kuin pohja kaikelle muulle. Sen avulla kroppa alkaa tuntua omalta ilmankin erillistä treeniä, ja se toisaalta auttaa myös saamaan parempia tuloksia siitä erillisestä treenistä.

👉🧘‍♀️Kaikelle tälle (ja helpolle treenille) on pyhitetty Kroppa kuntoon lempeästi -workshop. Kahden tunnin kattava paketti KAIKILLE äideille - mikä ikinä lähtötilanteesi tai tavoitteesi onkaan.

🚨🚨🚨 Seuraava workshop pidetään la 15.2. Leppävaarassa, lisätietoja löytyy kohokohdista ja bion linkistä. Ilmoittaudu pian, jos tää voisi toimia sulle ❤

30/01/2020

Hauskaa tekemistä lapselle ja hyvää jumppaa itselle: Miten liikutaan? -leikki!

Meillä tykätään mennä joko edestakaisin tai ympäri asuntoa, m***a oli leikkialue mikä tahansa, tässä ajatus ja ideoita:

Aikuinen ja lapsi voivat keksiä vuorotellen, miten jompi kumpi tai molemmat liikkuvat paikasta toiseen. Ja vähän väliä voi käskeä myös pysähtymään (tämä toimii meillä yleensä vaan pojan käskystä 😅). Myös musiikkia voi käyttää ja napata siitä ideoita.

Takuuvarmasti on hauskaa ja myös hikistä puuhaa, kun aikuinenkin heittäytyy täysillä mukaan! Tosi pienikin lapsi ymmärtää idean nopeasti ja innostuu keksimään vaikka mitä uutta. Vääriä ideoitahan ei ole.

Testaa meidän taaperon tämänpäiväiset ideat:
👉 Etuperin, takaperin, hitaasti, nopeasti, "TÄYSII!", pomppien, pyörien, kyykkykävellen, karhukävellen, isosti (harppoen), pienesti (sipsuttaen), kontaten, ryömien etuperin ja takaperin, äidin jalkojen välistä, äidin lankun yli/ali, leikkiautoa kuljettaen, leikkiauto jalkojen välistä tunnelista.

Eikä tuokion tarvii olla pitkä. Eikä tän toteuttamiseen tarvitse edes lasta 😉
Jokainen meistä hyötyisi monipuolisemmasta kropan käytöstä ja pienestä piristysruiskeesta just nyt. Anna mennä! 🤸‍♀️

27/01/2020

Kun fyssarin napero innostuu teippaamaan paperinpaloja kiinni leluihin, tilanne on pakko kääntää anatomiantunniksi 😅🙈

Tällä nukella on ihmiskavereittensa tapaan pallea, syvät vatsalihakset ja lantionpohja.

👉 Ihmisillä tosin tuo pallea on vähemmän vihreä ja kattaa koko rintakehän alaosan: kupolimaisena edestä taakse ja sivulta sivulle. Se on ensisijainen sisäänhengityslihaksemme.
👉 Punaisella kuvatut syvät vatsalihakset taas ympäröivät koko keskivartalon selkärangasta vatsan keskelle, toisella puolella samoin. Osallistuvat mm. keskivartalon tukemiseen.
👉 Lantionpohja peittää koko luisen lantion ala-aukeaman ja on rentona ollessaan kuin riippumatto, jännittyessään supistuu ja kohoaa ylöspäin. Muun muassa tukee lantion elimiä ja estää karkailun.

☝️Nämä lihakset ovat tiiviisti yhteydessä toisiinsa niin kalvorakenteiden kuin toiminnallisuudenkin puolesta.
Jos joku näistä kolmesta ei toimi optimaalisesti, oireet voivat näkyä samalla tai toisella alueella. Ne säätelevät yhdessä vatsaontelon sisäistä painetta.

🤯 Esimerkiksi virtsankarkailun taustalta ei välttämättä löydy erillisiä lantionpohjan "ongelmia", vaan todellinen syyllinen voikin olla hengityksen ja pallean toiminnallinen häiriö.
🤯 Toiminnallisiin hengityshäiriöihin (esim. tarve haukkoa henkeä, jatkuva hengästyneisyys) liittyy monesti ongelmia myös vatsalihasten ja lantionpohjan toiminnassa.
🤯 Heikko keskivartalon hallinta voi johtua siitä, etteivät syvät vatsalihakset "toimi oikein", m***a todellisuudessa sen taustalla onkin monesti lantionpohjan heikko aktivaatio. Ja sen taustalla esimerkiksi pallean kestojännitys ja vatsaontelon liiallinen paine. Monesti niiden taustalta löytyy vielä jotain muuta.

Moni saattaa jo arvata, että esim. erkauman syntyyn ja kuntoutumiseen vaikuttavat kaikki nämä ja monet muutkin asiat. Olemme kaikki yksilöitä.

Jotta kuntoutuksen tulokset ovat oikeasti hyviä ja pysyviä, pitää löytää se oikea syyllinen pelkkien oireiden hoitamisen sijaan. Se on fyssareiden ydinosaamista 💪
Eli myöskään esim. lantionpohjan fysioterapiassa ei keskitytä pelkästään jalkoväliin, koska se on vain osa kokonaisuutta.

26/01/2020

Äitien puolesta -viikon viimeinen postaus pääsi pihalle vasta tänään, koska tämä äiti on kamppaillut viimeiset päivät taaperon nukahtamisen kanssa. Nyt hetkellisesti nukahtaminen sekä päivällä että illalla on ihan hirveetä härdelliä, joka vie kaikki mehut meikäläisestä. Kohta taas helpottaa.
..Tämä muistutus on siis tärkeä meille kaikille: Anna itsellesi aikaa ja tilaa. Tee parhaasi, m***a älä vaadi liikoja.

SYNNYTYKSEN JÄLKEEN olisi ensiarvoisen tärkeää olla armollinen omalle keholle, kuunnella omaa vointia ja sallia keholle aikaa palautua.

Keho on käynyt läpi mielettömän muutoksen, ja paljon on vielä edessä vauvavuoden aikana. Spontaani palautuminen on nopeinta ensimmäisen kahden kuukauden aikana, ja kova kropan rasittaminen silloin voi saada ongelmia aikaan. Ellet ole saanut tästä eriäviä yksilöllisiä ohjeita, ensimmäiset kahdeksan viikkoa on hyvä pyhittää pääasiassa rauhalliselle olemiselle ja liikkumiselle. Hyvänä lisänä (m***a EI ylimääräistä stressiä aiheuttavana) suosittelen lantionpohjan, keskivartalon syvien lihasten ja vapaan hengityksen herättelyä sekä kevyttä arkiliikuntaa.

Kuuntele kroppaasi, älä vänkää sitä vastaan. Kun olet antanut palautumisen alkaa rauhassa, se myös jatkuu paljon helpommin, mielekkäämmin ja monesti nopeammin, kuin olisit uskonutkaan.

Tämän voi sanoa todeksi moni workshopeissakin käynyt 💗 Kun lisäksi saat oikeat ohjeet jatkoon, elämä hymyilee.

Synnytyksen jälkeiseen palautumiseen liittyy lukuisia eri osa-alueita ja näkökulmia, joista muutamia löytyy edellisistä postauksista.

Mikä kolahti parhaiten? Tai mistä muusta haluaisit lukea? Aina voi laittaa myös directin, jos yhteisesti kirjoittelu ei innosta :)

22/01/2020

Tämä pari vuotta sitten kuulemani kommentti tuoreelle äidille (hänen anopiltaan) kuvastaa valitettavan hyvin sitä, kuinka monien vaivojen vain oletetaan kuuluvan asiaan synnytyksen jälkeen. Onneksi tämä asenne on muuttumassa, ja naiset tietävät voivansa elää normaalisti synnytyksen jälkeen. Niin hassulta, kuin se joidenkin korvaan voi kuulostaa, tästä asiasta on hyvä muistuttaa.
Vaikka äidiksi tulemisen myötä elämäsi muuttuu täysin, voit olla edelleen oma itsesi ja myös tyytyväinen kehoosi.

Toivon, että kaikki tietäisivät, että vaivoihin on apua saatavilla.
Mm. virtsankarkailuun, selkäkipuun, lantion alueen kipuihin, yhdyntäkipuihin ja erkaumaan kannattaa hakea apua asiantuntevalta fysioterapeutilta. Vaivat ovat melko yleisiä synnytyksen jälkeen, m***a niitä ei tosiaankaan tarvitse oppia sietämään.

Paljon on tehtävissä!

Tässä entisen asiakkaani onnellinen hihkaisu viimeisellä käynnillä: "Parasta lomalla oli hyppiä trampoliinilla päivittäin esikoisen kanssa! Siis ihan mahtavaa!"

21/01/2020

Synnytyksen jälkeisestä palautumisesta puhutaan nykyään paljon. Kaikella hyvällä on aina myös kääntöpuoli: virheellistäkin tietoa on liikkeellä, ja se saa monet ahdistumaan ihan turhaan.

Kieltolistat liikkeistä, jotka mm. "pahentavat erkaumaa", ovat yleisiä ja välillä todella pitkiä. Yleisimmin niistä löytyvät vatsarutistukset, lankut, syvät kyykyt sekä erilaiset isoilla painoilla tehtävät "punttisliikkeet". Ilman muuta nämä ovat esimerkkejä liikkeistä, jotka väärin tehtynä pahentavat tilannetta, jos keskivartalon hallinta ei ole riittävä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita "kunnon treenin" välttämistä kokonaan, koska lähes kaikesta löytyy monia variaatioita.

Kuka tahansa voi tehdä itselleen hallaa rykäisemällä treenin, johon oma kroppa ei ole valmis. Mielestäni on kuitenkin väärin KIELTÄÄ TREENAAMINEN PITKIKSI AJOIKSI ilman yksilöllistä tutkimista. Ilman muuta alkuun edetään rauhallisesti, m***a liikaa ei saa yleistää eikä pelotella.

Liioiteltujen treenikieltojen huonoja puolia mm.:
- Pelko liikkua ja käyttää kroppaa voi jäädä pitkäksi aikaa
- Keskivartalon sidekudosrakenteet ja lantionpohja eivät vahvistu, jos niitä ei käytä. - Et ole valmis kovempaan treeniin vuoden tai kahdenkaan jälkeen, jos et ole valmistanut kroppaasi siihen pikkuhiljaa.

Monesti kuulemani ohje "Älä tee mitään rattaiden työntämistä raskaampaa vuoteen, sitten voit treenata taas normaalisti." saa niskavillat pystyyn 😣

No mikä ratkaisuksi?
1) Yksilöllinen tutkiminen ja sen mukaan eteneminen ☝️
2) Portaittainen rasituksen lisääminen
3) Monipuolinen ja tasaisesti kroppaa rasittava liikkuminen
4) Suoritustekniikat kuntoon
5) Oman kropan sietokyky tutuksi

Parhaiten tämä onnistuu asiaan perehtyneen fysioterapeutin opastuksella.
Synnyttäneille pitämissäni workshopeissa (ks. Kohokohdat ja bion linkki) heitämme väärät kieltolistat jorpakkoon ja etsimme jokaiselle sopivat tavat liikkua kohti omia tavoitteita turvallisesti ja omaa kehitystä seuraten.

🔜Suunnitelmissa on myös äideille suunnattu 3 kk valmennusryhmä. Kurkkaa tiedot Instagramin Kohokohdista (ftsiniseppala) ja ota yhteyttä, jos kiinnostuit 💪

20/01/2020

ÄITIEN PUOLESTA -viikko lähtee käyntiin! Tällä viikolla tuon esiin monia synnytyksen jälkeiseen palautumiseen liittyviä asioita...

Tämän kuvan kysymys esitettiin asiakkaalleni aikoinaan neuvolassa. Ja valitettavasti saman tyylisiä kysymyksiä ja kommentteja kuulee vähän väliä eri puolilta. Kysyjä tarkoittaa varmasti vain hyvää, m***a valmiiksi herkillä oleva tuore äiti ei ehkä sitä niin pysty kuulemaan.
Asiakkaani sanoi myöhemmin kurssilla "En edes tiennyt, mistä alottaisin, niin en sitten kehdannut sanoa mitään, ettei aika ole vauvalta pois."

Tässä yhdistyy m***a ongelmaa:

1) Tietoinen tai tiedostamaton ajatus, että vauvavuoden tulisi pyöriä vain ja ainoastaan vauvan ympärillä, tai että äidin fyysinen ja psyykkinen hyvinvointi olisi vähemmän tärkeää.

2) Julkisen terveydenhuollon resurssiongelmat. On mahtavaa, että meillä on neuvola, olisimme hyvin erilainen maa ilman sitä. M***a resurssit ovat kuitenkin rajalliset, eikä kaikkeen vain ehditä paneutua asian ansaitsemalla tarkkuudella.

3) Äidin voi olla vaikeaa sanoittaa tarpeensa. Tuoreen äidin sisällä käy kova myllerrys: suunnaton onni vauvasta, väsymys, hormonien moninkertaistama huoli ja tunteellisuus, hämmennys ja epätietoisuus, halu tehdä kaikkensa vauvan eteen, mahdollinen ahdistus omasta kropasta ja epätietoisuus siitä, mikä on "normaalia"...

Kaiken tämän keskellä kokemus siitä, että ikään kuin muidenkin mielestä vain vauvalla olisi väliä, voi tuntua tosi pahalta.

Näin ei todellisuudessa ole. ÄIDILLÄ ON VÄLIÄ.
Vanhemmat ovat vauvan koko maailma, aluksi yleensä äiti etunenässä. Äidin hyvinvoinnilla on todistetusti valtava merkitys vauvan hyvinvoinnille nyt ja pitkälle tulevaisuuteen. Vauva-arki on haaste myös parisuhteelle, ja myös siksi äitien fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia on tärkeää tukea.

Kun seuraavan kerran tapaat tuoreen äidin, älä kysy samassa lauseessa hänen ja vauvan molempien vointia. Kysy, mitä HÄNELLE kuuluu, ja miltä HÄNESTÄ tuntuu.
Ja jokainen meistä kaipaa välillä myös muistutusta, että apua on aina saatavilla ❤

Tähän loppuun ihanan entisen neuvolatätimme lausahdus:

"Zen-äideillä on zen-lapsia." ❤

15/01/2020

15/01/2020

Moikka kaikki! Pidän hetkellisesti taukoa vastaanottotyöstä ja keskityn täysillä sekä kurssien ohjaamiseen että arkeen pienen taaperomme kanssa :)
Tässä hieman väläytyksiä workshopeista, joita pidän keväällä Leppävaarassa raskaana oleville ja synnyttäneille. Muutakin uutta on vielä tulossa, pysy kuulolla ;)

- Hyvinvoiva raskaus -workshopissa perehdymme kehon kireyksien helpottamiseen, synnytykseen valmistautumiseen sekä siihen, miten palautumista voi tukea jo raskausaikana.

http://www.fysioterapeuttisiniseppala.fi/raskaus-workshop/

- Kroppa kuntoon lempeästi synnytyksen jälkeen -workshop sopii kaikille 1-12 kk sitten synnyttäineille, jotka ovat kiinnostuneita oman kehon tilanteen kartoituksesta, turvallisesta harjoittelusta sekä palautumisen helposta tukemisesta osana arkea

http://www.fysioterapeuttisiniseppala.fi/kuntoon-synnytyksen-jalkeen/

- Paluu lenkkipolulle synnytyksen jälkeen -workshopin loin niiden huolien pohjalta, joita paljon kuulin muilla kursseilla. Moni kokee, että synnytyksen jälkeen joko pelotellaan treenamisen riskeillä tai annetaan lähes pelkästään liian yksitoikkoisia (=tylsiä) ja "perustason" harjoituksia, jotka eivät oikeasti valmista kehoa suurempaan rasitukseen. Tämä kurssi tarjoaa perustason lisäksi monipuolisia ja selvästi haastavampiakin harjoituksia, jotka auttavat palaamaan lenkkipolulle, pelikentille tai ryhmäliikuntaan entistä ehompana! Workshopiin voi osallistua yli 2 kk synnytyksen jälkeen, arvioimme jokaisen tilanteen tälläkin kurssilla henkilökohtaisesti.

http://www.fysioterapeuttisiniseppala.fi/lenkkipolulle-synnytyksen-jalkeen/

Jos tulee mieleen mitään kysymyksiä kursseihin liittyen, laitapa kommenttia tai yksityisviestiä! :) Kuulemisiin!

19/11/2019

PARI PERUUTUSPAIKKAA VAPAUTUI LA 23.11. klo 10-13 pidettävään Hyvinvoiva raskaus -workshopiin (Leppävaarassa)! Jos kiinnostuit tai joku tuttusi hyötyisi tästä, mukaan pääsee vielä laittamalla sähköpostia tai yksityisviestiä 📧

Alla linkki tarkempaan kurssin kuvaukseen, m***a tässä keskeisiä aiheita:
- Miten jo raskausaikana voi tukea synnytyksen jälkeistä palautumista
- Liikunta raskausaikana ja sen jälkeen
- Kehon valmistaminen synnytykseen
- Tietoa mm. erkaumasta, virtsanpidätysongelmista, laskeumasta ja muista raskaana olevia mietityttävistä vaivoista
- Paljon harjoituksia ja vinkkejä raskausaikaan ja ensimmäisille kuukausille synnytyksen jälkeen

Osallistua voi missä vaiheessa raskautta tahansa! Aiempien kurssien osallistujat ovat olleet viikoilla 13-37, yleisimmin 20-36.

Laita siis viestiä, jos joko la 23.11. tai la 14.12. workshop kiinnostaa 😊

http://www.fysioterapeuttisiniseppala.fi/raskaus-workshop/

08/10/2019

Saan paljon kyselyitä vauvojen osteopatiasta. Osaltaan siksi, että olemme itsekin siellä käyneet - ja osaltaan siksi, että kursseillani keskitymme myös vauvojen rentoutumisen tukemiseen.

Tässä siis vähän meidän tarinaa. Näiden asioiden ja aiemman työni pohjalta syntyi myös Äiti-vauva-kehokurssi...

Synnytys eteni alkuun aika tasaiseen tahtiin, m***a 3-9,5 cm avautuminen tapahtui suihkussa sellaista vauhtia, etteivät mies ja kätilö ehtineet huomata, enkä itse pystynyt kommunikoimaan muuten kuin kertaalleen pyytämään apua. Kätilö tuli ja mies nosti minut sairaalasängylle. Siitä 20 min kuluttua pieni ihme oli sylissä ❤
Kaikki oli hyvin ja vauva terve, m***a ääni rohisi lapsiveden nieleskelyn takia.

Pari päivää kotiutumisen jälkeen soitin lasten ostepaatille, koska äidinvaistoni sanoi, ettei kaikki ole hyvin. Vauva vääntelehti jo alle viikon ikäisenä vatsan takia ja ikään kuin yritti pulautella. Lisäksi vain tietyissä asennoissa oli hyvä olla. Selinmakuu (esim. vaunuissa) oli ehdoton ei.
Saimme ajan 5 viikon päähän. 2 viikon iässä kävimme toisaalla, jotta saimme helpotusta nopeammin. Kävimme 2 kertaa, ja vauva rentoutui selvästi.
Kuitenkin illat ja aamuyöt olivat tosi vaikeita, enkä varmaan ikinä unohda niitä aamuöitä, jolloin itkin yhdessä vauvan kanssa jumppapallon päällä.

Koska taustalla ollut ongelma ei kuitenkaan ollut tuntunut ratkenneen, menimme pojan ollessa 6 viikon ikäinen alunperin varatulle osteopaatille. Hän osasi hyvin sanoittaa, miten vauvan keho oli joutunut koville erittäin nopeassa synnytyksessä, ja kuinka voimakkaan paineen ja lapsiveden nieleskelyn takia vauva oli ns. krampissa palleasta ylöspäin. Käsittely oli lempeää, m***a hoitoa vaativat kohdat aiheuttivat voimakasta itkua. Hänen itkunsa oli vielä silloinkin vastasyntyneen ensirääkäisyä vastaava, koska keuhkot ja luinen rintakehä eivät olleet ikinä avautuneet täysin. Meinasin tuupertua helpotuksesta lattialle, kun yhtäkkiä vauva hengitti kunnolla keuhkot täyteen ilmaa, ja ensimmäistä kertaa itku oli "rentoutunut" jännittyneen kimityksen sijaan. Vatsaa vauva oli valitellut, koska kallon, kaulan ja rintakehän alueen kireydet vaikuttivat vatsan hermotukseen.

Imetin odotushuoneessa vielä yli tunnin, ja sinä aikana JÄRKYTTÄVÄN isot kakkavaipat piti vaihtaa 3 kertaa. Automatkan kotiin vauva nukkui - kaikki aiemmat matkat olivat menneet karjuessa.

Mieheni tullessa töistä hän huomasi myös, kuinka vauva tuntui sylissä aivan erilaiselta: hän oli oikeasti rento ja hengitti syvään.
Kun vauvan olo selvästi helpotti, yhtäkkiä huomasin itsekin pääseväni pienistä synnytystraumoista yli.
Parin päivän kuluttua mieheni sanoi vauvaa katsellessaan "Siis hän on nykyään jopa pitkiäkin aikoja tyytyväinen". Ja ystäväni, joka oli nähnyt pojan viimeksi ennen osteopaattikäyntiä, sanoi "Hänen rintakehänsä on selvästi leveämpi ja hengitys rauhallisempaa!"

Vaikka tilanne helpotti mielettömän paljon jo yhdellä käynnillä, kävimme useita kertoja osteopaatilla noin kuukauden välein... helpotusta saimme vatsavaivoihin, vauvan rentoutumiseen, mm. hampaiden aiheuttamiin nukkumisvaikeuksiin ja moneen muuhun asiaan. Itselleni oli erittäin tärkeää ja lohduttavaa paitsi nähdä vaivan olon paranevan, myös kokea jonkun ammattilaisen katsovan häntä hieman tarkemmin, kuin mihin neuvolassa on aikaa (ja toki näkökulma on erilainen).

Käymme harvakseltaan ostepaatilla edelleen. Emme ajattele sitä minkään sairauden hoitona vaan hyvinvoinnin tukemisena. Edelleen pojalla tuo pallean alue on se herkimmin "jumiutuva" alue, ja tunnistan välillä hänen "riehakkuutensa" johtuvan hermostollisista asioista ja siitä, ettei hän ikään kuin saa itseänsä rauhoittumaan edes halutessaan. Siinä autan häntä samoilla keinoilla, joita teemme Äiti-vauva -kehokurssilla. M***a minulle on tärkeää, että käymme silloin tällöin myös ulkopuolisella ammattilaisella, johon luotan täysin, ja jonka jälkeen meidän molempien olo on selvästi parempi.

Viestini kaikille äideille:
Uskalla kuunnella omaa äidinvaistoasi (EI TARKOITA GOOGLEA JA KESKUSTELUPALSTOJA!) ja muista, että monenlaista apua on saatavilla 💗 Jos joku asia tuntuu olevan pielessä (vaikka joku ammattilainen sen sanoisinkin olevan ihan ok), uskalla kysyä toista mielipidettä.
Ja ole herkkä vauvasi viesteille. Anna itsesi olla symbioosissa hänen kanssaan ja nauti kaikista hetkistä. Ne menevät ohi niin nopeasti. Ja ennen kuin arvaatkaan, monia niistä hetkistä on jo ikävä ❤

30/09/2019

Viime lauantaina pidin Hyvinvoiva raskaus -workshopin jälleen Leppävaarassa 💗 Lantionpohjan, keskivartalon ja hengityksen lisäksi keskityimme siihen, miten kehoa voi auttaa valmistautumaan synnytykseen ja miten voi tukea synnytyksen jälkeistä palautumista jo raskausaikana. Paljon puhuimme siitä, mitä ja miten raskausaikana kannattaa liikkua, ja mitä on odotettavissa ensimmäisinä kuukausina synnytyksen jälkeen. Koska asiaa mahtui hurja määrä tuohon kolmeen tuntiin, kirjalliset materiaalit suosittelin taas pitämään visusti tallessa jatkoa varten ☺

👉 Jos haluat mukaan vielä marras- tai joulukuun workshopiin (tai alkuvuodelle), linkki sivuilleni löytyy biosta: valitse kurssien ja workshopien alta oikea kurssi.
..Workshopin innoittamana aloin katella kuvista, miltä se oma masu aikoinaan näyttikään... tältä meno näytti noin 4 viikkoa ennen synnytystä ❤

Omaa raskauttani väritti erittäin herkästi supisteleva kohtu, joka pakotti ottamaan välillä erittäin iisisti, ja aiheutti kertaalleen (onneksi lopulta turhaksi osoittautuneen) ambulanssimatkankin.
Onneksi vatsa oli sen verran alhaalla, että vaikka pallea mulla kovin alhaalla sijaitseekin, ei hengitys vaikeutunut niin kovasti, kuin olin ajatellut. Toisaalta alhaalla oleva vatsa teki välillä pidemmät kävelyt tosi vaikeiksi...
Väsymystä myös oli kuten monilla, ja siksi jo omankin kokemuksen pohjalta halusin kasata tulevat workshopit ja kurssit niin, että asiat olisivat mahdollisimman helposti tehtävissä väsymyksen ja myöhemmin myös vauva-arjen keskellä.

Jokainen raskaus, synnytys ja vauva-aika ovat erilaisia ja uniikkeja. Silti on monia asioita, joihin meistä kaikkien olisi hyvä kiinnittää huomiota, jotta voisimme mahdollisimman hyvin niin raskausaikana kuin sen jälkeenkin. Haluan itse auttaa ihmisiä löytämään luotettavan ja kaikille soveltuvan tiedon lisäksi niitä juuri omalle kropalle sopivimpia harjoituksia ja toimintatapoja, joilla arki saadaan oikeasti helpommaksi ja keho tuntumaan paremmalta 😊

Jos on kysymyksiä mielen päällä, laita kommenttia tai viestiä 🤗

Ihanaa alkavaa viikkoa!

29/08/2019

Maanantaina 2.9. alkavalle Äiti-vauva -kehokurssille (Leppävaara klo 12-13) vapautui juuri paikka!

25/07/2019

5.-26.8. Äiti-vauva -kehokurssilla 2 peruutuspaikkaa vapaana (Leppävaara)!