
28/07/2025
Oletko joutunut aikuistumaan mahdollisten olosuhteiden pakosta vai oletko saanut kasvaa aikuiseksi omaan tahtiisi ja omilla ehdoillasi?
Oletko joutunut oppimaan raamit, miten ollaan aikuinen? Ehkä luomalla itsellesi tarpeettomia rajoituksia ja kieltoja ja joutunut näiden mallien avulla selviytymään? Oletko samalla kadottanut sisäisen lapsesi? Sisäisen kipinäsi, valosi, pirskahtelusi, leikkisyytesi? Ehkä huomannut, ettet voi hyvin, ettei tämä tapa palvele hyvinvointiasi? Että vastuu on liikaa kannettavaksi?
Mitä jos uskaltaisitkin vapauttaa sisäisen lapsesi, jonka olet vasten tahtoasi työntänyt pois jaloista ja päättäisit kasvaa aikuiseksi omilla ehdoillasi? Millainen aikuinen tai pikemminkin ihminen haluaisit olla? Miten löydät lempeyden, ymmärtäväisyyden niin itseä kuin muita kohtaan? Millaisella pehmeydellä kohtaat itsesi ja toiset ihmiset? Miten tarkastelet maailmaa? Miten avarrat katsettasi? Mitä tarvitset? Missä menevät rajasi? Miten asetat ja kommunikoit rajoistasi ja tarpeistasi? Miten ilmaiset tunteitasi? Millaisten arvojen kautta haluat elää? Mistä nautit? Miten leikit? Miten kannat vastuuta ja huolehdit velvollisuuksista? Miten löydät tasapainon näiden välistä?
Eikö olisi aika mahtavaa, että tämä kaikki olisikin sinun päätöksesi eikä ulkopuolinen pakote? Häviäisikö osa ahdistusta ja vastuun taakkaa, kun kasvu olisikin sinusta lähtöisin, oma päätöksesi?
Tällaisia pohdintoja pyörittelen tänään yhdessä puolisoni kanssa. Herättääkö tämä sinussa ajatuksia?