Kätilö, th Eeva Itkonen

Koti
Suomi
Helsinki
Kätilö, th Eeva Itkonen

Luotettavaan ja ajantasaiseen tietoon perustuvaa kätilötyötä. Raskaus- synnytys- ja imetyspalvelut se Teoria ja käytäntö kulkevat kätilöllä käsi kädessä.

Olen Eeva Itkonen, kätilö, terveydenhoitaja ja yhteiskuntapolitiikan väitöstutkija sekä kolmen lapsen äiti. Kätilön palveluihini Helsingin seudulla kuuluvat synnytys- ja imetysvalmennus raskausaikana, synnytyksen jälkeinen kotikäynti, synnytyskokemuksen purkaminen ja imetysohjaus vastaanotolla. Lisäksi toimin kouluttajana ammattilaisille ja perheille suunnatuilla kursseilla. Olen myös sertifioitu

synnytysdoula (Doulakka, 250 h), Spinning Babies -sertifioitu synnytysvalmentaja sekä Toimiva perhe -ohjaaja. Lapsen syntymä ja kasvatus on aina elämänmuutos, joka vaatii tutustumista omaan itseen, omiin tarpeisiin ja omaan kehoon. Kätilönä haluan olla luotettava tuki, joka auttaa löytämään erilaisiin tilanteisiin sopivia ratkaisuja. Autan suodattamaan valtavasta informaatiotulvasta sen, mikä on tärkeää juuri sinulle. Vielä laajempi tavoitteeni on kehittää seksuaali- ja lisääntymisterveyden palveluita siten, että hoitokäytännöt perustuvat näyttöön ja perheiden omaa tietoa itsestään, tarpeistaan ja toiveistaan arvostetaan. Kätilön työssä hienointa on, että se on sekä asiantuntija- että käsityöläisammatti. Kätilön ammatin lisäksi olen opiskellut sukupuolentutkimusta ja sosiologiaa. Se on auttanut tarkastelemaan ja ymmärtämään, miten synnyttämisen ja vanhemmuuden käytännöt eivät ole ainoastaan yksilöiden valintoja vaan muotoutuvat tässä yhteiskunnassa ja kulttuurissa, jossa elämme. Saatavilla olevan informaation ja kerrottujen tarinoiden runsaus tekee entistä tärkeämmäksi taidon arvioida tiedon luotettavuutta ja sopivuutta jokaisen yksilölliseen tilanteeseen. Miten voin auttaa? Oletko etsimässä ratkaisua imetysongelmaan (ja haluat käytännönläheistä, tutkittuun tietoon perustuvaa imetysohjausta)? Tai valmistautumassa synnytykseen (ja haluat lisätä kehollista tasapainoa ja saada mahdollisimman hyvän synnytyskokemuksen)? Ota yhteyttä ja katsotaan yhdessä, miten voin olla avuksi. Synnyttäminen, imettäminen ja lasten kasvattaminen on kovaa työtä. Sitä ei tarvitse jaksaa yksin. Hyvää tarkoittavia neuvoja on tarjolla runsaasti, m***a niiden joukosta on usein vaikea erottaa luotettavaa ja omaan elämäntilanteeseen sekä arvoihin sopivaa tietoa. Silloin ammattilaisesta voi olla apua arvioimaan sopivia keinoja ja ratkaisuja raskausajan, synnytyksen, imetyksen ja vanhemmuuden pulmiin. Minulle on tärkeää, että
- jokainen kohtaaminen on kiireetön
- neuvot ja suositukset perustuvat luotettavaan tietoon
- ei ole olemassa kaikille sopivia ratkaisuja, vaan jokaiseen tilanteeseen etsitään yhdessä sopivat keinot
- kätilönä kunnioitan jokaisen perheen omaa määritelmää siitä, keitä perheeseen kuuluu. Samoin sukupuolen moninaisuus on kätilötyössä arkipäivää. Kenenkään ei tarvitse pelätä tulevansa ohitetuksi ja kohdatuksi oletusten tai odotusten perusteella. Haluatko saada lisätietoa tilauskurssin järjestämisestä omalle ryhmällesi? Olen kouluttanut doulia, kätilöitä ja muita perheiden kanssa työskenteleviä ammattilaisia. Ota yhteyttä ja pyydä tarjous!

18/07/2025

Voiko helle aiheuttaa supistuksia? Muista nesteytys ja elektrolyytit!

Hellepäivinä moni odottaja huomaa kehonsa reagoivan eri tavalla kuin viileässä. Väsymys, huimaus ja päänsärky ovat tuttuja, m***a kohdun supistelu voi yllättää.

Kuuma sää kuormittaa elimistöä. Kehon täytyy tehdä enemmän töitä pitääkseen lämpötilansa vakaana, mikä näkyy lisääntyneenä hikoiluna. Se voi johtaa nopeasti nestehukkaan, ellei nesteytyksestä huolehdita. Kun keho kuivuu, myös kohtu voi reagoida.

Kuumuus voi laskea verenpainetta ja aiheuttaa huimausta, pahoinvointia ja heikotusta. Lapsiveden määrä voi vähentyä tilapäisesti. Turvotus lisääntyy.

Kaikk tämä altistaa kehon stressitilalle. Supistukset voivat lisääntyä, m***a useinkaan kyse ei ole varsinaisista synnytyssupistuksista.

Paras tapa ehkäistä turhia supistuksia kuumalla säällä on riittävä nesteytys ja kehon elektrolyyttitasapainon ylläpitäminen. Pelkkä vesi ei aina riitä, varsinkaan jos hikoilee paljon tai olo on vetämätön.

Elektrolyytit, kuten natrium, kalium, magnesium ja kalsium, ovat kivennäisaineita, joita tarvitaan kehon nestetasapainon ja lihastoiminnan säätelyyn.

✅️ Muista syödä säännöllisesti. Nestettä on hyvä saada myös ruoan mukana, joten helteellä toimivat etenkin keitot, kasvikset, hedelmät, puurot, jugurtit ym. nestepitoiset ruoat.

✅️ Lisää ripaus suolaa juomaveteen, erityisesti jos hikoilet paljon. Urheilujuomat ja elekrolyyttijauheet voivat auttaa, samoin magnesiumlisä kramppeihin (magnesiumoksidi voi kuitenkin löystyttää vatsan).

✅️ Vältä kofeiinipitoisia juomia ja runsasta sokerin käyttöä, sillä ne voivat pahentaa nestehukkaa.

🚩Jos tunnet säännöllisiä kivuliaita supistuksia, vaikka olet levännyt ja juonut hyvin, on hyvä olla matalalla kynnyksellä yhteydessä synnytyssairaalaan erityisesti ennen raskausviikkoa 37.

🚩 Jos vauva liikkuu tavallista vähemmän, on vikalla kolmanneksella syytä olla yhteydessä sairaalaan.

🚩 Turvotus ja päänsärky voivat liittyä helteeseen, m***a jo verenpaine on korkea, ne voivat olla myös raskausmyrkytyksen oireita.

Helle voi tuntua raskaalta, m***a lempeällä huolenpidolla kehosta voi ehkäistä sen haittoja 💛

17/07/2025

Matkasynnytyksen pelko ei ole marginaalinen huoli 😟

Kun sairaaloita keskitetään, puhutaan usein kustannuksista, tehokkuudesta ja hoidon laadusta. M***a yhtä tärkeää on kysyä: miltä synnytyksen turvallisuus lasta odottavista perheistä tuntuu?

Vaikka matkasynnytyksiä tapahtuu harvoin, niiden mahdollisuus herättää huolta valtaosassa perheistä. Jokainen uutinen sairaalan ulkopuolella vahingossa syntyneestä vauvasta jää mieleen.

Aiemmin perheet huolehtivat siitä, miten synnytyssairaaloiden karsitut tutustumiskäynnit tekivät sairaaloista etäisiä. Nyt HUS-alueen synnyttäjät pelkäävät joutuvansa lähtemään jopa viereisiin maakuntiin synnyttämään.

Tuntemattoman pelko ei ole vähäpätöinen asia. Huoli, epävarmuus ja stressi vaikuttavat kehoon synnytyksen aikana. Ne voimistavat kipua ja voivat heikentää supistusten voimaa, mikä hidastaa synnytystä. Turvaton olo käynnistää kehossa taistele tai pakene -reaktion, jossa synnytyshormonit jäävät taka-alalle. Pelko ei siis ole vain tunne, vaan se muuttaa synnytyksen fysiologiaa.

Turvallisuus syntyy luottamuksesta siihen, että apua on saatavilla, omat tarpeet otetaan vakavasti, ja että järjestelmä kantaa, kun synnytys alkaa.

On kohtuutonta siirtää vastuu yksittäiselle synnyttäjälle: pitäisi tunnistaa juuri oikea hetki lähteä, sopeuttaa kehon aikataulu synnytyssairaaloiden resursseihin ja hyväksyä synnytyspaikan epävarmuus osaksi jo valmiiksi intensiivistä elämänvaihetta. Synnyttäminen on elämän suuri käännekohta. Siihen ei tarvita järjestelmän luomia lisäriskejä.

Siksi tavoitteen on oltava yksiselitteinen: synnyttäjän on voitava luottaa siihen, että sairaalaan pääsee. Se on osa turvallista ja tasa-arvoista hoitoa.

Kun synnytyssairaalaverkkoa ja palveluja kehitetään, on turvattava myös synnytyksen alkuvaiheen hoito. Perheen tulee itse voida päättää sairaalaan lähtemisestä yhdessä kätilön kanssa keskustellen. Tiloja ja henkilökuntaa on oltava riittävästi ja sairaalaan siirtymisen kynnys tulee pitää matalana, jotta perheiden luottamus hoitojärjestelmään voi palautua.

Ei hyväksytä tätä tilannetta uutena normaalina, eihän?

16/07/2025

Mitä tehdä, jos synnytys etenee niin vauhdilla, ettei sairaalaan ehditä? Tilanne voi tuntua hurjalta, m***a tällaiset äkilliset synnytykset sujuvat usein hyvin. 💛

Jos näyttää siltä, että vauva on tulossa nyt heti, toimi näin:

✅ Soita hätänumeroon 112 ja laita puhelin kaiuttimelle.

✅ Rauhoitu. Vedä muutama syvä hengitys. Myös tukihenkilö!

✅ Jos olette autossa, pysäyttäkää auto turvallisesti.

✅ Anna vauvan syntyä, älä yritä estää ponnistusta. Voit synnyttää kyljellään, polvillaan, taaksepäin nojaten, puolikyykyssä tai mikä asento tuntuu parhaalta.

✅ Vauvaan ei tarvitse koskea, hän syntyy omaan tahtiinsa. Synnyttäjä voi itse koskettaa vauvan päätä, sillä se saattaa helpottaa ponnistamista.

✅ Usein pää syntyy ensin ja vartalo vasta seuraavalla supistuksella. Älä hätäänny!

✅ Kun vauva syntyy:
• Nosta vauva ihokontaktiin (synnyttäjän) vatsalle.
• Vauva on liukas, joten nostaessasi ota tukeva ote esim. kainaloiden alta.
• Kuivaa ja peittele vauva hyvin, m***a pidä kasvot näkyvillä.
• Anna napanuoran olla rauhassa. Vaihda asentoa varovasti, ettei napanuora kiristy ja katkea.

👶 Vastasyntynyt on aluksi sinertävä, m***a hengitys käynnistyy tavallisesti 30–60 sekunnissa. Voit puhua vauvalle, hieroa selkää tai jalkoja ja puhallella kasvoihin.

💡 Tärkeää: Pidä vauva lämpimänä! Paras paikka on masu masua vasten. Kuiva pyyhe on hyvä peitto.

⏰️ Bonus: Katso kellosta vauvan syntymäaika!

ℹ️ Maksuton Synnytys - tukihenkilön opas löytyy nettisivuiltani www.jaga.fi ja bion linkkipuusta!

❓️Mitä vielä haluaisit tietää tai lisätä?

28/06/2025

Kohtaaminen ei ole lisäpalvelu, vaan olennainen osa turvallista hoitoa. Turvallinen synnytys tarkoittaa oikeutta olla oma itsensä, tulla nähdyksi, kuulluksi ja ymmärretyksi.
Raskaus ja synnytys kuuluvat kaikille, jotka ne käyvät läpi riippumatta siitä, mikä heidän sukupuolensa on tai millä sanoilla he itseään kuvaavat.

Silti suuri osa suomalaisesta lainsäädännöstä, terveyspalveluista ja puheesta perustuu oletukseen:
synnyttäjä = nainen = äiti.

Tämä rajaa ulos ihmisiä, jotka ovat raskaana ja synnyttävät, m***a joiden sukupuoli ei ole nainen.

Raskaus ja synnytys eivät ole vain kehollisia tapahtumia. Ne ovat myös haavoittuvuuden ja voiman intiimejä hetkiä, joihin liittyy perustavanlaatuisia kysymyksiä identiteetistä.

Siksi sillä, miten sinut kohdataan, on väliä: millä nimellä sinua kutsutaan, mitä sinulta kysytään, mitä sinusta ja perheestäsi oletetaan.

Kun identiteetti sivuutetaan tai tulkitaan väärin, syntyy epävarmuutta ja turvattomuutta. Monet trans- ja ei-binääriset synnyttäjät kokevat juuri tätä: nimettömyyttä, väärinsukupuolittamista, hiljennystä.

Kehollisuus ja sukupuoli eivät ole sama asia.
Naiset synnyttävät. Transmiehet voivat synnyttää. Ei-binääriset ihmiset voivat synnyttää.
Silti hoitokäytännöissä oletetaan usein, että kehonosat määrittävät sukupuolen. Tai sukupuoli sen, miten sinua puhutellaan ja mitä sinulle tarjotaan.

Yksikään hoitojärjestelmä ei ole neutraali.
Se heijastaa sitä, kenen kehoja ja kokemuksia pidetään normina ja kenen ei.
Meidät on opetettu uskomaan, että synnytys kuuluu vain naisille. M***a se on kulttuurinen normi, ei biologinen totuus.

Naisten oikeudet ovat historiallisesti olleet taistelun arvoisia, ja ovat yhä.
M***a se ei oikeuta ohittamaan transihmisten oikeuksia, kun puhutaan raskaudesta, synnytyksestä tai vanhemmuudesta.

Tosiasiassa synnytyksen turvallisuus ja inhimillisyys vahvistuvat, kun kenenkään ei tarvitse piilottaa identiteettiään.

Nyt on aika tehdä tämä näkyväksi.
Moninaisuus ei ole häiriö, vaan todellisuus, jonka on aika mahtua mukaan hoitokulttuuriin.

🌈 Kohdataan jokainen synnyttäjä omana itsenään.
⚧️ Puolustetaan jokaisen oikeutta tulla nähdyksi, kuulluksi ja tuetuksi.

📷: Timur Shakerzianov /Unsplash

27/06/2025

Raskaus ja synnytys voivat olla syvästi sukupuoleen liittyviä kokemuksia. Toisille oma naiseus kirkastuu ja syvenee. M***a kokemukset eivät ole kaikille samoja, eivätkä ne kuulu vain niille, jotka kokevat itsensä naisiksi.

❔️Ehkä tunnet joskus, että oma kokemuksesi hämärtyy, kun puhutaan synnyttäjistä eikä naisista.
❔️Ehkä mietit, miksi pitää puhua niin monimutkaisesti.
❔️Ehkä pelkäät, että naisten ääni jää taka-alalle, kun yritetään ottaa kaikki huomioon.

Nämä eivät ole vähäpätöisiä tunteita. Ne kertovat siitä, kuinka syvään oma identiteetti ja tunne sen kyseenalaistamisesta meitä koskettaa.

M***a uskon, että oma kokemus ei katoa, kun rinnalla tunnistetaan muitakin todellisuuksia. Päinvastoin, se voi syventyä. Sinun sanoistasi ei tarvitse luopua, vaikka toisetkin löytävät omansa.

Kaikki naiseuteen liittyvä on kulttuurisesti ollut (ja on yhä) vähempiarvoista ja näkymätöntä. Tarkoitus ei ole piilottaa naisia neutraaliuden alle eikä väheksyä naiseuden merkitystä.

Uskon, että on kaikkien naisten etu, että naiseus nähdään moninaisena. Eikä kaikkien naisten tarvitse kokea raskautta ja synnytystä voidakseen olla täysipainoisesti naisia. Samoin synnyttävät kehot ovat monenlaisia. Naiseus ei ole synnyttämisen ehto. Biologia on ihmeellisempää kuin se, miten yritämme kulttuuristamme käsin sitä rajoittaa.

Monissa keskusteluissa olisi etua, jos ajattelemme omaa kokemustamme yhtenä monista ja kunnioitamme erilaisuutta. Se ei estä kokemasta yhteenkuuluvuutta, joka voi myös löytyä yllättävistä paikoista. Voisimme paremmin toimia yhdessä epäkohtia vastaan, jos emme vaadi samuutta vaan löydämme yhteiset tavoitteet erilaisuuden keskeltä.

Voi tuntua siltä, että mukana saa olla vain tietyillä ehdoilla. Siksi on tärkeää sanoa: jokaisella on oikeus omaan kokemukseen. M***a meidän on hyvä pohtia, miten kukaan tunne itseään näkymättömäksi.

En usko, että tämä on pöytä, jossa tila loppuu kesken. Siihen mahtuu m***a tarinaa. Haluan olla rakentamassa tapaa puhua raskaudesta ja synnytyksestä, jossa voi olla nainen, äiti, synnyttäjä tai jotain muuta.
Puhua voimasta, kivusta, kehosta, muutoksesta.
Ilman että kenenkään tarvitsee puolustella olemassaoloaan.

📢 Mitä sinä toivoisit?

17/05/2025

Sateenkaari-ihmisten oikeuksiin kohdistuu tällä hetkellä merkittävää vastustusta.

Euroopassa se näkyy etenkin trans- ja ei-binääristen ihmisten oikeuksien vastustamisena. Homofobiakaan ei ole kuollut. Perheille suunnatuissa palveluissa se ilmenee esimerkiksi hetero-oletuksena: hiljaisena oletuksena siitä, että on äiti ja isä, jotka ovat tai ovat joskus olleet suhteessa keskenään. Tai siinä, kenelle perheen perustamisen ajatellaan olevan mahdollista tai suotavaa.

Sateenkaari-ihmisten oikeuksia vastustavat tahot, joiden tavoitteena on puolustaa konservatiivisia sukupuolirooleja ja ”perhearvoja”. Tähän liittyy pyrkimys heikentää naisten ja sateenkaari-ihmisten oikeutta määrätä omasta kehostaan. Oikeus raskaudenkeskeytykseen ja trans- ja ei-binääristen ihmisten itsemääräämisoikeus sukupuoleen, kehoon ja lisääntymisoikeuksiin halutaan kieltää.

Transihmisten oikeuksia vastustetaan myös naisten oikeuksien nimissä. Naiseus määritellään kapeasti, ja trans- ja ei-binääriset ihmiset halutaan sulkea ulkopuolelle. Väitteiden mukaan transnaiset ovat uhka cis-naisten turvallisuudelle, tai sukupuolen moninaisuuden huomioiva kielenkäyttö halutaan nähdä naisten poispyyhkimisenä.

Homo- ja transfobia naamioidaan myös huoleksi lapsista. Tämä kysymys kietoutuu seksuaalikasvatukseen ja pyrkimykseen sen kieltämiseksi tai rajoittamiseksi. Lasten seksuaalikasvatuksen väitetään johtavan seksuaalisen hyväksikäytön normalisoimiseen. Ajatellaan, että lapsia täytyisi suojella seksuaalisuudelta.

Tämä on vaarallinen näkemys. Seksuaalikasvatukseen kuuluu ikätasoinen tieto ja omien kehonosien ja rajojen tunnistamisen opettelu, mikä auttaa ehkäisemään seksuaalista hyväksikäyttöä, myös kaikista nuorimpien ikäryhmässä.

Homofobia ja transfobia ovat usein piilossa. Ne tulevat näkyväksi, kun tarkastellaan, mitä pidetään hyväksyttynä ja normaalina. Toisaalta kyse on syvälle juurtuneista uskomuksista ja asenteista, joista kukaan ei ole täysin vapaa. Virheitä myös sattuu kaikille, se on inhimillistä. Niistä voi aktiivisesti oppia.

Tänään 17.5. on homo-, bi- ja transfobian vastainen päivä.

17/05/2025

Oma päätöksesi vauvan ruokinnasta on arvokas ja oikeutettu, olipa se mikä tahansa. On tavallista tuntea ristiriitaisia tunteita, sillä imetyksestä puhutaan paljon. Tärkeintä on, että ratkaisu tukee sinun hyvinvointiasi ja tuntuu sinusta oikealta. Hyväksyntä ja myötätunto itseä kohtaan auttavat vahvistamaan omaa päätöstäsi.

💭 Mitä vaihtoehtoja on?

Alle vuoden ikäinen vauva tarvitsee rintamaitoa tai korviketta. Voit myös pumpata maitoa tai yhdistää osittaisimetystä ja korviketta. Kaikissa vaihtoehdoissa voit luoda lämpimän ja läheisen yhteyden vauvaasi.

Voit myös päättää kokeilla imetystä synnytyksen jälkeen ja katsoa, miltä se tuntuu. Päätöstä ei tarvitse tehdä etukäteen, ja olet oikeutettu muuttamaan mieltäsi.

💡 Maidonnousu ja rintatulehduksen ehkäisy:

Jos et halua imettää, voit saada synnytyssairaalasta maidonnousua estävän lääkityksen. Tämän voi kirjata synnytystoiveisiin.

Aina lääkityskään ei täysin estä maidonnousua. Jos päätät olla imettämättä tai lopettaa imetyksen, on tärkeää huolehtia rinnoista:

Rintoja voi viilentää kylmäpakkauksilla turvotuksen helpottamiseksi.

Jos rintoihin kertyy maitoa, voit lypsää varovasti sen verran, että olo helpottuu. Liiallinen tyhjentäminen voi stimuloida maidontuotantoa.

💭 Entä jos alan katua?

Maidontuotantoa voi koettaa käynnistää myöhemmin. Se voi kuitenkin vaatia isoja ponnisteluja, ja onnistuminen on yksilöllistä. Jos mietit imetyksen aloittamista myöhemmin, kannattaa etsiä tukea neuvolasta ja imetyksen vertaistuesta.

💬 Mitä jos kohtaa painostusta?

Voit valmistautua etukäteen, miten haluat reagoida tilanteisiin, joissa sinulta kysytään imetyksestä. Sinun ei tarvitse selitellä valintaasi. Halutessasi voit sanoa esimerkiksi:

“Tämä on meille paras ratkaisu juuri nyt.” “Vauvani saa rakkautta ja ravintoa ja se riittää.”

🤍 Tuki ja vertaistuki:

Joskus päätös voi olla helppo ja joskus siihen voi kaivata enemmän tukea. Tukea päätökselle voi saada esimerkiksi neuvolasta, imetyksen vertaistuesta tai keskustelemalla muiden vanhempien kanssa, jotka ovat tehneet saman valinnan. Sairaalasta ja neuvolasta kuuluu saada myös ohjeistusta rintamaidon korvikkeiden turvallisessa käytössä.

Sinun kehosi, sinun valintasi ❤️

12/05/2025

Eloonjäämisen kannalta tärkeintä on ruokkia vauva. M***a ihmisillä on muitakin tarpeita, joiden täyttyminen on hyvinvoinnin kannalta tärkeää: pystyvyys, autonomia ja yhteenkuuluvuus.

🤱 Imetys voi vahvistaa pystyvyyttä: että pystyy omalla kehollaan ruokkimaan vauvaa. Toisille se käy helposti, osalle haasteet voivat olla osa matkaa.

🍼 Toisille taas korvike antaa tunteen siitä, että kykenee tekemään muitakin asioita ja esimerkiksi huolehtimaan omasta jaksamisestaan.

💪 Ihmisellä on perustarve tehdä päätöksiä itse, omista lähtökohdistaan. Autonomian tarve toteutuu, kun päätös ruokintatavasta on oma. Aina asiat eivät mene odotetusti, m***a ihmisellä on perustava tarve vaikuttaa omaan elämäänsä.

🤝 Yhteys toisiin voi särkyä helposti. Imetystä suositellaan vahvasti, m***a sen pitäisi tapahtua piilossa eikä hankaluuksiin saa riittävästi apua. Jos ei imetä, voi saada osakseen kyseenalaistamista ja ulkopuolisuuden kokemuksia.

Näin yhteiskunnan normit voivat eristää ihmisiä toisistaan. Reagoimme vahvasti, kun koemme muiden kommenttien uhkaavan omia syvempiä tarpeitamme. Keskustelut ajautuvat kiistoihin ja vastakkainasetteluihin.

↔️ Imetys voi tuntua ideologiselta vaatimukselta, joka sitoo kotiin ja uuvuttaa. Toisille taas se on olennainen osa vanhemmuutta ja oman pystyvyyden kokemuksen ytimessä. Tarpeet täyttyvät eri tavoin, ja kaikilla on oikeus tehdä omat valintansa ilman syyllistämistä.

🚩 Imetyksen aloitus voi vaatia paljon tukea ja tietoa. Tämä tuki voi tuntua myös painostavalta. Toisaalta jos alkuvaiheen tukea ei ole saatavilla, imetys saattaa päättyä nopeasti ilman, että se on tietoinen valinta.

👍 Imetyksellä on kiistatta terveyshyötyjä, m***a yksilön tukeminen menee aina kansanterveyden edelle.

Kaikkien vaihtoehtojen täysimetyksestä pumppaukseen, osittaisimetykseen ja korvikeruokintaan tulee olla yhtä arvostettuja. Päätösten taustalla on syvempiä inhimillisiä tarpeita, joista tulemme kipeimmin tietoisiksi silloin, kun ne eivät täyty.

Tärkeintä on edistää jokaisen itsemäärämisoikeutta, antaa tukea vastoinkäymisissä ja pettymyksissä sekä kunnioittaa erilaisia kokemuksia. Rikotaan normeja, ei toisiamme.

09/05/2025

Viimeaikainen keskustelu osteopatian mahdollisista haitoista on saanut monet vanhemmat pohtimaan, onko kyseinen hoitomuoto turvallinen lapsille. Toisin kuin moni on käsittänyt, tällä hetkellä ei ole olemassa tutkimusnäyttöä tai kokemustietoa siitä, että osteopatiassa käytettävät menetelmät olisivat haitallisia lapsille.

Väärinkäsityksen taustalla on Ruotsin potilasturvallisuuslaki, joka kieltää alle 8-vuotiaiden lasten, raskaana olevien ja vakavista sairauksista kärsivien hoitamisen muilta kuin terveydenhuollon ammattilaisilta.

Osteopaatit eivät Ruotsissa kuulu näihin ammattilaisiin, mikä on johtanut väärinymmärrykseen siitä, että osteopatia olisi todettu vaaralliseksi. Kielto perustuu varovaisuusperiaatteeseen eikä tutkimusnäyttöön osteopatian haitoista.

Tutkimuksia osteopatian vaikuttavuudesta lapsilla on vähän. Tutkimustiedon puute ei itsessään tarkoita, että hoito olisi vaarallista, tai että sillä ei olisi lainkaan vaikutusta. Tutkimuksen tekeminen vauvoilla ja lapsilla on eettisesti haastavaa ja vaatii erityistä tarkkuutta ja lupaprosesseja.

Tämä kärjistynyt keskustelu heijastuu myös vanhempien kokemuksiin. Osalle vanhemmista varoittava sävy synnyttää epäluottamusta terveydenhuoltoa kohtaan, etenkin jos he ovat itse kokeneet saavansa apua osteopatiasta esimerkiksi koliikkioireiden hoidossa.

Toiset taas saattavat tuntea syyllisyyttä siitä, että ovat käyttäneet täydentäviä hoitomuotoja lapsilleen. Kokemus syyllisyydestä voi olla erityisen raskas, jos vanhempi alkaa pelätä vahingoittaneensa lastaan. Tälle huolelle ei ole tutkimusnäyttöön perustuvaa syytä.

Sen sijaan, että kosketushoidot tuomitaan suoralta kädeltä tai lietsotaan pelkoja, olisi keskeistä keskittyä rakentavaan keskusteluun ja avoimuuden lisäämiseen. Potilasturvallisuus ei tarkoita täydentävien hoitojen kategorista kieltämistä, vaan haittojen ja hyötyjen huolellista arviointia tapauskohtaisesti.

Mitä mieltä sinä olet? Pidetään keskustelu asiallisena!

08/05/2025

Lisää voimaa ponnistukseen? Kokeile köydenvetotekniikkaa!

Köydenveto on tehokas tapa saada voimaa ja löytää suuntaa ponnistukseen. Veto aktivoi selän leveät lihakset ja auttaa suuntaamaan ponnistusvoimaa alaspäin.

💥 Pyydä tukihenkilöä pitämään lakanan tai tukevan liinan toisesta päästä kiinni. Päihin voi tehdä solmun, jolloin ote pysyy paremmin. Vedä kangasta itseäsi kohti supistuksen aikana samalla, kun ponnistat.

Tai kiinnitä kangas tankoon tai kattoon. Tämä tekniikka toimii erityisesti, jos haluat ponnistaa seisaaltaan tai polvillaan.

Voit testata köydenvetoa myös kylkiasennossa!

💡 Vinkit tehokkaaseen vetämiseen:

✅ Vedä kangasta itseesi, älä itseäsi kangasta kohti. Näin voima ohjautuu oikeaan suuntaan, ei hartioihin.

✅ Kyynärpäät kylkiin. Tämä aktivoi selän lihakset ja tukee kehon asentoa.

✅ Kämmenet ylöspäin. Tämä auttaa pitämään hartiat alhaalla ja lisää voimaa selän lihaksiin.

👉 Oletko kuullut tästä tekniikasta ennen? Tai ehkä kokeillut sitä synnytyksessä? Kerro kommenteissa! 👇💬

Tulossa lisää vinkkejä synnytykseen! Voit aina myös varata ajan kätilön synnytysvalmennukseen, linkki löytyy biosta.

08/05/2025

Imetyksen vertaistuesta liikkuu väärinkäsityksiä ja väärää tietoa. Vertaistuki on kuitenkin tutkittu ja arvokas tapa tukea perheitä.

💛 Vertaistuki pohjautuu aina tuettavan tarpeisiin ja toiveisiin, oli kyseessä imetyksen aloittaminen, maitomäärän riittävyyden epäily, imemisotteen ongelmat tai imetyksen päättäminen. Koulutuksen saaneilla vapaaehtoisilla ei ole valmista agendaa, vaan he kuuntelevat ja tukevat vanhempia heidän omien valintojensa mukaisesti.

📊 Tutkimus osoittaa, että vertaistuen saaminen voi pidentää imetyksen kestoa ja lisätä imetyksen onnistumisen kokemuksia. Tukivanhemmat, joilla on omakohtaista kokemusta imetyksestä, voivat jakaa konkreettisia vinkkejä ja rohkaisevia tarinoita, jotka auttavat vanhempia näkemään oman tilanteensa uusista näkökulmista.

🛟 Vertaistuen merkitys ei rajoitu vain imetyksen edistämiseen. Tukea annetaan myös silloin, kun vanhempi päättää lopettaa imetyksen. Vertaistuki voi auttaa käsittelemään tunteita ja tekemään päätöksiä, jotka tuntuvat oikeilta juuri siinä hetkessä.

📜 Vertaistuki pohjautuu eettisiin periaatteisiin: jokaisen perheen ainutlaatuisuus, valinnanvapaus ja kokemusten kunnioittaminen. Tukivanhemmat eivät arvota tiettyä imetystapaa tai -kestoa, vaan keskittyvät kuuntelemaan, tukemaan ja tarjoamaan ajantasaista tietoa ilman painostusta.

👩‍⚕️ Ja kun tilanteet sitä vaativat, vertaistuen piiristä vanhemmat ohjataan aina tarvittaessa ammattilaiselle. Tämä on erityisen tärkeää, kun kysymykset liittyvät vauvan terveyteen tai tilanteisiin, joissa tarvitaan erityisosaamista.

💬 Vertaistuen saavutettavuus on sen vahvuus. Livetapaamiset ja digitaaliset tukikanavat tarjoavat mahdollisuuden kohdata muita vanhempia, jakaa kokemuksia ja saada apua. Tämä yhteisöllisyys voi lievittää yksinäisyyden tunnetta, parantaa jaksamista ja lisätä itseluottamusta erityisesti silloin, kun oma tukiverkosto on pieni.

✨️ On tärkeää erottaa toisistaan koulutettujen vapaaehtoisten vertaistuki ja epävirallinen vertaistuki. Koulutettua vertaistukijaa sitovat eettiset periaatteet ja imetystieto on ajan tasalla.

💬 Oletko saanut imetyksen vertaistuesta apua imetykseen tai vanhemmuuteen? Kommentoi 🧡 tai jaa kokemuksesi!

05/05/2025

Miten valmistautua imetykseen jo ennen synnytystä?
Tule mukaan maksuttomaan Odottajien keskiviikkoon 7.5. Kätilökulmassa. Luvassa lämmin ja käytännöllinen hetki imetysteeman äärellä!

Keskustelua vetävät & jotka auttavat sinua luottamaan kehoosi, valmistautumaan arkeen vauvan kanssa ja löytämään juuri sinulle sopivaa tapaa suhtautua imetykseen.

Aika: ke 7.5.2025 klo 12.30–13.30
Paikka: Kätilökulma, Topeliuksenkatu 16, Helsinki
Hinta: Maksuton
Kenelle? Kaikille odottaville, yksin tai yhdessä
Ilmoittautuminen: www.katilokulma.fi

Ei tarvitse tietää mitään etukäteen. Tule sellaisena kuin olet, kysy mitä haluat ja kuuntele, jos siltä tuntuu.

Osoite

Iso RoobertinKatu 35-37
Helsinki
00120

Nettisivu

https://www.jaga.fi/

Hälytykset

Tiedä ensimmäisenä ja anna meille oikeus lähettää sinulle sähköpostitse uutisia ja promootioita Kätilö, th Eeva Itkonen :ltä. Sähköpostiosoitettasi ei käytetä muihin tarkoituksiin, ja voit perua milloin tahansa.

Ota Yhteyttä Vastaanotto

Lähetä viesti Kätilö, th Eeva Itkonen :lle:

Oikopolut

Jaa

Kategoria

Neuvola

Tarina

Olen Eeva Itkonen, kätilö, terveydenhoitaja ja valtiotieteiden maisteri sekä kahden koululaisen äiti. Kätilön palveluihini Helsingin seudulla kuuluvat synnytys- ja imetysvalmennus raskausaikana, synnytyksen jälkeinen kotikäynti ja imetysohjaus vastaanotolla. Lisäksi toimin kouluttajana ammattilaisille ja perheille suunnatuilla kursseilla. Olen myös sertifioitu synnytysdoula (Doulakka, 250 h) sekä Toimiva perhe -ohjaaja. Lapsen syntymä ja kasvatus on aina elämänmuutos, joka vaatii tutustumista omaan itseen, omiin tarpeisiin ja omaan kehoon. Kätilönä haluan olla luotettava tuki, joka auttaa löytämään erilaisiin tilanteisiin sopivia ratkaisuja. Autan suodattamaan valtavasta informaatiotulvasta sen, mikä on tärkeää juuri sinulle. Vielä laajempi tavoitteeni on kehittää seksuaali- ja lisääntymisterveyden palveluita siten, että hoitokäytännöt perustuvat näyttöön ja perheiden omaa tietoa itsestään, tarpeistaan ja toiveistaan arvostetaan. Kätilön työssä hienointa on, että se on sekä asiantuntija- että käsityöläisammatti. Teoria ja käytäntö kulkevat kätilöllä käsi kädessä. Kätilön ammatin lisäksi olen opiskellut sukupuolentutkimusta ja sosiologiaa. Se on auttanut tarkastelemaan ja ymmärtämään, miten synnyttämisen ja vanhemmuuden käytännöt eivät ole ainoastaan yksilöiden valintoja vaan muotoutuvat tässä yhteiskunnassa ja kulttuurissa, jossa elämme. Saatavilla olevan informaation ja kerrottujen tarinoiden runsaus tekee entistä tärkeämmäksi taidon arvioida tiedon luotettavuutta ja sopivuutta jokaisen yksilölliseen tilanteeseen. Miten voin auttaa? Oletko etsimässä ratkaisua imetysongelmaan (ja haluat käytännönläheistä, tutkittuun tietoon perustuvaa imetysohjausta)? Tai valmistautumassa synnytykseen (ja haluat lisätä kehollista tasapainoa ja saada mahdollisimman hyvän synnytyskokemuksen)? Ota yhteyttä ja katsotaan yhdessä, miten voin olla avuksi. Synnyttäminen, imettäminen ja lasten kasvattaminen on kovaa työtä. Sitä ei tarvitse jaksaa yksin. Hyvää tarkoittavia neuvoja on tarjolla runsaasti, m***a niiden joukosta on usein vaikea erottaa luotettavaa ja omaan elämäntilanteeseen sekä arvoihin sopivaa tietoa. Silloin ammattilaisesta voi olla apua arvioimaan sopivia keinoja ja ratkaisuja raskausajan, synnytyksen, imetyksen ja vanhemmuuden pulmiin. Minulle on tärkeää, että - jokainen kohtaaminen on kiireetön - neuvot ja suositukset perustuvat luotettavaan tietoon - ei ole olemassa kaikille sopivia ratkaisuja, vaan jokaiseen tilanteeseen etsitään yhdessä sopivat keinot - kätilönä kunnioitan jokaisen perheen omaa määritelmää siitä, keitä perheeseen kuuluu. Samoin sukupuolen moninaisuus on kätilötyössä arkipäivää. Kenenkään ei tarvitse pelätä tulevansa ohitetuksi ja kohdatuksi oletusten tai odotusten perusteella. Haluatko saada lisätietoa tilauskurssin järjestämisestä omalle ryhmällesi? Olen kouluttanut doulia, kätilöitä ja muita perheiden kanssa työskenteleviä ammattilaisia. Ota yhteyttä ja pyydä tarjous!