Rolfing Helsinki

20/02/2024

Voidaanko traumoja yksinkertaisesti ”purkaa” kehosta?

Traumaattinen dissosiaatio on traumatisoituneelle ihmiselle välttämätön mekanismi toimintakyvyn ylläpitämiseksi. Sitä ei voida toisin sanoen ottaa noin vaan pois, ellei sen kannattelevaa voimaa saada korvattua jollain.

Aina kun laukaistaan traumaenergiaa, niin täytyy samalla lisätä stressiresilienssiä. Eli päästä käsiksi sellaisiin voimavaroihin, joiden avulla pystytään integroimaan tällainen energia sekä sen vaikutukset.

Ja vaikka meidän täytyy lopulta jollain tavalla kohdata kaikki se kivulias materiaali, jota trauman taustalla on, niin tulee meillä olla silti oikeanlainen kapasiteetti sekä voimavarat sen kohtaamiseen.

Muutoin pyrkimykset purkaa traumaattista energiaa johtaa uudelleen traumatisoitumiseen ja syvempään dissosiaatioon. Koska kehon täytyy jollain tavalla ylläpitää toimintakykymme edes tyydyttävällä tasolla.

Kun kiivetään ikäänkuin tikkaita ylös trauma kuilun pohjalta takaisin elämään, niin meillä täytyy olla erilainen narratiivi tai tulkinta kuin se, mikä pudotti meidät sinne kuilun pohjalle alunperin.

Ja sekä liian aikaisessa vaiheessa toteutettu traumaenergian purku että katarttisten keinojen käyttö, kuten tunteiden ilmaiseminen huutamalla ainoastaan edesauttaa kehoa elämään traumaattisen kokemuksen uudestaan sen epäterveen narratiivin tai tulkinnan pohjalta.

20/02/2024

Rolfaus ei ole pelkkää faskiakäsittelyä

20/02/2024

Omien rajojen hallitseminen

Jatkoa taannoiselle kirjoitukselle rajojen asettamisesta ja hallinnasta. Myös omien rajojen hallinnan ja terveyden yhteydestä.

20/02/2024

Rajat

Omien rajojen asettamisesta ja hallitsemisesta puhutaan nykyään paljon. Niinkin paljon, että toisinaan saattaa herätä jopa koomisia mielikuvia jonkinlaisista voimaantumisretriiteistä, jolta palaava henkilö näyttää keskisormea ja haistattelee kaikille löydettyään sisäisen voimansa sekä kostaakseen kaikki elämänsä alistumisen kokemukset. Kunnes koittaa arki ja esimerkiksi työhaastattelu, jossa tätä juuri löydettyä voimaa ei voidakaan ilmaista samalla tavalla, sillä se sotisi tilanteen tavoitteita vastaan. Silloin saattaakin nousta huoli siitä, että olemmeko kuitenkin ikuisesti tuomittuja miellyttämään toista osapuolta.

Ei tulisi kuitenkaan keskittyä pelkästään siihen, miten omia rajoja hallitsemalla voidaan ohjata vuorovaikutusta itselle edullisella tavalla, vaan myös sen sisäisiin ja jopa fysiologisiin vaikutuksiin. Ja toisaalta siihen, mikä ylipäätään mahdollistaa omien rajojen hallinnan terveellä tavalla silloin, kun se on tarpeellista.

Kyse on nimittäin hyvin suuressa määrin oman aggression tuntemisesta. Ei aggressiivisesta käyttäytymisestä, vaan siitä, ettei omaa aggressioita tulisi torjuttua ja sen takia fysiologisesti lamaannuttua tavalla, jolla omien rajojen hallinta vaikeutuu ja, jonka takia vuorovaikutustilanne koetaan epämiellyttävänä.

Ja oikeastaan tärkeämpää kuin se, että hallitsemme rajojamme jokaisessa tilanteessa itsepintaisesti on se, että vuorovaikutusta voidaan ohjata myös kehon erilaisten tilojen sulavan muuttumisen kautta. Kun tunteita ja käyttäytymistä säätelevät järjestelmät toimivat sulavasti, niin pystymme myös virittäytymään toisten tarpeille paremmin. Ja toisaalta myös ylipäätään näkemään sen, että toisellakin osapuolella on tarpeet. Ahdistuneena ihmisen energia kun kuluu pääasiallisesti itsensä suojelemiseen, jolloin vuorovaikutuksen dynamiikka kokonaisuudessaan kärsii.

Käytän omassa työssäni erilaisia harjoituksia, joiden avulla asiakasta autetaan tunnistamaan omia rajoja etenkin fyysisellä tasolla. Niiden tarkoituksena ei ole lähtökohtaisesti kuitenkaan opettaa asiakkaalle sellaisia käyttäytymisstrategioita, joiden avulla omia rajoja hallittaisiin tehokkaammin, vaan pikemminkin auttaa pääsemään käsiksi omaan terveeseen aggressioon sekä osaltaan edesauttaa terveellä tavalla itseohjautuvan vuorovaikutuksellisuuden kehittymistä.

20/02/2024

Asenne

Asenne on paitsi taipumus suhtautua asioihin tietyllä tavalla myös jotain, mikä ilmentyy tietynlaisena ryhtinä, olemuksena sekä muina ulkoisesti tunnistettavina piirteinä. Kyse on kirjaimellisesti tavasta, jolla me ’kannamme’ uskomuksiamme ja kokemuksiamme. Sillä, miten aisti-informaatio koordinoituu elimistössä on suora vaikutus ryhtiin. Silloin, kun elimistön kapasiteetti hyödyntää aisti-informaatiota tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisella tavalla kärsii, tulee ryhdistä lopulta mukautumiskyvytön ja samalla myös kapasiteetti uskomuksien, impulssien, reaktioiden sekä käyttäytymisen muuttumiselle pienenee.

Ja nykyisen voimakkaan polarisaation aikana tämä kaikki heijastuu myös ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Keskenään eriävän maailmankuvan omaavat ihmiset eivät saavuta sopua, koska ”asenteeltaan” joustamattoman ihmisen kehossa ei voida kunnolla tuntea toisen ihmisen hätää. ”Empatia” onkin usein enää pelkkää sanahelinää, jolla omaa sosiaalista ulkokuorta suojellaan silloin, kun todellista vastavuoroisuutta itsen ja toisen välillä ei ole.

”Asenteeltaan” joustavalla ihmisellä ei ole paikoilleen pysähtyneitä uskomuksia tai sellaisia hallitsevia traumoja, jotka estäisivät häntä aistimasta ympäröivää maailmaa oikeanlaisella herkkyydellä. Tällainen ihminen pystyy myös virittäytymään toisen ihmisen tarpeille ja vuorovaikutuksessa saadun palautteen avulla arvioimaan omia uskomuksiaan. Ja siten vuorovaikutuksessa muiden ihmisten sekä maailman kanssa muuttamaan uskomuksiaan.

09/01/2024

Sisäänhengitys fiksaatio

Kuvausta siitä, miten ryhdissä aikaansaadut muutokset voivat olla avainasemassa tunneperäisten oireiden vähentämisessä.

03/01/2024

Mitä eri hoidot käsittävät ja tuleeko niihin varautua jollain tavalla?

Palveluihini kuuluu kolme erilaista modaliteettia (Rolfing, Somatic Experiencing sekä fysioterapia), minkä takia on ymmärrettävää, että kaikille vastaanotolle tuleville ei aina ole selvää, mitä kukin palvelu pääpiirteisesti sisältää tai, että tulisiko asiakkaan itse varautua jollain tavalla vastaanotolle tullessaan. Varautumisella viittaan lähinnä vaatetukseen, sillä siihen on liittynyt eniten epätietoisuutta viime aikoina.

Rolfing koostuu pääasiassa paljaalle iholle tehtävästä manuaalisesta käsittelysta sekä ns. oivaltavasta liiketerapiasta. Asiakas on hoidon aikana tavallisesti alusvaatteisillaan tai ainakin käsiteltävä kehonosa/-alue paljaana. Aivan ehdotonta tämä ei ole, m***a on kuitenkin hyvä ymmärtää, että kunnollista tutkimista tai täysipainoista käsittelyä ei vaatteiden läpi voida tehdä.

Somatic Experiencing -terapiassa (SE) sen sijaan asiakas on lähtökohtaisesti aina vaatteet päällä. Menetelmälle ominainen istunto käsittää toimenpiteitä, joista useimmat toteutetaan suullisen ohjauksen avulla. Ne voivat olla esimerkiksi katseen käyttöön liittyviä harjoituksia, harjoituksia, joissa hyödynnetään tilaa sekä tarpeen mukaan myös pehmeää manuaalista käsittelyä. SE:ssä annettava manuaalinen käsittelykin voidaan tehdä vaatteiden läpi.

Fysioterapia on useimmille jo ennestään tuttua. Fysioterapiassa hyödynnän monipuolisesti sellaisia keinoja, joiden käyttö on fysiologisesti perustelua fysioterapeuttisiin tavoitteisiin pääsemiseksi. Tällaisia keinoja ovat pääasiallisesti ns. terapeuttinen harjoittelu sekä manuaalinen terapia. Asiakkaan vaatetus tuokion aikana riippuu käytettävistä keinoista.

Valokuva: Teemu Mattsson

29/11/2023

27/11/2023

Pitääkö jokainen trauma käsitellä erikseen?

Silloin jos elämässä on ollut useita potentiaalisesti traumatisoivia tapahtumia herää arvatenkin kysymys siitä, että pitääkö niitä jokaista käsitellä erikseen. Trauma on jotain, mitä kehossa (ja mielessä) tapahtuu tällaisten tapahtumien seurauksena, m***a keho sinänsä kaataa kaiken traumaattisen stressin samaan laariin erottelematta sen erilaisia alkulähteitä. Ei siis tarvitse välttämättä myöskään huolestua silloin, jos ei esimerkiksi pysty muistamaan jokaista traumatisoivaa tapahtumaa. Ja siten ”käsitellä” niitä.

Traumasta eheytymisen polku kulkeekin ns. kehon kautta eli, kun kehoon tai hermostoon jumiutuneet toiminnot pääsevät jatkamaan luonnollisia tehtäviään parantuu myös mielen kyky ”nähdä” asioita selkeämmin. Silloin ahdistustakin herättävien ajatusten tai muistojen ääriviivat kirkastuvat, eikä enää koeta yhtä suurta tarvetta selvittää asioita niiden selvitessä jo jokseenkin itsestään. Kun aletaan ymmärtää sitä, ”mitä minussa on tapahtunut”, niin sen, ”mitä minulle on tapahtunut” ei tarvitse olla enää kaikkea määritävä kohtalo.

Somatic Experiencing -terapiassa käsitelläänkin erilaisten tapahtumien ’vaikutusta’ kehossa (ja mielessä) juurikin tässä hetkessä, ei niinkään tällaisia tapahtumia itsessään. Yksittäisiä ”tarinoita” tai muistoja voidaan kuitenkin käyttää apuna herättämään kehossa sellaisia vasteita, joiden työstäminen on joka tapauksessa välttämätöntä eheytymiselle. Jos tällaisia vasteita voidaan ikäänkuin irroittaa siitä alkuperäisestä kokemuksesta, johon ne punoutuvat, alkaa muuttumaan sekä kehon toiminta, että mielen tulkinta menneistä tapahtumista toivotulla tavalla.

Trauma vääristää ihmisen tulkintaa ympäröivästä maailmasta ja sen tapahtumista. Se ikäänkuin sumentaa niitä linssejä, joiden läpi me tarkastelemme maailmaa ja tulkitsemme sen tapahtumia. Niin nykyhetkisiä kuin menneitäkin. Siksi ei tulekaan epätoivoisesti yrittää selvittää ”jokaista eri traumaa”, vaan kirkastaa ne yhdet ja samat linssit, jotka vääristävät koko maailmankuvaa. Toisin sanoen, kun edistetään kehon kykyä prosessoida aisteilla saatavaa informaatiota ’tässä ja nyt’, voidaan myös menneet tapahtumat nähdä uudessa valossa.

30/10/2023

Täytyykö rolfauksessa aina käydä 10 kertaa?..
.On minulle yleisimmin esitettyjä kysymyksiä. Vastaus on, että ei täydy. Tällä kysymyksellä viitataan perinteiseen Rolfingissa tehtävään 10 hoitokerran sarjaan, josta on tullut sen verran symbolinen osa menetelmää, ettei sen muista sovellusmahdollisuuksista usein olla kuultukaan. Joka tapauksessa yksittäisen hoidon kuin kokonaisen hoitoprosessinkaan ei tarvitse välttämättä noudattaa tätä ns. ”reseptiä” millään muotoa.

10 sarja ei kuitenkaan ole varsinainen ”hoitosarja”, vaan pikemminkin eräänlainen kehotietoisuuskoulu, jossa kehollista (tyypillisesti ryhdissä ilmentyvää) muutosprosessia tuetaan myös kortikaalisen (tietoisen) tason oppimisen kautta. 10 sarja on suunniteltu siten, että ikäänkuin tila keholliselle muutokselle kasvaa samalla, kun prosessin aikana tapahtuu erilaisia henkilökohtaisesti merkityksellisiä oivalluksia.

Onnistunut lopputulos voi ilmentyä esim. kivun vähentymisenä, parempana stressinsietokykynä tai emotionaalisena joustavuutena. Toisaalta 10 sarjasta täyden hyödyn saaminen myös itsessään edellyttää tietyn asteista vakautta. Jollakulla voikin olla esimerkiksi sellaista erityishuomiota vaativa selkäkipuongelma, johon 10 sarjan rakenne ei parhaalla tavalla sovellu, m***a joka samalla estää hoitosarjan muiden hyötyjen saamista.

Vastaavasti eri syistä johtuva psykologisella tasolla ilmentyvä ahdinko voi joskus olla niin hallitsevaa, että se täytyy käsitellä tavalla, joka ei mahdu 10 sarjan raameihin. Perinteisellä Rolfing ”reseptillä” on ollut käänteentekevä vaikutus monen asiakkaan elämään, m***a jotkut asiakkaat kuitenkin tarvitsevat sellaista välitöntä kannattelua, jonka antaminen ei onnistu mitään valmista suunnitelmaa noudattamalla.

Tällaisten asiakkaiden keho on usein niin dynaamisesti muuttuvassa tilassa, että käytettäessä jonkinlaista geneeristä protokollaa kuten 10 sarjaa eivät sen mukaisesti suunnitellut toimenpiteet ole välttämättä enää relevantteja niiden toteutushetkellä. Käytettävien menetelmien tuleekin viime kädessä seurata hoidon saajan tarpeita sen sijaan, että henkilöä aletaan sovittamaan tiettyihin raameihin.

Kuva: Teemu Mattsson

13/10/2023

Ollaanko me täysin ainutlaatuisia?

Jokaisen yksilöllisen terveyden ongelman synnyn taustalla on oma yksilöllinen syntytarinansa, m***a niiden synty noudattaa kuitenkin tiettyjä selkeästi rajattuja lainalaisuuksia. Tällaisten lainalaisuuksien ymmärtäminen toimii ikäänkuin soihtuna, jonka valon avulla voidaan nähdä se yksilöllinen reitti, jota pitkin tietynlainen ahdinko on löytänyt ihmiseen. Sen avulla voidaan vastaavasti valaista myös parantumisen tai eheytymisen polku.

Omassa työssäni pyrin ymmärtämään erityisesti sellaisia lainalaisuuksia, joiden pakottamana asiakkaan keho on luonut ”asenteen” ahdingon normalisoimiseksi. Kyse ei ole pelkästään esimerkiksi välittömästi kipua aiheuttavista vaurioista tai muista patologioista, vaan siitä, miten keho (ja mieli) on ylläpitänyt toimintakykyänsä elinvoimaisuuden kustannuksella. Kyse on sellaisista kehon rakenteen ja toiminnan kompensaatioista, jotka johtavat usein uusiin oireisiin alkuperäisten oireiden jo mahdollisesti hävittyä.

Toisin sanoen ymmärtämällä sitä, miten kehon eri kudokset kuten sidekudokset tai järjestelmät kuten autonominen hermosto mukautuvat liiallisen stressin keskellä arjen vaatimuksiin, auttaa minua yhdessä asiakkaan kanssa navigoimaan hänen tietänsä ulos tällaisesta stressin viidakosta ja ikäänkuin jättämään yksittäiset oireet matkan varrelle. Tärkeiden lainalaisuuksien ymmärtäminen onkin ikäänkuin yksi suuri soihtu, jonka valaistessa nähdään myös ongelmien yksilölliset piirteet.

Kuva: Teemu Mattsson

03/10/2023

Tässä eräs suosikkini Rolfing -aiheisista kuvista. Siitä nähdään, miten monesta suunnasta meitä vedetään ”korkkiruuville” pyrkiessämme tasapainottamaan rakenteellisen eheyden kadottanutta kehoamme. Tyypilliset toimenpiteet ryhdin korjaamiseksi tai lihastasapainon vahvistamiseksi saavat tämän ”korkkiruuvin” vääntymään entistäkin kireämmälle, jos luurankoa eri suunnista vetävien ”pehmytkudosvaijereiden” jännityksiä ei tasapainoteta.

Kehon ”korkkiruuvilta” oikaiseminen edellyttää rauhallisia olosuhteita, jossa keholla on mahdollisuus ikäänkuin raottaa lihaksista ”haarniskaansa” ja päästää siten kaikki sen syvemmätkin osat hengittämään sekä löytämään paikkansa uudelleen. Rolfingissa tällaiset olosuhteet luodaan annostelemalla erilaisia manuaali- ja liiketerapeuttisia toimenpiteitä sekä kehotietoisuusohjausta oikeassa suhteessa oikea-aikaisesti.

30/09/2023

Epäsymmetria

Kehon vasemman ja oikean puolen välistä epäsymmetrisyyttä sekä siihen liittyviä ongelmia voidaan korjata parhaiten keskittymällä siihen, miltä keho näyttää sivulta katsottuna. Liiallinen epäsymmetrisyys on osa paljon kolmiulotteisempaa ilmiötä kuin vain se, mitä voimme peilistä katsomalla nähdä.

22/09/2023

Somatic Experiencing Finland ry järjestää sarjan webinaareja, joista 5.10.2023 järjestettävässä sellaisessa olen itse vieraana. Olen puhumassa Somatic Experiencing -menetelmän soveltamisesta moniammatillisessa kontekstissa. Tuon esille kehotyö / bodywork -näkökulmaa ensisijaisesti, sillä oma taustani on tässä maailmassa.

Somatic Experiencing on keholähtöinen traumaterapia -menetelmä, jossa traumaa lähestytään nykytieteen mukaisen ymmärryksen pohjalta enemmän neurofysiologisena ilmiönä kuin psykologisena. Itse valmistuin Suomen ensimmäiseksi Somatic Experiencing -harjoittajaksi (SEP) vuonna 2018.

Somatic Experiencing Finland ry on organisoimassa syksyllä 2024 alkavaa kolmevuotista Somatic Experiencing -koulusta Suomeen. Tämäkin webinaari voi olla erityisen kiinnostava niille, jotka harkitsevat koulutukseen osallistumista!

Webinaari on maksuton ja se pidetään Zoom:issa torstaina klo 18.30-19.30. Ilmoittautumistiedot löytyvät osoitteesta https://www.somaticexperiencingfinland.fi

15/09/2023

Hiljattain uudistettu kotisivujeni etusivu.

11/09/2023

Jokaisella terveyteen liittyvä ongelmalla on oma ainutlaatuinen tarinansa, jota diagnoosit eivät kerro.

17/08/2023

Viritä kehoasi ”antiharjoittelun” avulla

Lihastasapainoa vahvistava harjoittelu on arvokas työväline erilaisten kehon vaivojen kuntouttamisessa. Jos lihasten toiminnan ”pohjavire” on kuitenkin vahvasti pielessä saattaa tällaisella harjoittelulla olla jopa kuntoutumista haittaava vaikutus. Tällaisessa tilanteessa tulisikin keskittyä ”antiharjoittelemaan” vahvistavan harjoittelun sijaan. Tällä videolla antiharjoittelun käsite avautuu konkreettisten esimerkkien avulla.

04/08/2023

Manuaalisella terapialla voi olla ainutlaatuisia hyötyjä, m***a sen todellisia vaikutusmekanismeja ei aina kuitenkaan ymmärretä. Näkemykseni mukaan kaikki niistä eivät edes liity varsinaiseen manuaaliseen käsittelyyn. Toisaalta sidekudoksen kokonaisvaltaisen roolin ymmärtäminen voi auttaa ymmärtämään tällaisia mekanismeja osaltaan sellaistenkin terapioiden kohdalla, joissa annettava käsittely ei suoranaisesti kohdistu sidekudoksiin. Tällä videolla kuvaankin näkemyksiäni erilaisista manuaalisen terapian hyötyjä selittävistä seikoista.