
25/04/2025
Sairas tai kipeä ihminen tarvitsee muutakin kuin lääkettä ja hoitotoimenpiteitä.
Paraneminen ei tapahdu vain soluissa, vaan myös sydämessä ja mielessä.
Lämpimät sanat, myötätunto, lempeä katse, läheisen kosketus – nämä eivät ole pelkkiä eleitä, vaan ne vaikuttavat aivoihin ja koko kehoon.
Tutkimukset osoittavat, että rakastava ja myötätuntoinen ympäristö lievittää kipua, nopeuttaa toipumista ja vahvistaa immuunijärjestelmää.
Sen sijaan välinpitämättömyys, torjunta tai vihamielisyys voivat viivästyttää paranemista ja pahentaa kivun kokemusta.
Ihminen ei ole kone, joka vain korjataan – hän tarvitsee tulla nähdyksi ja hoivatuksi kokonaisuutena.
Jos joku sairastaa, älä pelkää olla läsnä. Usein kaikkein parantavinta on se, ettei jätä toista yksin.
Käsi kädessä on helpompi kestää kipu.
Sanat voivat olla lääkettä.
--------------
Tutkimus- ja lähdeviitteet:
Coan, J. A., Schaefer, H. S., & Davidson, R. J. (2006).
Lending a hand: Social regulation of the neural response to threat.
Psychological Science, 17(12), 1032–1039.
→ Tutkimuksessa havaittiin, että rakastetun ihmisen kädestä pitäminen vähensi kipua ja pelkoa aktivoivia alueita aivoissa.
Kiecolt-Glaser, J. K., et al. (2005).
Hostile marital interactions, proinflammatory cytokine production, and wound healing.
Archives of General Psychiatry, 62(12), 1377–1384.
→ Riitaisat tai kylmät ihmissuhteet hidastivat haavojen paranemista ja lisäsivät tulehdusta edistäviä aineita elimistössä.
Eisenberger, N. I., & Lieberman, M. D. (2004).
Why it hurts to be left out: The neurocognitive overlap between physical and social pain.
Trends in Cognitive Sciences, 8(7), 294–300.
→ Sosiaalinen hylkääminen aktivoi samoja aivoalueita kuin fyysinen kipu (mm. anteriorinen cingulaatti).
Porges, S. W. (2009).
The polyvagal theory: New insights into adaptive reactions of the autonomic nervous system.
Cleveland Clinic Journal of Medicine, 76(Suppl 2), S86–S90.
→ Turvallisuus, läheisyys ja myötätunto vaikuttavat suoraan autonomiseen hermostoon ja säätelevät stressiä ja toipumista.
Uchino, B. N. (2006).
Social support and health: A review of physiological processes potentially underlying links to disease outcomes.
Journal of Behavioral Medicine, 29(4), 377–387.
→ Sosiaalinen tuki vaikuttaa positiivisesti sydämen toimintaan, immuunijärjestelmään ja hormonitasapainoon.
Field, T. (2010).
Touch for socioemotional and physical well-being: A review.
Developmental Review, 30(4), 367–383.
→ Kosketuksella on merkittäviä vaikutuksia hyvinvointiin: se vähentää kipua, stressiä ja masennusta.
House, J. S., Landis, K. R., & Umberson, D. (1988).
Social relationships and health.
Science, 241(4865), 540–545.
→ Laaja katsaus sosiaalisten suhteiden vaikutuksista fyysiseen terveyteen ja elinikään.
Kristenson, M., et al. (2004).
Social support and the development of chronic disease.
Teoksessa: Social Determinants of Health, Oxford University Press.
→ Sosiaalinen tuki voi ehkäistä sairauksien kroonistumista ja lisätä toipumiskykyä.
------------------------
Kuva: Pixabay/eliola