16/05/2025
Jaan tämän viisaan kollegani tekstin liittyen äitiyteen / vanhemmuuteen sekä äidin vastuuseen ja itsenäistymiseen. Nämä teemat ovat olleet vastaanotollani läsnä menneenäkin viikkona.
Melko usein asiakkaani kipuilevat sen kanssa, miten tukea aikuistuvia lapsiaan "oikein". Mikä on sopivaa tilan antamista? Saako omaa huolta tuoda lapsen tietoon? Mitä on terve äidinrakkaus?
Nämä ovat isoja kysymyksiä, joiden äärelle on tärkeää voida pysähtyä. Usein otan avuksi systeemisen näkökulman, kun avaan kuviota hämmentyneille ja roolissaan kipuileville äideille.
Systeemisesti katsottuna on tärkeää, että äiti pysyy aina paikallaan. Äiti symboloi elämää ja konstellaatioissa samoin myös elämä pysyy aina paikallaan. Paikallaan pysyminen tarkoittaa sitä, että äiti seisoo rauhassa omilla jaloillaan ja huolehtii itse siitä, että pysyy sisäisesti turvan tilassa, luottaen elämään.
Tällöin hän voi luottaa myös lapseensa ja siihen, että lapsi kyllä pärjää ja jos tulee hätä, äiti on olemassa ja tukena. Tuen tarvetta ei saa tyrkyttää eikä omaa hätää saa kaataa lapsen päälle; se taakoittaa valtavasti ja vie lasta kauemmas. Kun turvaton, tarvitseva, ylihuolehtiva, epäilevä ja häseltävä äiti tulee oman olotilansa (draamansa) kanssa lapsen luo, hän tulee silloin lapsen tontille ja rikkoo tämän rajoja. Tämä aiheuttaa lapsessa luontaisesti vihan tunnetta ja tarvetta ottaa etäisyyttä.
Lapsen toive on, että häneen ja hänen elämässä pärjäämiseen luotetaan. Hän toivoo, että hänen omaa tonttiaan kunnioitetaan. Hän haluaa rakentaa itse omaa elämäänsä. Eniten hän tarvitsee luottamuksen peilausta omilta vanhemmiltaan. Jos vanhemmat eivät peilaa hänelle luottamusta, miten lapsi voisi itsekään luottaa itseensä tai elämään?
Äiti siis pysyy paikallaan ja on rauhassa. Hän toimii, jos on tarpeen, m***a tietoisesti, ei hädästä tai omista peloistaan käsin. Vain rauhan tilassa voi kuulla sisäisen äänen, intuition ja äidinvaistot. Lapsi (pieni lapsi, nuori tai jo aikuinen lapsi) liikkuu omaan tahtiinsa joko lähemmäs äitiä tai kauemmas hänestä, riippuen missä kohtaa eriytymisprosessia hän on menossa ja riippuen myös siitä, miten äiti kunnioittaa lapsensa kasvua seisten omilla jaloillaan. Ajan ja tiedostamisen myötä kaikki voivat olla rauhassa omilla paikoillaan, rakkaudessa.