09/09/2025
Nyt on hieman haastavampi aihe. Hieman yleistä, m***a ripaus henkilökohtaistakin asiaa.
Mietteitä lukemastani kirjasta "Se päättyy meihin".
Ahmin lukea sen parissa päivässä. Kirja oli kirjoitettu hyvin ja se vei kerralla mennessään. M***a...
Kun sain luettua kirjan loppuun, minut valtasi tosi epämiellyttävä olo. Jotenkin se toi mieleeni elämän, jonka olin läpikäynyt. Olen nähnyt läheltä vanhempieni tämänkaltaisen elämän ja sen raadollisuuden, joka on vaikuttanut minuunkin hyvin syvästi
Kirjahan kertoo lähisuhdeväkivallasta, fyysisestä sellaisesta. Kuinka arvaamatonta ja turvatonta elämä siinä onkaan.
Itselläni on menneisyydessäni kokemusta henkisestä väkivallasta parin vuoden ajalta ja onnekseni sain voimia päästää irti siitä suhteesta.
Siinä yhdistyi mustasukkaisuus, kontrollointi, halu hallita ja vaientaa. Alistettiin ja vähäteltiin. Toivottiin jopa, etten olisi käynyt töissäkään, jotta olisin täysin hallittavana ja poissa ulkopuolisesta kanssakäymisestä. Puhelimeni tarkistettiin ja ystäviini yhteydenpito tapahtui "valvotusti". Vierailujen yhteydessä sanomiseni käsiteltiin jälkikäteen; miksi sanoin niin, miksi katsoin niin, miksi hymyilin jne jne... Herätettiin keskellä yötä ja piti käydä läpi päivän tapahtumia yms.
Vaati minulta paljon tahdonvoimaa ja kasvavaa, sisäistä pahaa oloa, päästäkseni lähtemään oman elämäni uudelle polulle.
Tein tosi paljon töitä saadakseni itseluottamukseni ja -arvostukseni takaisin. Miten ihanaa olikaan, kun sain nukkua rauhassa, kun vihdoin totuin, ettei kukaan enää tule häiritsemään ❤️.
Kirjalle oli jatko-osakin "Kaikki alkaa meistä", m***a en kyennyt lukemaan sitä. Ensimmäinen osa toi liian vahvasti mieleeni asioita, jotka olen käsitellyt ja joiden on jo aika mennä pois.
Lähisuhdeväkivalta on usein piiloteltua, niin itsellänikin. Ei kukaan ulkopuolinen olisi voinut aavistaa, millaisen henkilön kanssa olin, usein nämä henkilöt ovat ulkopuolisille niitä huippu tyyppejä, iloisia ja mukavia. M***a itse muutuin araksi, vakavaksi ja huomaamattomaksi.
Joku joskus on sanonut, että ihmiset eivät ole pahoja, heille on vaan tapahtunut pahoja asioita, joka aiheuttavat heissä kyseisen käyttäytymisen. Ehkä niin on, m***a silti se ei oikeuta kohtelemaan muita huonosti.
Mielestäni on tärkeää saada apua ajoissa, yleensähän ohitamme ensimmäiset varoitusmerkit. Väkivaltainen, niin fyysinen kuin henkinen, käyttäytyminen ei parane itsestään, vaan vaatii mielestäni aina asiantuntijan apua, m***a ensisijaisesti halua muuttaa omaa väkivaltaista käyttäytymistään.
Toki toisinaan lapsi saattaa ottaa mallia vanhemmastaan, koska olettaa sen olevan normaalia käyttäytymistä, koska sillähän ei ole kokemusta terveestä parisuhteesta.
Voimia kaikille, jotka elävät näiden asioiden keskellä❤️.
Tiedän, että vaatii äärimmäistä rohkeutta ja voimaa lähteä tällaisesta suhteesta. Yleensä olemme niin "aivopestyjä" luulemaan, ettemme pärjäisi muualla. M***a elämä kantaa ❤️.
Herättääkö tämä teissä jotain ajatuksia, joita haluaisitte kenties jakaa?
Täällä on useita hiljaisia seuraajia, jotka ovat varmaan erilaisten elämäntilanteiden keskellä ❤️.
Kuva: Pixabay
