23/02/2020
Kasvokivulle on m***a syytä - ei pelkästään poskiontelotulehdus
Poskien kivut ja säryt on aikaisemmin yhdistetty poskionteloiden tai hampaiden tulehduksiin, ja hyvin usein hoidettu antibiootilla. Kuurin aikana 7 - 10 päivässä oireilu on voinut lieventyä, m***a syytä ei ole hoidettu. Niinpä poskikipu on alkanut uudestaan. Hyvin yleinen testi poskiontelotulehdukselle on ollut kumartaminen. Jos silloin poskia pakottaa, aristaa tai tuntuu painetta, on diagnoosiksi määritelty poskiontelotulehdus – niin ja hoidoksi antibioottia.
Nuorin ”poskiontelokierteeseen” kierteeseen sairastunut potilaani oli 18-vuotias, kun hän tuli vastaanotolleni hakemaan leikkausapua poskiontelotulehdus kierteeseen. Olin aikaisemmin hoitanut potilasta, joka oli ollut vuosia täysin terve, joten olin varsin epäluuloinen diagnoosien ja hoitojen suhteen. Potilas kertoi yleensä seuranneensa flunssien aiheuttamaa poskikipua pari kolme päivää ja sitten hakeutuneensa päivystykseen. Hän kertoi päivystäjälle tarvitsevansa antibioottikuurin poskiontelotulehdukseen kuten aikaisemminkin. Ja näin myös tapahtui. Tässä tapauksessa valistus oli leikkausta parempi hoito: Flunssa tulehduttaa ylähengitysteiden limakalvot ja heijastaa särkyä poskiin noin viikon ajan. Hoitona särkylääke, avaavat nenäsuihkeet ja tarvittaessa sairasloma. Poskiontelotulehdus syntyy vasta noin puolentoista viikon kuluttua flunssan alusta ja hoidetaan antibiootilla ja tarvittaessa poskionteloiden huuhtelulla.
Kasvokipu on käsite, joka sisältää mm. hammas- ja leukakivun, poskikivun, korvakivun. Anatomiassa kasvokivun rajat ovat kolmoishermon, kasvohermon ja nielu-kielihermon hermotusalueissa. Toissijainen kasvokipu esiintyy samalla alueella, m***a ei sisällä tulehduksen, tapaturman tai kasvaimen aiheuttamaa kipua. Sitä sairastaa noin joka viides aikuinen.
Seuraavassa esimerkki toissijaisesta kasvokivusta.
Vastaanotolleni tuli aikaisemmin terve 35-v nainen, jolle oli määrätty kahden vuoden aikana viisi antibioottikuuria poskiontelotulehduksen diagnoosilla. Kun sitten kerroin, etteivät oireet ja löydökset sopineet poskiontelo tulehdukseen vaan heijastuvaan eli toissijaiseen kasvokipuun, hän kysyi huolestuneena: ”Mitäs minä sanon poissaolon syyksi työpaikalla, kun en enää sairastakaan poskionteloita”. Epäilin kasvokivun johtuvan sisäilman epäpuhtauksista. Puolen vuoden kuluttua hän lähetti valokuvia työpisteestään, jonka seinä oli revitty auki: Seinän sisällä oli runsaat mustan sädesienen kasvustot. Remontin myötä loppuivat kasvokivutkin.
Tutkimuksen mukaan aikuisväestössä eli henkilöillä, jotka eivät ole hakeutuneet hoitoon, yleisin kasvokivun aiheuttaja on purentaelimen toimintahäiriö, jota esiintyy 18%:lla kasvokipuisista. Tunnistamattomia kasvokipuja on 12 %:lla, jännitystyyppistä päänsärkyä 11:lla %, hampaanjuuritulehdusta 10 %:lla, poskiontelotulehdusta 9%:lla, hammashermokipua 9%:lla ja migreeniä 8 %:lla. Nämä luvut kertovat, että poskiontelo- tai hammastulehdus selittävät vain 19 % kasvokivusta.
Tämä luettelo kertoo myös, että lääkärin ja hammaslääkärin tulisi tuntea muutkin kasvokivun syyt kuin omaan alaansa liittyvät. Tätä sanotaan erotusdiagnostiikaksi: Mitä laajemmin haastatellaan ja tutkitaan jo ensikäynnillä mahdolliset kasvokivun syyt, sitä nopeammin saada kasvokipu tai kaikki kasvokipua ylläpitävät syyt hoidettua. Jos tunnistetaan vain yksi kivun syy kerrallaan, kasvokipupotilaan hoitokäyntejä voi tulla lukuisia. Tämän vuoksi aikaa kuluu ja oireiden jatkuessa määrätään turhia verikokeita ja röntgenkuvauksia.
Hyvin usein käy ilmi kasvokipupotilasta haastatellessa, ettei muita kasvokivun syitä ole kyselty eikä tutkittu.
Tutkimusten mukaan kasvokipupotilailla, joilla syy purentaelimen toiminnassa, sairaslomien määrä on kahdeksan kertaa niin suuri kuin ei-kasvokipuisilla. Jos kasvokipu johtuu purentaelimen toimintahäiriöstä, tulee selvittää yleiskunto, mahdolliset unihäiriöt ja muut oireet kuten hartia-, korva ja päänsäryn esiintyminen. Myös nämä oireet aiheuttava syy tulisi tutkia alkuvaiheessa ja hoitaa kuntoon.
Purentaelimen toimintahäiriössä on helposti tunnistettavia oireita, joita ei muissa kasvokivun syissä esiinny: Niveläänet, kuten naksahdus, rahina tai lonksahdus, sekä leukojen väsyminen, jäykkyys, suun rajoittunut avaus ja leukojen liikekipu.
Kaularangan kolmannen ja neljännen nikaman ongelmat kuten kulumamuutokset, nikamalukot ja -kiertymiset voivat heijastua kasvokipuna poskien alueelle. Silloin kaularangan vika löytyy samalta puolelta kuin heijastekipukin. Toisin sanoen heijastekipu ei ylitä keskiviivaa, mikä nopeuttaa ongelmakohdan paikantamisessa. Hyvin usein potilaan taustoista löytyy joko kolarin aiheuttama piiskavamma tai kaularangan kuluma.
Kasvokipu voi olla seurausta pään alueen vyöruususta, joka voi vioittaa pysyvästi hermoa. Hermokivussa ei löydy muiden kasvokipua aiheuttavien sairauksien muutoksia, kuten puremalihas- tai kaularankalöydöksiä. Myös migreeni voi oireilla kasvokipuna, eikä siihen aina liity päänsärkyä kuten klassisessa migreenissä.
Nenän limakalvojen tulehdus voi heijastua kipuna kasvojen alueella. Ohessa tutkimuksen mukaan esitettyjä nenän kohtia ja niistä syntyneen heijastekivun paikantuminen: 1 poskesta korvaan ulottuvalle alueelle, 2 nenän tyveen otsalle ja poskipäähän, 3 yläleuan hampaisiin, 4 nenän tyvestä korvaan, 5 yläleuan takahampaisiin, 6 ohimolle ja 7 kitalaen takaosaan. Tämän kaltaisissa heijastekivuissa ei siis ole poskiontelon tai hampaiden tulehduksesta, vaikka oireet siihen viittaisivatkin.
