10/08/2025
Yli puolet suomalaisista on käyttänyt täydentäviä hoitoja viimeisen vuoden aikana.
Oletko sinä käyttänyt täydentaviä hoitoja viimeisen vuoden aikana?
Yli puolet suomalaista on käyttänyt täydentäviä hoitoja viimeisen vuoden aikana.
Täydentävien hoitomenetelmien käytön yleisyydestä Suomessa on ristiriitaista tietoa, johon tällä 3244 vastausta saaneella poikkileikkaustutkimuksella pyrittiin saamaan tarkennusta.
Aiempien tutkimusten mukaan; Kemppainen ym. (2014) täydentäviä hoitoja 13 kuukauden aikana oli käyttänyt 35,5 % suomalaisista, puolestaan Vuolanto ym. (2018) aineiston mukaan vain 17,4 % suomalaisista ilmoitti, ettei olisi (itse tai perheenjäsenensä) koskaan käyttänyt täydentäviä hoitoja, eli suurin osa suomalaisista olisi jossakin elämänsä vaiheessa käyttäneet täydentäviä hoitomenetelmiä. Väestöpohjaiset tutkimukset ovatkin osoittaneet eroja täydentävän ja integroivan terveydenhoitomenetelmien (CIH) käytön yleisyydessä. Tämä voi osittain johtua siitä, että CIH:lle ei ole standardin mukaisia määritelmiä.
Suomessa koulutetut kiropraktikot, osteopaatit ja naprapaatit ovat olleet terveydenhuollon ammattilaisten rekisterissä vuodesta 1998. Virallisesta asemastaan huolimatta Suomessa heidät mielletään CIH-palveluntarjoajina, tavanomaista hierontaa tarjoavat kuuluvat samaiseen rekisteriin, muttei muunlaista hierontaa tarjoavat, tai akupunktio mm. polvi- ja lonkkakivun hoidossa kuuluu käypähoidon mukaisiin hoitomenetelmiin, m***a akupunktio itsessään ei.
Tässä tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten 12 kuukauden aikana käyttämiä täydentäviä hoitomuotoja, aikomusta käyttää niitä, perusteita käytölle sekä niiden käyttökokemuksia. Tutkimuksen mukaan hieman yli puolet (51,1 %) vastaajista oli käyttänyt vähintään yhtä täydentävää hoitomuotoa 12 kuukauden aikana ennen kyselyyn osallistumista. Viidesosa vastaajista (20,4 %) oli käynyt palveluntarjoajan luona ja yli neljäsosa oli käyttänyt näitä menetelmiä omatoimisesti (27–28,8 %).
Useimmin raportoidut kokonaisvaltaisen terveydenhoidon (CIH) muodot, joita vastaajat käyttivät, olivat itsehoitomenetelmät, joita käytti yli joka neljäs vastaaja (28,8%). Yleisimmin raportoidut muodot CIH:n itsehoitokategoriassa olivat rentoutustekniikat (15,1%), tietoisuustaidot ja meditaatio (10,0%), visualisointi (9,7%) ja jooga (8,9%). Noin joka viides vastaaja ilmoitti käynneistä CIH-ammattilaisen luona (20,4%).
CIH:n hoitomenetelmiä (huomioimatta vitamiineja ja kivennäisaineita) käytti 27,0% vastaajista. Kun vitamiinit ja kivennäisaineet otettiin mukaan yleisyysestimaattiin, suurin osa vastaajista oli käyttänyt luonnonmukaisia hoitokeinoja (81,7%).
Tulevaisuudessa täydentäviä hoitomuotojen käyttöä suunnittelevat jakaantuivat liki kahtia; kaikista vastaajista 42,0 % aikoi ja 41,2 % ei aikonut käyttää niitä tulevaisuudessa. Loput vastaajista eivät tienneet tai halunneet vastata kysymykseen (16,8 %).
Tutkimuksen mukaan noin kaksi kolmasosaa vastaajista (64,1 %) oli käynyt lääkärissä, tämä tukee Vuolannon ym. tekemää päätelmää, että suomalaiset käyttävät näitä hoitoja tavanomaisten terveyspalveluiden rinnalla, eivätkä niiden vaihtoehtona.
Useimmiten täydentäviä hoitomenetelmiä käytettiin pitkäaikaisiin, kroonisiin tiloihin.
Tutkimuksen tulosten mukaan yli puolet suomalaisista on käyttänyt täydentäviä hoitomuotoja, ja käyttäjät kokivat tässä tutkimuksessa mukana olleet täydentävät hoidomenetelmmät hyödylliseksi, olisikin tarpeen tehdä lisätutkimusta, miten näiden hoitomenetelmien tuomat hyödyt voidaan maksimoida ja mahdolliset haitat minimoida. On myös äärimmäisen tärkeää tehdä jatkotutkimusta siitä, kuinka näyttöön perustuvat CIH-menetelmät voitaisiin integroida olemassa oleviin terveyden edistämisen menetelmiin Suomessa.
Lähde ja syventävät tiedot:
Pyykkönen, M., Aarva, P., Ahola, S. et al. Use of complementary and integrative health in Finland: a cross-sectional survey. BMC Complement Med Ther 23, 279 (2023). https://doi.org/10.1186/s12906-023-04088-4
