Oiva - puheterapia ja kognitiivinen käyttäytymisterapia

15/05/2026

05/05/2026

Miten tuet lapsen kommunikointia ja osallistumissa koulussa. Tärkeä ja aina ajankohtainen aihe.

Siirry struktuurista vuorovaikutukseen – näin tuet lapsen kommunikointia ja osallistumista koulussa

Miten koulun arjessa syntyy aitoa vuorovaikutusta ja kommunikointia, kun puhe ei ole oppilaiden ensisijainen kommunikointikeino?

Tikosen artikkelissa puheterapeutti Kaisa Laine kokoaa keskeiset havainnot ruotsalaisen puheterapeutin ja yliopistolehtorin Sofia Wallinin esityksistä. Ne pohjautuvat Wallinin keväällä 2026 Sillalla seminaarissa pitämiin luentoihin puhetta tukevan ja korvaavan kommunikoinnin (AAC) käytöstä koulun arjessa.

Artikkelissa avataan konkreettisesti,
• miten aikuinen voi tukea lapsen aloitteita
• milloin struktuuri auttaa – ja milloin se estää vuorovaikutusta
• miten kommunikoinnin tukikeinoja käytetään niin, että ne tukevat oppilaiden aloitteellisuutta, itseilmaisua ja osallisuutta

Artikkeli tarjoaa käytännön näkökulmia kaikille, jotka työskentelevät puhevammaisten ihmisten parissa.

Lue Tikosessa: https://tikonen.fi/aiheet/tutkimus/sofia-wallin-siirry-struktuurista-vuorovaikutukseen-nain-tuet-lapsen-kommunikointia-ja-osallistumista-koulussa/


Kehitysvammaliitto

01/05/2026

Hyvä esimerkki siitä miksi puhuvakin voi joissain tilanteissa tarvita kommunikoinnin apuvälinettä. Videolla Julia kertoo siitä, miten joskus esimerkiksi keskusteluun on helpompi osallistua laitteen avulla tai kysyä jotain. Puhuminen vaatii joissakin tilanteissa enemmän energiaa, silloin kommunikoinnin apuväline auttaa. Saman olen havainnut omien autisminkirjon asiakkaiden kanssa. Tärkeintä onkin käyttää joustavasti erilaisia kommunikointikeinoja ja pitää kommunikoinnin apuvälineet mukana arjessa eri paikoissa ja tilanteissa.

21/04/2026

Tässä päivityksessä kerromme, mitä vanhempien olisi hyvä huomioida perheen ruudunkäytössä:

💚 Keskustelu, leikki ja ruokailu ilman ruutua vahvistavat ja tukevat lapsen vuorovaikutusta ja kehitystä. Ruudun ottaminen mukaan vähentää näitä hetkiä.
💚 Oma ruudunkäyttösi toimii esimerkkinä lapsen ruudunkäytölle.
💚 Lapsista jakamiasi tunnistettavia kuvia ja tietoja saatetaan käyttää väärin.
💚 Lapsen kehittyvät aivot tarvitsevat riittävästi ruudutonta aikaa.
💚 Merkkejä liiallisesta ruudunkäytöstä ovat kykenemättömyys lopettaa käyttöä, ärtyneisyys ja keskittymättömyys.
💚 Ruutujen katsominen pitkään ja lähietäisyydeltä lisäävät likinäköisyyden riskiä. Ulkoilu taas ehkäisee sitä.

Lähde: THL

21/04/2026

17/04/2026

Mieli lähtee pyörittelemään erilaisia uhkakuvia ja ajatukset ovat syöksykierteesssä. Jokainen ajatusmalli johtaa vain uuteen entistä syvempään kuiluun. Kuulostaako tutulta?

Yliajattelu on keino yrittää selvitä ahdituksen ja epävarmuuden kanssa. Ongelmien ratkaisun sijaan sen kuitenkin usein ruokkii ahdistusta, uuvuttaa ja lamaannuttaa.

Jos yliajattelu hankaloittaa omaa arkea, sitä voi koittaa vähentää. Ensimmäinen askel on tunnistaa oma yliajattelu. Jo se, että sanoitat itsellesi, että nyt yliajattelet, saattaa joskus katkaista kehän. Palauta itsesi nykyhetkeen, sillä yliajattelu on yleensä menneen vatvomista tai tulevien uhkakuvien miettimistä eikä sillä ole tässä hetkessä sijaa. Sen sijaan, että päästät itsesi menneeseen tai tulevaan, pysähdy miettimään, mitä tunnet juuri nyt.

Yliajattelu ei ole heikkoutta. Se on selviytymiskeino, joka kuitenkin saattaa kääntyä itseään vastaan. Yliajattelu kertoo siitä, että jokin asia on sinulle tärkeä, sekä siitä, että yrität välttää virheitä. Muista kuitenkin itsemyötätunto: jokainen meistä tekee virheitä ja myös sinulla on lupa nihin. Sinun ei tarvitse tavoitella täydellisyyttä.

Kerro meille omat keinosi vähentää yliajattelua tai selvitä sen kanssa?

13/04/2026

Autismi lehti: Neurokirjon omaishoitajuus - ilmiö, jota tilastot eivät tavoita

Neurokirjon perheissä omaishoito on usein arjen selkäranka, vaikka sitä ei tunnisteta eikä tueta riittävästi. Neurokirjon omaishoitajuus on todellinen osa suomalaista hoivarakennetta. Kun se tunnistetaan ajoissa ja tuki mitoitetaan yksilöllisesti, ehkäistään raskaampien palvelujen tarvetta ja vähennetään inhimillistä kuormitusta.

“Kuormitus ei synny diagnoosista. Se syntyy arjen sitovuudesta.”

Kirjon omaishoitajat ry tekee työtä, jotta perheiden ääni kuuluu ja neurokirjon omaishoitajuus ymmärretäisiin aidosti sitovana hoivatyönä.

👉 Lue Kirjon omaishoitajat ry:n kirjoitus Autismi-lehdestä.
🔗https://www.autismilehti.fi/neurokirjon-omaishoitajuus-ilmio-jota-tilastot-eivat-tavoita/

PS. Kirjon omaishoitajat ry pyytää arvioimaan toimintaansa.
Vastausaikaa on 8.5.2026 klo 23.59 saakka.
🔗 Linkki kyselyyn: https://docs.google.com/forms/d/e/1FAIpQLScXqlc1sa0v2MzuE23zHLxjJt3YpicY26hrS-tF25_TYcVucw/viewform?usp=publish-editor

@

10/04/2026

Yksi vaihtoehto lisää päiväjärjestyskuvien valikoimaan :)

Onko teillä jo käytössä toimintakortit? Toimintakortit auttavat jäsentämään päivää askel kerrallaan ja helpottavat arjen ymmärtämistä sekä ajan hahmottamista💡. Kun päivän kulku näkyy selkeästi kuvina tai symboleina, lapsen on helpompi ennakoida mitä tapahtuu seuraavaksi. Toimintakortteja on usein käytössä varhaiskasvatuksessa ja koulussa, m***a ne kannattaa ottaa käyttöön myös kotona ✨.

02/04/2026