Naprapaatti Petteri Koski

28/09/2025

Selkäkivun esiintyvyyttä ja syitä on tutkittu runsaasti tavallisen väestön osalta. Lähteestä riippuen noin 85 % väestöstä potee selkäkipua jossain elämänsä vaiheessa. Terve Suomi -tutkimuksen mukaan selkäkipua on potenut noin puolet suomalaisista aikuisista viimeisen kuukauden aikana.

Vähäinen liikunnan määrä työssä ja vapaa-ajalla lisää tunnetusti selkäkivun riskiä. Liikuntasuositusten mukainen liikunta-aktiivisuus näyttäisi vähentävän selkäkivun esiintymistä muiden terveyshyötyjen ohessa. Toisessa äärilaidassa kilpaurheilun tiedetään lisäävän selkäkivun esiintymistä suhteessa kasvavaan harjoitustuntimäärään. Tästä huolimatta kuitenkin kilpaurheilun terveyshyödyt ovat haittoja suuremmat.

Kilpaurheilijoilla selkäkivun esiintyvyys on tavallista väestöä yleisempää. Soutajilla ja maastohiihtäjillä selkäkipua näyttäisi esiintyvän yleisimmin. Uimareista kolmannes potee toistuvia selkäkipuepisodeja ja tennispelaajilla selkäkipu on yleisempää kuin jalkapalloilijoilla. Tutkimuksissa, joissa on selvitetty selkäkivun esiintymistä viimeisen viikon aikana koripalloilijoilla selkäkipu näyttäisi olevan harvinaisempaa moneen muuhun lajiin verrattuna.

Urheilevien nuorten selkäkivuista on viime aikoina puhuttu runsaasti. Pitkittyvä selkäkipu tai selkäkipu, joka ei helpota levossa, vaati aina lisäselvittelyjä. Tulee muistaa myös se, että kaikki selkäkipu ei aina johdu urheilusta.

Positiivista on, että 90 % ensi kertaa selkäkipua kokeneista urheilijoista toipuu 2–3 viikon aikana spontaanisti oireistaan ilman sen kummempia hoitotoimenpiteitä.

̈kipu

15/08/2025

Yleisimpiä kasvuikäisten urheiluvammoja ovat nilkan akuutit nivelsidevammat sekä polven ja selän ylirasitusvammat. Melko yleisenä ongelmana ovat myös uusintavammat, jotka johtuvat liiasta kiireestä palata lajin pariin vamman jälkeen. Tällöin taustalla on kudosten riittämätön biologinen vahvistuminen ja alentunut fyysinen suoritustaso. Muun muassa näistä aiheista puhumme liikuntalääketieteen erikoislääkäri Lauri Alangon kanssa Etelä-Kymenlaakson urheiluakatemian ja Pihlajalinna järjestämässä Nuori Urheilija -seminaarissa Kotkassa 16.9.

03/08/2025

Selkäydinkanavan ahtaudesta johtuvia oireita voidaan usein hoitaa kivunhoidon ja kuntoutuksen keinoin silloin, kun oireet ovat riittävän hyvin siedettyjä ja päivittäinen toimintakyky on riittävä.

Spinaalistenoosi, eli selkäydinkanavan ahtauma, on yleinen syy selkä- ja alaraajavaivoihin erityisesti yli 60-vuotiailla.

16/07/2025

Säännöllisesti toteutetulla alaraajavammoja ennaltaehkäisevällä harjoittelulla voidaan merkittävästi vähentää erityisesti nuorten urheilijoiden ei-kontaktivammoja 🏀⚽️🏑

Tampereen urheilulääkäriaseman tutkimuksen mukaan naisjalkapalloilijoiden äkilliset polvivammat ovat syynä yli puoleen vammojen aiheuttamista poissaoloista.

27/06/2025

🏀 Juuri päättyneellä NBA kaudella sattui seitsemän akillesjänteen repeämää, joka tunnetaan tyypillisesti keski-ikäisten miesten liikuntavammana. Naisilla esiintyvyys on 50–80 % pienempi kuin miehillä.

Akillesjänteen repeämistä kolme sattui kauden lopulla pudotuspeleissä. Pitkällä aikavälillä tarkasteltaessa 32 vuoden aikana, 1990–2023, vain 45 NBA-pelaajaa on kärsinyt akillesjänteen repeämästä. Repeämän syitä ei täysin tunneta, m***a näyttää siltä, että useimmiten taustalla on jänteen rappeutuminen tai vanha vamma. Huippu-urheilijoiden kohdalla repeämä hoidetaan pääsääntöisesti kirurgisesti.

NBA-pelaajista 78 % palaa takaisin pelikentille vamman jälkeen, joskin vain 27 % palaa vammaa edeltävälle tasolleen. Huippupelaajien peliminuutit ennen vammaa olivat 33 ja paluun jälkeen 22 min/peli. Pelikentille palanneista 31 % ura päättyi kuitenkin 3 vuoden sisällä paluusta.

Paluu takaisin pelikentille tapahtui noin 324 pv kuluttua vammasta. NBA-pelaajan uran pituus on keskimäärin 4,8 vuotta. Näin ollen yhden kauden poissaolo voi olla jopa 20 % pelaajan urasta.

01/06/2025

Hyppääjän polven ”nuorisoversiota” kutsutaan Sinding-Larsen-Johanssonin taudiksi. Vastaavanlaista tautia esiintyy kasvuikäisillä myös sääriluun yläosassa polvilumpiojänteen kiinnityskohdassa sekä akillesjänteen kiinnittyessä kantapäähän. Edellistä kutsutaan Osgood-Schlatterin- ja jälkimmäistä Severin taudiksi.

Apofyysi on luun kasvutumake, johon lihaksen jänne kiinnittyy ja joka on kasvulevyn avulla kiinni itse luussa. Jänteiden välityksellä apofyysiin kohdistuva vetorasitus saa aikaan apofyysin tulehtumisen, kasvulevyssä venytystä, mikrovaurioita ja harvemmin kasvulevyn osittaisen repeytymisen. Ylirasituksen lisäksi polvenseudun apofysiittien syntyyn vaikuttaa yksilölliset toiminnalliset ja rakenteelliset tekijät, kuten liikkuvuus, luiden kasvunopeus, luiden mittasuhteet ja sääriluun nivelpinnan takakallistus. Apofysiittejä esiintyy myös muualla luustossa kuten lantion etuosassa, istuinkyhmyssä sekä selkänikamissa.

Esiintyvyys on yleisintä jalkapalloa, koripalloa, yleisurheilua ja voimistelua harrastavilla pojilla 10-15 ikävuoden välillä, tytöillä hieman aikaisemmin. Osgood-Schlatterin taudin ilmaantuvuus on 13% ikäluokassa. Oireet alkavat usein juoksu-, hyppy- ja loikkaharjoittelun määrän ja intensiteetin kasvaessa. Apofyysin kipu lisääntyy rasituksen myötä, alueella voi esiintyä turvotusta sekä painoarkuutta. Taudin edetessä leposärky on yleistä. Taudinkuva on yleensä selkeä ja kuvantamistutkimuksia tarvitaan harvoin.

Oireenmukaisena hoitona suositellaan kylmähoitoa. Tulehduskipulääkkeet eivät lyhennä toipumisaikaa eikä niiden käyttöä suositella. Tärkeintä on kipua aiheuttavan rasituksen välttäminen. Täydellinen lepo tai urheilukielto ei ole tarkoituksenmukaista. Oireeton korvaavaharjoittelu on suositeltavaa liikunnallisuuden ylläpitämiseksi. Yleensä oireilu helpottaa viikkojen tai muutaman kuukauden aikana, joskin hankalimmillaan se voi kestää kasvun loppuun asti. Liikkuvuus- ja voimaharjoittelu todennäköisimmin vähentää taudin uusiutumisriskiä samalla kun liikunnan määrään ja intensiteettiin kiinnitetään asianmukaisesti huomiota.

18/05/2025

Saunominen on suomalaiseen kulttuuriin syvästi juurtunut perinne rentoutumisen ja hyvinvoinnin edistämiseksi.

Saunomiseen liittyy merkittäviä terveyshyötyjä, joita on selvitetty useissa havainnointi- ja interventiotutkimuksissa (Kunutsor et al. -23, Lee et al. -22, Laukkanen et al. -18).

Säännöllinen saunominen vähentää mm. sydän- ja verisuonitautien, dementian ja hengityselinsairauksien ilmaantuvuutta ja voi lievittää päänsärkyä sekä tuki- ja liikuntaelinoireita.

Lämpö laajentaa verisuonia, jolloin sydämen syke nousee ja verenpaine laskee. Saunominen näyttää ainakin lyhytaikaisesti parantavan valtimoiden joustavuutta, jolloin pulssiaallon nopeus eli sydämen työntämän verimäärän etenemisnopeus laskee.

Sydämen sykevälivaihtelu kasvaa, mikä viittaa tahdosta riippumattoman hermoston rauhoittumiseen ja elimistön stressitilan laskuun.

Suomalainen perinteinen ”saunalenkki” eli kestävyysliikuntasuorituksen jälkeinen maltillinen saunominen näyttäisi vaikuttavan suotuisasti myös veren rasva-arvoihin.

27/04/2025

Ahdas lonkka on pääasiallisesti liikunnallisia nuoria aikuisia kiusaava lonkkavaiva, jossa reisiluun pää ei kunnolla mahdu liikkumaan lonkkamaljassa. Reisiluun kaula voi olla liian paksu (cam) tai lonkkamalja ja siihen liittyvä rustorengas liian ahdas (pincer) tai yhdistelmä näistä (mixed). Lonkka- ja nivuskivun perimmäistä aiheuttajaa ahdas lonkan yhteydessä ei täysin tunneta. On epäselvää, johtuuko kipu poikkeavasta anatomisesta rakenteesta vai tähän liittyvistä nivelen sisäisistä muutoksista ja tulehdustilaan johtavasta mekaanisesta ärsytyksestä. Lisäksi tutkimustulokset ovat ristiriitaisia, johtaako ahdas lonkka varhaisen lonkkanivelrikon kehittymiseen.

Ahdas lonkkaa voidaan pitää ensisijaisena pitkittyneen lonkkakivun ja tästä johtuvan alentuneen toimintakyvyn syynä liikunnallisesti aktiivisilla nuorilla, cam-tyypin ollessa miehillä yleisempi kuin naisilla. Pincer-tyyppi taas on yleisempää keski-ikäisillä naisilla saman ikäisiin miehiin verrattuna. Tutkitusti jääkiekkoa, jalkapalloa ja koripalloa harrastavilla nuorilla ahdas lonkka oireilu on yleisempää kuin samanikäisillä ei-urheilua harrastavilla verrokeilla. Rasituksen annos-vaste-suhde erityisesti lonkan kierto- ja koukistus suunnissa reisiluun kasvulevyjen ollessa vielä auki, näyttäisi lisäävän cam -typpisen ahdas lonkan esiintyvyyttä. Tulee huomioida, että reisiluun kaulan paksuuntuminen tai lonkkamaljan ahtaus on varsin yleinen röntgentutkimuslöydös myös oireettomilla henkilöillä. Magneettikuvauksessa sen sijaan ahdas lonkkaan liittyen on havaittu reisiluun pään hohkaluuturvotuksen ja ligamentum teres -vaurioiden olevan yleisempää oireellisilla.

Pitkittynyt lonkka- ja nivuskipu, johon liittyy lonkan naksumista, lukkiutumisen tai ”jumiutumisen” tunnetta tai lonkka ”pettää alta”, viittaa ahdas lonkan yhteydessä lonkkamaljan rustorenkaan tai itse nivelruston vaurioon. Toki rustorenkaan vaurioita esiintyy runsaasti myös oireettomilla henkilöillä. Samassa yhteydessä esiintyvä leposärky tai yöunta häiritsevä kipu voi viitata lonkkanivelen nivelkalvon tulehdukseen. Liikunnan lisäksi pitkään paikallaan istuminen yleensä provosoi ahdas lonkan yhteydessä ilmeneviä kipuoireita.

17/04/2025

Nivelrikko on maailman yleisin nivelsairaus, jonka perimmäistä syytä ei tiedetä. Polven nivelrikko on naisilla yleisempää kuin miehillä, m***a lonkan nivelrikko näyttäisi olevan molemmilla sukupuolilla yhtä yleistä.

Nivelrikko on koko nivelen sairaus, joka voi aiheuttaa muutoksia niin nivelrustossa, rustonalaisessa luussa, nivelkapselissa kuin niveltä ympäröivissä pehmytkudoksissa. Nivelrikon synnystä tiedetään, että taustatekijät vaihtelevat eri nivelten välillä. Tunnettuja riskitekijöitä ovat perintötekijät, ikä, erityisesti polvinivelten osalta ylipaino, rakenteelliset tekijät, alentunut lihasvoima sekä niveliin kohdistuneet vammat. Yleisiä nivelrikkoon liittyviä oireita ovat nivelkipu sekä alentunut toimintakyky (Hall et al. -22).

Raajanivelten lisäksi nivelrikkoa esiintyy selkänikamien pikkunivelissä. Kaularangan nivelrikko näyttäisi olevan yhtä yleistä molemmilla sukupuolilla, joskin miehillä jonkin verran oireilevampana. Välilevyjen madaltuminen lisää pikkunivelten nivelrikkoriskiä iästä, sukupuolesta ja kehon painosta riippumatta. Viime vuosina tutkijoiden mielenkiinnon kohteena on ollut yhteys pikkunivelten nivelrikon ja selkää tukevien lihasten lihasmassan kadon välillä. Pikkunivelten nivelrikon yhteydessä on havaittu selkärankaa tukevien multifidus-lihasten lihasmassan vähentyminen ja rasvakudoksen määrän lisääntyminen (fatty atrophy) lihasten poikkipinta-alaan verrattuna. Muissa selkärangan läheisyydessä olevissa lihaksissa – erector spinae ja lonkankoukistajalihakset – ei vastaavaa lihasmassan katoa ole havaittu pikkunivelten nivelrikon yhteydessä (Guven et al. -24).

Lonkan ja polven nivelrikon yhteydessä on voitu osoittaa, että yksilöllisesti suunniteltu säännöllinen ja nousujohteinen lihaskuntoharjoittelu vähentää nivelrikon yhteydessä koettua kipua ja parantaa toimintakykyä (Lim et al. -24).

12/04/2025

Paras saatavilla oleva tutkimusnäyttö osoittaa, että yksi kymmenestä käytössä olevista selkäkivun ei-kirurgisista hoitomenetelmistä on vaikuttavaa lumehoitoon verrattuna (Cashin et al. 3/25).

Akuutin selkäkivun hoidossa perinteisten tulehduskipulääkkeiden hyödyllisyydestä on olemassa kohtalaisen varma näyttö. Sen sijaan parasetamoli ei ole vaikuttavaa akuutin selkäkivun hoidossa.

Kroonisen selkäkivun hoidossa yleisesti käytössä olevista hoitomenetelmistä kuntouttavan harjoittelun sekä selkänikamien manipulaatiohoidon osalta on olemassa kohtalaisen varma näyttö hoitomenetelmien hyödyllisyydestä.

Tässä systemaattisessa katsauksessa ja meta-analyysissa verrattiin (301 placebo-kontrolloitua tutkimusta) 56 eri hoitomenetelmää tai hoitomenetelmien yhdistelmää lumehoitoon selkäkivun hoidossa.

13/03/2025

Liikunta on hyvä lääke oikein annosteltuna.

Liikunnasta on hyötyä sairauksien ehkäisyssä ja hoidossa. Sen rajoittamista vaativat esimerkiksi akuutit infektiot ja ylikuormitustilat.

11/03/2025

Näyttöön perustuvia epäspesifin selkäkivun riskitekijöitä lasten ja nuorten kohdalla ovat iän lisääntyminen, naissukupuoli, kilpaurheilu, aiemmin koettu selkäkipu sekä psykososiaaliset tekijät.

Mahdollisia riskitekijöitä ovat perheessä koettu selkäkipu, kouluympäristöön liittyvät tekijät kuten istuminen sekä terveyskäyttäytyminen – tupakointi ja vähäinen unen määrä.

Edellä mainituista selkäkivun riskitekijöistä naissukupuolta, psykososiaalisia tekijöitä sekä säännöllistä tupakointia pidetään myös kroonisen epäspesifin selkäkivun riskitekijöinä lapsilla ja nuorilla.

Pituudella, painolla, painoindeksillä, ryhdillä, koulurepulla, etnisellä taustalla ja sosioekonomisella asemalla ei ole todettu yhteyttä lasten ja nuorten selkäkivun esiintymisen kanssa.