18/04/2025
HyvÀÀ pÀÀsiĂ€istĂ€ Nonna-taloista!đ„đ€đŁ
MistÀ pÀÀsiÀisen perinteet tulevat?
đ PÀÀsiĂ€inen on kristillisistĂ€ juhlista vanhin ja tĂ€rkein. Monet pÀÀsiĂ€iseen liittyvĂ€t perinteet ovat pohjimmiltaan pakanallisia ja liittyvĂ€t valon lisÀÀntymiseen luonnossa.
đPÀÀsiĂ€inen on kristillisistĂ€ juhlista suurin, ja sitĂ€ viettÀÀ kolmasosa maailman vĂ€estöstĂ€. Kristityt juhlivat pÀÀsiĂ€isenĂ€ Jeesuksen ylösnousemista kuolleista. PÀÀsiĂ€istĂ€ on varhaisimpien tietojen mukaan vietetty jo 100-luvulla eli miltei 2000 vuoden ajan. Kristittyjen pÀÀsiĂ€inen on saanut alkunsa juutalaisten noin tuhat vuotta vanhemmasta pÀÀsiĂ€isjuhlasta.
đSuomen kielen sana pÀÀsiĂ€inen, Mikael Agricolan kirjoituksissa pĂ€sieinen, viittaa paastosta pÀÀsemiseen. LisĂ€ksi sanan on selitetty kertovan juutalaisten pÀÀsystĂ€ Egyptin orjuudesta, pÀÀsyĂ€ talvesta ja kristikunnan pÀÀsyĂ€ synneistĂ€.
đPÀÀsiĂ€ismuna
Kananmunat, samoin kuin kanat, tiput ja jÀnikset, ovat syntymÀn ja elÀmÀn symboleja.
đPakanauskonnoissa munan ajateltiin olevan taikakalu, jonka Eostrea-jumala munii. Vastalahjaksi tĂ€stĂ€ taikakalusta annettiin vĂ€rjĂ€ttyjĂ€ munia.
đYhden kristillisen tulkinnan mukaan munan kuori symboloi Vanhaa testamenttia, joka kĂ€tkee sisÀÀnsĂ€ Uuden testamentin, jota taas symboloi munan sisus.
đKeltuaisen vĂ€ri on tĂ€rkeĂ€ pÀÀsiĂ€isen vĂ€ri, vaikka munat alun perin vĂ€rjĂ€ttiinkin ylösnousemuksen vĂ€risiksi eli punaisiksi. Suomessa on suosittu munien keittĂ€mistĂ€ sipulinkuorien kanssa, jolloin ne vĂ€rjĂ€ytyvĂ€t punaruskeiksi. Maailmankuuluja ovat FabergĂ©n koristeelliset pÀÀsiĂ€ismunat, joita kultaseppĂ€ FabergĂ© apulaisineen teki pÀÀosin VenĂ€jĂ€n keisariperheelle.
đŁTiput
Keltainen poikanen liittyy munan merkityksiin kuten kevÀÀseen ja uuteen elÀmÀÀn.
đPÀÀsiĂ€iskukko
Kukkoa on kÀytetty kirkkotaiteessa valppauden ja kestÀvyyden vertauskuvana. Kukko on monien kirkontornien ja kellotapuleiden huipulla. Kukko havahdutti laulullaan Pietarin, joka oli juuri kieltÀnyt Jeesuksen kolmesti.