Ilohippuja.fi

02/08/2024

Heippa! Toivottavasti sulla on ollut mukava kesä. ☀️ Mun kesä on ollut jollain tapaa oman kasvun ja suunnan kirkastamisen aikaa. Rauhoittumista. Sen pohtimista, mikä tukee omaa hyvää oloa ja jaksamista.

Oon miettinyt töiden tilaa, oman firman suuntaa, harrastuksia, mitä haluan elämässä vaalia. Mulla oli keväällä hyvä fiilis yrityksen uudesta suunnasta koulutusten ja ryhmien suhteen, m***a huomaan roikkuvani yhä jossain vanhoissa tavoissa kiinni. Jossain, mikä ei enää kutsu mua. On tarve päästää sellaisesta irti.

Sen sijaan mua kutsuu lukeminen, riippumatto, soutelu, neulominen, ajan viettäminen rakkaiden kanssa. Tahdin hiljentäminen. Sen tutkiminen, mihin tämä mun polku on menossa.

Joten nyt ajattelin putsata pöytää ihan huolella ja tuulettaa ajatuksia. Se tarkoittaa sitä, että jatkan mun päivätyössä, missä viihdyn hyvin, ja jätän oman firman reippaasti taka-alalle. Nykyisten asiakkaiden kanssa jatketaan vielä, miten on kenenkin kanssa sovittu, älä siis hätäänny, jos meillä on juttuja kesken. Uusia asiakkaita en kuitenkaan nyt ota, antaa uusille jutuille tilaa herätä.

Some hiljenee ja nettisivut jää kiinni. Tämän tilin poistan kokonaan lähitulevaisuudessa.

Kiitos sinulle, että olet ollut täällä mun mukana. ❤️

15/06/2024

04/06/2024

Voidaanko sopia, että se itsensä loputon ruoskiminen riittää jo? Se ei tuo mitään muuta kuin pahaa mieltä.

16/05/2024

Kerron sulle salaisuuden.

Ne harjoitukset ei tosiaan aina rentouta, ja se on ihan ok! Sä et ole viallinen etkä epäonnistunut, jos lopputuloksena ei ole rentoutuminen. Se harjoitus voi olla sulle silti hyväksi, vaikka olo ei aina tuntuisi niin kovin erilaiselta harjoituksen jälkeen. Voit silti kiittää itseäsi, että ryhdyit tekemään harjoitusta. Joinain päivinä on vaikeampaa asettua olemaan harjoituksessa ja itsensä kanssa, toisina kertoina helpompaa.

Ja hei, on paljon muitakin tapoja hakea rentoutta ja hoitaa kehoa ja mieltä. Joskus voi vaikka vähän aktiivisempi harjoitus sopia itselle paremmin. Tai joku toinen rentoutus- tai hengitysharjoitus, niitäkin on niin monia erilaisia. Tärkeintä on kokeilujen kautta löytää itselle toimivia tapoja. Ja toimivuus näkyy usein vasta useampien toistojen jälkeen.

Muistan itsekin, kuinka aiemmin suhtauduin palleahengitykseen todella epäillen. Heti kun keskityin hengitykseen, koko hengittäminen alkoi tuntui kauhean vaikealta. Niin luonnollisesti kuin se normaalisti tapahtuu, yhtäkkiä en osannutkaan. Ei ollut ehkä oikea aika mun elämässä pysähtyä hengityksen avulla. Myöhemmin törmäsin palleahengityksen äärelle uudelleen, ja tapahtui jotain täysin erilaista kuin ennen. Se tuntuikin hyvältä.

Nykyään se on mun lempiharjoituksia, ja käytän sen harjoittelua paljon asiakastyössä. Kokemuksesta kuitenkin tiedän, että se ei ole väkisin kaikkien juttu, ja siksi työkalupakissa on muitakin harjoituksia. Ja ymmärrystä sille, että rentoutumiseen voi liittyä hurjasti ajatuksia epäonnistumisesta ja suorituspaineita rentoutumisen onnistumisesta.

Joten muistathan, että sussa ei ole vikaa. ❤️ Riittää, että teet valitsemasi harjoituksen. Se on harjoitus, ja harjoituksia tekemällä voit tehdä itsellesi hyvää. Voit esimerkiksi saada hermostoa rauhoittumaan vähän kerrallaan, vaikket heti huomaisi vaikutuksia.

06/05/2024

Tunnistatko sä tilanteita, jossa nälkä, jano tai väsymys saa pinnan kireälle ja sut tai jonkun läheisesi kiukuttelemaan kuin pikkulapsi?

Mä ainakin tunnistan! Sain jopa aikanaan ystävältäni kutsumanimen nälkäpesukarhu, kun mun oli pikkuisen vaikea sopeutua siihen, että ruokaa ei saatu säännöllisesti päivän aikana. Siihen lisäksi fyysistä rasitusta ja sen tuomaa väsymystä, äkkiä olosuhteet olivat oikein kohdillaan ihan suorastaan lapsenomaiselle kiukuttelulle. Täytyy sanoa, etten ole kovin ylpeä tästä kiukuttelusta, ja nykyään osaan jo useammin reagoida toisella tavalla. M***a vieläkin joskus nälkäkiukku tulee kylään.

Meidän kykyyn toimia tunteiden kanssa vaikuttaa aika pienetkin jutut. Kuten just se nälkä tai väsymys, tai ihan vaan joku edeltävästi mieleen tullut ajatus, joka sävyttää tilanteen erilaiseksi.

Meidän kehosysteemi on myös sillälailla viisas, että se kertoo erilaisin tuntein ja tuntemuksin, mitä tarvitaan. Usein vastaanottavassa päässä on vaan vähän huono kuulo, eikä haluta tai ehditä kuulla niitä viestejä.

Ehkä oot huomannutkin, että joskus omia perustarpeita ohittaa ihan suitsaitsukkelaan. Skippaa lounaan, unohtaa juoda vettä, nipistää yöunista. Tai jättää väsyneenä väliin just ne itselle merkitykselliset asiat. Niin helppoa, m***a aika ennemmin tai myöhemmin se alkaa heijastua elämään jonkinlaisen känkkäränkän muodossa.

Perustarpeistasi huolehtimalla viestit myös itsellesi, että sun asiat on tärkeitä, susta itsestä on tärkeää pitää huolta. Kuinka usein muiden asiat laitetaankin omien edelle, ihan kuin itse olisi jotenkin vähemmän tärkeä.

Ethän halua olla jatkuvasti känkkäränkkä, vaan kokea voivasi hyvin, ja pystyä olemaan läsnä itsellesi tärkeissä hetkissä. Joten muistathan hoitaa myös itseäsi. 🩷

hyvinvointi

29/04/2024

Tänään on ollut monenlaisten ohjausten ja koulutusten päivä.

Aamulla ohjasin ryhmää ahdistuksenhallintaan liittyen, ja iltapäivällä pääsin kouluttamaan päihdepuolen kollegoja uuteen hoitomalliin. Mietin kotiin ajellessani, että tää on kyllä niin mun juttu. Siis kouluttaminen, sparrailu, muutokset, niihin liittyvistä tunteista ja ajatuksista puhuminen. Semmosella inhimillisellä otteella, että voi reippaasti puhua myös omista mokista, epävarmuuksista uuden äärellä, kompuroinneista uusien systeemien kanssa. Koska ne on ihmisyyttä ja koskettaa jokaista uuden edessä olevaa.

Saan usein palautetta, että mua on helppo kuunnella ja puhun käytännönläheisesti. On helppo uskoa näitä sanoja, sillä koen itsekin, että koulutusten pitäminen on mulle luontevaa. Siitä huolimatta jännitän aina viime hetkeen asti ihan kamalasti. 😅

Onhan se pelottavaa olla esillä ja asettua alttiiksi arvostelulle. Aina käy mielessä ajatus, että mitä jos olenkin huono ja mut lynkataan? Se on jännityksen ja pelon tuoma kauhuskenaario, mihin pelkällä järjellä miettien on vaikea uskoa. Tänään mietin oven ulkopuolella odotellessani, että kantaako jalat vai tuuperrunko ovelle. Silmissä tuntui sumealta ja kädet hikosi. Jos olisin kuunnellut mun tunnetta, olisin varmaan juossut karkuun.

Muistan myös elävästi, kuinka eräässä tapahtumassa puhuessani mietin, että onneksi lavalla on puhujan pönttö, jos jalat pettää, voin nojailla "huomaamattomasti" siihen pönttöön. 😂

Kaikesta huolimatta menen vapaaehtoisesti näihin tilanteisiin, sillä tiedän, että tykkään näistä tilaisuuksista kaikessa hullunkurisuudessaan. Joten tänäänkin jälleen hengittelin ja suuntasin huomiota pois tuntemuksistani. Tiedän myös, että mitään todellista vaaraa ei ole, vaikka keho sellaisesta varoittelee. Kun pääsin paikalleni, jännitys oli jäänyt taka-alalle ja olin jälleen omalla vahvuusalueellani, innostuneena ja varmana asiastani.

Minkälaisia kokemuksia sulla on jännityksestä? Tai onko sulla joku hyvä vinkki vitonen siitä selviämiseen? Tiedän, että aihe koskettaa monia, joten laitetaan jakoon hyvät konstit ja samaistuttavat tarinat. Et oo jännityksen kanssa yksin. 🩷

22/04/2024

Nappaa itsellesi pieni tauko päivään, ja pysähdy kuulostelemaan, millaisia tunteita tänään on läsnä! ✨️

Mä oon ollutkin jo aamun näiden asioiden äärellä, sillä aamun ryhmän teemana oli tunteiden tunnistaminen ja säätely. Mun mielestä tunnetaitojen opettelu on ihan jokaisen juttu, vauvasta vaariin.

22/03/2024

Tänään pääsin lastenkodin kehittämispäivään puhumaan tunnesäätelystä ja siitä, kun tunteiden säätely on jollain tapaa vaikeaa. Juteltiin monenlaista tunnetaidoista ja näihin teemoihin liittyvistä ilmiöistä, 3 tuntia hurahti vauhdilla! Jos kaipailet sun töihin räätälöityä koulutusta tunnetaitoihin liittyen, niin pistä ihmeessä viestiä!

Ja yksilöaikoja löytyy arki-iltoihin jokunen, jos semmoselle olisi tarvetta. Sovitaan siinä tapauksessa ensin pieni juttutuokio, niin katsotaan miten musta olisi hyötyä sun tilanteeseen.

Näistä tunnelmista, hyvää perjantaita ja viikonloppua! 🩷

13/12/2023

Ootko sä kokeillut jo villasukkakävelyjä ulkona? Löysin tän huvin vuosi tai pari sitten, ja taas viime päivinä olen rauhoittanut itseäni iltaisin villasukkailemalla. Mulla on vaihtelevasti 4-5 sukkaa päällekkäin, ei tuu märkä eikä pakkanen sukkien läpi. Ja jalkapohjat saa ihanaa kaivattua liikettä ja ärsykettä, kun paksuissa talvikengissä se jää vähäiseksi. Kun maan tuntee jalan alla erilailla kuin kenkien kanssa, se auttaa tulemaan tietoisemmin tähän hetkeen, maadoittumaan aistien avulla. Auttaa tuomaan mielen pois murehtimisesta ja huolehtimisesta, menneestä ja tulevasta. On vain tässä ja nyt. Jalat maassa. Lämpimien sukkien sylissä lumen keskellä.

Jos et oo kokeillut, suosittelen testaamaan!

Mies tuumasi, että ihmiset ihmettelee mikä hihhuli siellä menee sukkasillaan. Antaa ihmetellä. 😄 Ties vaikka innostuvat kokeilemaan itsekin.

07/11/2023

Unohdatko sä itsesi välillä ihan totaalisesti? Keskityt intensiivisesti muiden ihmisten asioiden hoitamiseen ja toisten miellyttämiseen, hyvällä mielellä pitämiseen. M***a kuka keskittyisi sinuun?

Mulle ainakin tää on ollut tosi tuttu kuvio, kunnes opin muistamaan itsenikin. Ja nimenomaan opin, se on nimittäin opeteltava taito pitää itsestään ja jaksamisestaan huolta. Aika usein käy niin, että jonkin aikaa muistaa omatkin tarpeet, m***a vähitellen tulee taas sata muuta asiaa, jotka jotenkin ajaa omista tarpeista ohi.

Stressin ja kuormituksen kasvaessa huomaa, että ruokailut alkaa kärsiä tavalla tai toisella (Hei vaan unohdetut lounaat, voileivällä eläminen, makeanhimot 👋). Liikunta jää. Kivat jutut, harrastukset vähenee. Ihmissuhteet kärsii. Ärtyneisyys kasvaa ja ajatukset rullaa ahdistavia uria. Paljon pieniä merkkejä väsymyksestä ilmaantuu, asia kerrallaan, m***a ne on yllättävän helppo ohittaa. Kunnes tulee jonkinlainen stoppi, romahdus tai muu havahtuminen omaan tilanteeseen.

Jos tunnistat itsesi tästä, pyydän, että pysähdyt hetkeksi miettimään, miten voit tällä hetkellä. Onko jotain, minkä haluaisit palauttaa arkeesi? Mikä olisi sellaista, mihin haluat sitoutua itsesi vuoksi?

Jos olet jäänyt oman elämäsi sivuhenkilöksi liian usein, laita viestiä niin mietitään millä askelin saataisi suunta muuttumaan. Viesti ei sido sua mihinkään. Voidaan jutella sun tilanteesta ja autan sua löytämään suuntaviivoja. Jos tiedät jo, että kaipaat enemmän tukea tähän, niin toki voidaan varata ihan aikakin tapaamiselle (teams/puhelu).

Muistetaan pitää omasta jaksamisesta ja itsestämme huolta. Ihan jokainen. ❤️

04/10/2023

Kaupallinen yhteistyö TuenTien kanssa.

Sain kutsun kirjoittaa TuenTien blogiin vieraskynätekstin. Ensimmäinen ajatukseni oli, että ounou, osaanko kirjoittaa riittävän hyvin! Ehkä sata kyseenalaistavaa ajatusta vyöryi mieleeni suitsait sukkelaan.

No mitäs muustakaan sitten kirjoitin, kuin mun lemppariaiheesta, sisäisestä puheesta. Tai niinkuin tykkään sanoa, siitä tyypistä, joka asuu olkapäällä ja huutelee kaikenlaista. Niin se mullekin kävi heti kommentoimaan. Käy lukemassa, jos sunkin olkapäällä asuu ärsyttävän ankara ja negatiivinen tyyppi!

Löydät blogiin www.tuentie.fi/blogi

Ootko muuten kuullut jo TuenTiestä?

Kun kohtaa tilanteen, jossa kaipaisi jonkinlaista psyykkistä tukea, törmää usein viidakkoon erilaisia nimikkeitä ja on vaikea tietää, mille tyypille pitäisi mennä. Saati sitten vielä, että jokaisen tiedot löytyy eri sivuilta. No Tuentie on kuulkaas helpottamassa tätä ongelmaa! Se on nimittäin sivusto, josta löytyy niin ammattiapua kuin vertaistukea, yrityksiä, kursseja, yhdistyksiä. Samalta sivulta!

Ja jos oot mielenterveyspalveluiden tuottaja, toivon, että säkin käyt kipinkapin ilmoittamassa yrityksesi sivustolle! Ilmoitushinnat on todella huokeat, ja nyt saat vielä 15.10 asti alennusta -15%

28/09/2023

Nää asiakaspalautteet lämmittää sydäntä ihan mahdottoman paljon. Kiitos kiitos kiitos! ❤️