Visual Roots

Visual Roots Yhteystiedot, kartta ja reittiohjeet, yhteydenottolomake, aukioloajat, palvelut, arvostelut, kuvat, videot ja ilmoitukset Visual Roots, Sukututkija, Laukkoski :ltä.

19/10/2025

Tulipalon alku Mäntlahdessa. Maanantaina (26.1.1914) raivonnut kova tuuli aiheutti omituisen tapaturman Mäntlahdessa. Kun nimittäin räätäli Wiktor Hellberg paraillaan ompeli koneensa ääressä, irrotti tuuli katonrajasta savutorven kohdalta suuren pahvin, joka pudota römähti Hellbergin päälle. Tämä hyppäsi pelästyksissään ylös, m***a silloin hän päällään pudotti yläpuolellaan olleen kattolampun, joka meni säpäleiksi lattialle. Silmänräpäyksessä oli koko huone liekkien vallassa. Tarmokkaalla sammutustyöllä saatiin palo kuitenkin tukahdutetuksi niin ajoissa, ettei se ehtinyt suurempia vahinkoja tehdä. Seinäpaperit, ompelukone ja vuodevaatteet ennättivät sentään palaa (Haminan Lehti 29.1.1914).

13/10/2025

Merihätä ja pelastettuja ihmishenkiä (Hufvudstadsbladet, 11.10.1903).

Tämän kuun 3. päivän aamuna lähtivät talonpoika Elias Mänttäri (Elias Juhonp. Skippari) ja 73-vuotias torppari Juho Skippari (Eliaksen isä), molemmat Mäntylahden kylästä Vehkalahdelta, purjeveneellä paluumatkalle Kotkasta, jossa he olivat edellisinä päivinä myyneet perunoita. Tuuli oli idästä, satoi räntää ja vettä, ja myrsky oli erittäin ankara.
Kello kahdeksan aikaan aamulla he olivat ehtineet noin kahdeksan kilometrin päähän Haminasta niin sanotulle Pultinmaan matalikolle, kun vene käännyttäessä ei mennyt yli staginsa, vaan ajautui tuulen ja voimakkaan aallokon vieminä karille, jossa se murskautui ja upposi syvyyteen. Veneessä olleet miehet onnistuivat kuitenkin isopurjeen avulla pelastautumaan karille - muutamalle kivelle, jotka tavallisesti ovat vedenpinnan tasalla, m***a tällä kertaa, veden ollessa matalammalla, kohosivat parin jalan verran veden yläpuolelle. He heittivät märän purjeen kahden kiven yli ja kiinnittivät sen, jolloin he saivat mastosta tukea pysyäkseen pystyssä kivien vieressä. Siinä he jäivät odottamaan kohtaloaan.
Pian he näkivät höyrylaivan tulevan lännestä, matkalla Viipuriin. Miehet huusivat hätähuutoja, jotka heidän käsityksensä mukaan olisi pitänyt kuulua laivaan, joka kulki alle kilometrin etäisyydeltä. He luulivat myös nähneensä, että laiva hidasti hetkeksi, m***a jatkoi sitten matkaansa. Tässä surkeassa tilanteessa heidän oli vietettävä koko lauantai ilman ruokaa, sillä muonavarat olivat menneet veneen mukana: edellisen kerran he olivat syöneet edellisenä iltana. Aallot löivät jatkuvasti heidän ylitseen polviin saakka.
Pimeys laskeutui, eikä pelastusta näkynyt. Koko yön he viettivät onnettomat miehet ulkona karilla. Sunnuntaiaamun lähestyessä tuuli kääntyi eteläiseksi ja vesi alkoi kohota. Heidän asemansa kävi yhä vaarallisemmaksi, sillä aallot roiskuivat jo vyötärölle saakka. He olivat jo lähes menettäneet kaiken toivon, m***a kuten sanotaan: "Kun hätä on suurin, on apu lähellä." Niin kävi nytkin.
Äärimmäisin voimin he päästivät vielä muutamia hätähuutoja, jotka johtivat heidän pelastukseensa. Torppari Tobias Danielsson Pihlhjerta Pyötsaaren kylästä Vehkalahdelta oli sunnuntaiaamuna lähtenyt pienellä avoveneellä silakanpyyntiin juuri Pultinmaan lähistölle. Hänen korviinsa kantautuivat hätähuudot. Vaikka hänen oma veneensä oli vaarassa murskautua kiville rajussa merenkäynnissä, hän uskalsi yrittää pelastusta.
73-vuotias Juho Skippari oli jo niin kangistunut kylmästä, että Pihlhjerta joutui kaatamaan hänet veneeseen. Nuorempi Elias Mänttäri oli myös täysin uupunut, m***a kykeni vielä nousemaan veneeseen omin voimin. Pelastustyön aikana aallot löivät usein veneeseen niin, että se oli vaarassa täyttyä vedellä. Kello oli noin yhdeksän sunnuntaiaamuna. Nämä onnettomat olivat siis olleet sateessa ja kylmässä, ilman ravintoa ja aaltojen huuhtomina, yhteensä 25 tuntia. On todellinen ihme, että he säilyivät hengissä - uusi todiste saaristoväestömme sitkeydestä.
Pihlhjerta souti sitten pelastetut Vilniemen kylään, missä heidät vietiin talonpoika Jaakkolan omistamaan saunaan, joka oli vielä lämmin edellisen päivän lämmityksen jäljiltä. Siellä he saivat huolellista hoitoa ja toipuivat. He ovat nyt lähes täysin terveitä. Miehet sanoivat itse, etteivät olisi jaksaneet enää tuntiakaan, etenkin koska vesi nousi jatkuvasti.
Pelastaja torppari Tobias Danielsson Pihlhjerta, jolle pelastetut saavat kiittää hengestään, ansaitsee kaiken tunnustuksen urheasta teostaan ja olisi enemmän kuin oikeutettu saamaan julkisen palkinnon.

26/05/2025

Toimintaa Toivolassa - Mäntlahden kyläjuhla su 29.6 klo 13: Hapanvelliä ja Kari-Matti Sahalan esitelmä Mäntlahden suvuista.

Näin kansallisen sukututkimuspäivän kunniaksi voisin hieman päivittää tilannetta Mäntlahden sukujen tutkimuksen osalta. ...
11/04/2025

Näin kansallisen sukututkimuspäivän kunniaksi voisin hieman päivittää tilannetta Mäntlahden sukujen tutkimuksen osalta. Tällä hetkellä ”kirjoissa ja kansissa” alkaa olla lähes kaikki Mäntlahdessa vuosien 1695-1923 välillä syntyneet, asuneet ja kuolleet henkilöt. Kaiken kaikkiaan heitä on löytynyt lähes 1650 kappaletta.
Suurimmat suvut aikojen saatossa ovat tietenkin olleet Raussi, Tolsa, Mänttäri ja Yrjönen. M***a eri sukunimiä Mäntlahdesta on löytynyt yli 200 ja vielä tämän lisäksi yli 300 ihmisellä ei ole ollut käytössä sukunimeä.
Laitetaan tähän vielä malliksi Sydänkylästä muuttaneen, Mäntlahden Raussien kanta-isän, Antti Eliaanp. Raussin tiedot.

Terveisin, Kari-Matti Sahala

30/01/2025

Suomen keskiaikaa (1200–1550) voidaan tutkia monitieteisesti. Linnojen rauniot, keskiajan kivikirkot ja maan alla säilyneet keskiajan aineellisen lähteet paljastavat runsaasti arkeologisia tietoja aikakaudesta, jota suhteellisen harvat kirjalliset lähteet valaisevat. Kanavaa ylläpitää Suomen...

30/01/2025

Vehkalahden kirkonkirjoissa on maininta mäntlahtelaisen miehen kuolemasta sodassa vuonna 1817, m***a missä?. Kysytäänpä asiaa tekoälyltä...

"Vuonna 1817 ei käyty sotia Suomen alueella, sillä Suomen sota (1808–1809) oli päättynyt ja Suomi oli liitetty osaksi Venäjän keisarikuntaa. Kuitenkin, jos suomalainen mies kuoli sodassa tuona vuonna, todennäköisin selitys olisi, että hän oli palvellut Venäjän keisarikunnan armeijassa.

Mahdollisia sotatoimia, joissa suomalainen olisi voinut olla mukana vuonna 1817:
- Napoleonin sodat (jatkoseuraukset) – Vaikka Napoleon oli kukistettu vuonna 1815, Venäjän armeija oli ollut mukana sodissa, ja suomalaisia oli voinut jäädä sotimaan eri puolille Eurooppaa.
- Venäjän sotatoimet Kaukasuksella – Venäjä kävi konflikteja Kaukasuksella, ja suomalaisia sotilaita saattoi olla mukana Venäjän armeijan joukossa.
- Meri- ja siirtomaapalvelus – Jos henkilö oli ollut osa ruotsalaista tai venäläistä merivoimia, hän olisi voinut kuolla jossain kaukaisemmassa operaatiossa.

Tarkempi paikka riippuu henkilön taustasta ja siitä, missä armeijassa hän palveli."

Vakuuttava vastaus.

17/10/2024
Viikonloppu Vantaalla Kuulutko sukuuni 2024 -tapahtumassa.
14/10/2024

Viikonloppu Vantaalla Kuulutko sukuuni 2024 -tapahtumassa.

Suosittelen...
18/11/2022

Suosittelen...

Toimittaja Hannamari Vallila haluaa selvittää yhden Suomen tunnetuimmista murhamysteereistä. Mysteerin, joka ei ole ratkennut yli 100 vuoteen. Kuuluisa säveltäjä murhattiin jääkäreiden voitonjuhlissa vappuna 1918. Viipurin Seurahuoneen hämärällä sisäpihalla kajahti yksi laukaus. M***a ...

24.2.1920
24/10/2022

24.2.1920

Osoite

Laukkoski
07150

Puhelin

040 822 1097

Nettisivu

Hälytykset

Tiedä ensimmäisenä ja anna meille oikeus lähettää sinulle sähköpostitse uutisia ja promootioita Visual Roots :ltä. Sähköpostiosoitettasi ei käytetä muihin tarkoituksiin, ja voit perua milloin tahansa.

Jaa

Share on Facebook Share on Twitter Share on LinkedIn
Share on Pinterest Share on Reddit Share via Email
Share on WhatsApp Share on Instagram Share on Telegram

Kategoria