Fysio Vertigo

26/09/2025

Hellou. Elossa olen ja huimaajia sekä tuki-ja liikuntaelinvaivoja edelleen hoidan, vaikka kiireiltäni en ole pitkään aikaan mitään tänne päivitellytkään. Näyttää 900 sivusta tykänneen / seuraavan rajakin jo rikkoontuneen 😳 Olen kiitollinen kaikille seuraajille ja minua mainostaville ❤️ Erittäin kiva huomata, että seuraajissa on huimausalan ammattilaisia ympäri maailman, niin se sana kiirii 😁 Pitääpä tehdä tasasataluvun (olipa hauska sana 😅) rikkoontumisen vuoksi tehdä taas ”perinteinen” esittely uusille seuraajille. M***a sitä ennen taas lisää faktatietoa hyvänlaatuisesta asentohuimauksesta.

Hyvänlaatuisen asentohuimauksen (BPPV) esiintyvyys lisääntyy valitettavasti iän myötä, kuten myös muiden kroonisten sairauksien esiintyvyys. Vaikka hyvänlaatuisen asentohuimauksen hoito manööverihoidoin yleensä onnistuu, ensimmäisen manööverikerran teho vaihtelee, tätä on paljon tutkittu. Useissa tutkimuksissa on tarkasteltu riskitekijöiden vaikutusta hyvänlaatuisen asentohuimauksen esiintymiseen ja ensimmäisen manööverihoitokerran tehoon. Tulokset ovat kuitenkin ristiriitaisia.

Seuraavan tutkimuksen tavoitteena oli tunnistaa hyvänlaatuisen asentohuimauksen esiintymiseen liittyviä liitännäissairauksia ja selvittää niiden vaikutusta ensimmäisen manööverikerran onnistumiseen.

Systemaattinen katsaus liitännäissairauksien vaikutuksiin hyvänlaatuisessa asentohuimauksessa

Haifa Alolayet et al. Front Neurol. 5/2025

Tutkimukseen otettiin alunperin 463 tutkimusta vuosilta 1/2019 - 6/2024, eli kohtuullisen tuoreita tutkimuksia, joista 50 täytti tutkimuksen valintakriteerit. Olen aina toitottanut, että hyvänlaatuista asentohuimausta tutkitaan maailmalla paljon m***a Suomessa vähän, esimerkiksi edellä mainitut luvut antavat vähän perspektiiviä asiaan 😉

18 tutkimusta keskittyi hyvänlaatuisen asentohuimauksen esiintyvyyteen, 24 tutkimusta ensimmäisen manööverihoitokerran tulokseen ja 8 tutkimusta sekä hyvänlaatuisen asentohuimauksen esiintymiseen että ensimmäisen manööverihoitokerran tulokseen. Hyvänlaatuisen asentohuimauksen esiintymiseen liittyi 25 riskitekijää ja liitännäissairausta, ja 15:n havaittiin vaikuttavan ensimmäisen manööverihoitokerran tehoon. Yleisin raportoitu hyvänlaatuisen asentohuimauksen esiintymisen riskitekijä oli pään vamma (16 tutkimusta), sen onnistumisprosentti oli heikoin yhden manööverihoitokerran jälkeen, ja joka vaati jopa 18 manööverihoitoa täydellisen paranemisen saavuttamiseksi (9 tutkimusta) (OHHOH sanon minä 😳). Muita tekijöitä olivat sydän- ja verisuoni- ja verisuonitautien sekä hormonaalisten sairauksien liitännäissairaudet, neurologiset/neurologiset liitännäissairaudet, tuki- ja liikuntaelinten liitännäissairaudet, ahdistuneisuus, pakko-oireinen häiriö, painoindeksi, seerumin D-vitamiinitaso ja idiopaattinen hyvänlaatuinen asentohuimaus.

Tutkimuksen lopputulos: kohonnut verenpaine, hypotensio (matala verenpaine), anemia, iskeeminen sydänsairaus, hyperlipidemia, aivohalvaus, diabetes, kilpirauhasen vajaatoiminta, migreeni, vestibulaariset häiriöt, perifeerinen neuropatia, osteoporoosi, kaularangan spondyloosi, pään vamma ja alhainen D-vitamiinipitoisuus liittyivät hyvänlaatuisen asentohuimauksen ilmaantuvuuteen. Alhainen D-vitamiinipitoisuus, pään vamma, migreeni, sisäkorvan sairaudet, kuten Ménièren tauti, kohonnut verenpaine, korkea kolesteroli, diabetes, kilpirauhasen vajaatoiminta, hyperlipidemia, osteoporoosi ja heikentynyt kaularangan liikkuvuus liittyvät kaikki epäonnistuneeseen ensimmäiseen manööverihoitokertaan. On (jälleen kerran 😉) tunnistettiin tarve tutkia eri hyvänlaatuisen asentohuimauksen-alatyyppien riskitekijöitä ja niiden vaikutusta erilaisten hoitotoimenpiteiden tehokkuuteen.

Viimeksi tänään kerroin kahdelle eri asiakkaalle, että oma kokemukseni on manööverihoitojen tarpeesta on 1 1/2 kpl (lue puolitoista kertaa). Yhdellä onnistuu kerralla, toisella kahdella, harvoin tarvitaan kolmea. KETÄÄN en ole hoitanut 18 kertaa, ja hoitamieni huimaajien joukossa on ollut lukemattomat määrän whiplash-vammoja ja muita pään alueen traumoja 😄 Teenköhän jotain erilailla kuin muut 😂

BackgroundThe prevalence of benign paroxysmal positional vertigo (BPPV) increases with age, as does the occurrence of other chronic health conditions. Althou...

09/08/2025

Rutiininomaisen hyvänlaatuisen asentohuimauksen (BPPV) -fysioterapiahoito: toteutettavuustutkimus

Subakuuttipotilailla, vähintään 50-vuotiailla osastohoidossa olevilla potilailla, jotka kaatuivat kuuden kuukauden kuluessa, arvioitiin asentohuimauksen varalta. Toteutettavuus määriteltiin, jos >75 %:lla kelvollisista potilaista kyettiin arvioimaan asentohuimaus.

Kaiken kaikkiaan 67 %:lle 447 potilaasta, tehtiin asentohuimauksen arviointi; 301 suoritti vähintään yhden asentohuimaus arvioinnin. 146:ta ei kuitenkaan voitu arvioida, yleisimmin fyysisen rajoitteen, arvioinnin estävän kognitiivisen toiminnan, arvioinnista kieltäytymisen tai nopean kotiuttamisen vuoksi. Fysioterapeutit pitivät asentohuimauksen hoitoa hyväksyttävänä (88 %), asianmukaisena (90 %) ja toteuttamiskelpoisena (76 %), m***a potilastekijät, tarvittava aika ja ympäristötekijät rajoittivat sitä. BPPV:tä havaittiin 6 %:lla arvioiduista, ja 35 % raportoi jatkuvaa huimausta tai horjuvaa oloa.

Lopputulos: Asentohuimauksen hoito ei ollut mahdollista osassa potilasryhmää pääasiassa fyysisten rajoitusten ja kognitiivisen heikkenemisen vuoksi. Fysioterapeutit pitävät asentohuimauksen hoitoa tärkeänä, m***a vaikeana näiden potilastekijöiden ja kilpailevien kliinisten prioriteettien joukossa.

Ensinnä pahoitteluni huonosta suomennoksesta. Nämä tiivistelmät ovat välillä hankalia kääntää. Ja kun alkuperäiset tutkimukset ovat usein maksumuurin takana, niin niin … m***a kuitenkin:

-Eli kun aika ei riitä, niin ulos, vaikka huimaa. Kaatumisriski on kohonnut yli 50- vuotiaiden ikäryhmässä ja pahimmillaan kaatumisessa voikin sitten käydä erittäin huonosti. Se ainainen kiire.
-Potilaalla / asiakkaalla on aina toki oikeus kieltäytyä tarjotusta hoidosta, omalla kohdallani asentohuimauksen osalta näitä on ollut alle 5 kpl.
-Kongnitiiviset tekijät ovat asioita mihin fysioterapeutti ei aina pysty vaikuttamaan. Voimme vain tarjota hoitovaihtoehdon m***a asiakkaan omat mielipiteet, olettamukset tms. voivat kuitenkin estää muutoin tehokkaankin fysioterapian suorittamisen. Kuitenkin ikääntyneessä väestössä mm. muistisairaudet jne. saattavat asettaa rajoitteita. Omalta kohdaltani voin todeta, että manööverihoidot onnistuvat kyllä pääsääntöisesti myös muistisairailla.
-Selvänä fyysisenä rajoitteena asentohuimauksen hoidossa on kaularangan heikentynyt liikkuvuus. Tuossakin voidaan vielä hieman kikkailla m***a jos kaularanka ei liiku, niin ilman TRV-tuolia hoito on lähes mahdotonta. Suomessa ei kyseisiä tuoleja ole tietääkseni ainuttakaan.

BPPV management was not feasible in this population predominantly due to physical limitations and cognitive impairment. Physiotherapists perceive BPPV management as important but difficult amongst these patient-factors and competing clinical priorities. Subjective symptoms may not indicate BPPV risk...

04/08/2025

Vastaus aiempaan kysymykseeni: ”mistä tiedämme istuessamme kulkuvälineessä liikummeko itse vai vieressä oleva kulkuväline”. Odottelin, että sivustoa seuraavat terveydenhuollon ammattilaiset (erityisesti fysioterapeutit) olisivat vastanneet m***a eipä tullut vastauksia 😉
No tässä vastaus, videon voi katsoa viime viikon postauksesta.

Aistitieto kiihtyvyydestä tulee tasapainoelimestä. Utriculuksen (soikea rakkula) macula on vaakatasossa (horisontin suunnassa) ja se reagoi vaakasuunnassa tapahtuviin lineaarisiin kiihtyvyyksiin. Pystysuuntaisen liikkeen (kiihtyvyyden) tieto tulee taas sacculuksesta (pyöreä rakkula), esimerkkinä tähän voisi olla vaikka hissin liike.

Macula on alue, joka on täynnä karvasoluja. Maculan peittää geelimäinen kalvo (otoliittikalvo), jossa siis sijaitsee otoliitteja. Tänne ne otoliitit kuuluvat ja niillä on siis tehtävä. Otoliitit auttavat tätä kalvoa olemaan reaktiivinen ja inertian takia ne painavat kalvoa, kun pään asentoa muutetaan. Asentohuimauksessa otoliitit ovat siis irronneet paikaltaan ja päätyneet niihin kaarikäytäviin, jonne ne eivät kuulu ja siellä liikkuessaan aiheuttavat huimaustuntemuksen.

Utriculuksesta (ja sacculasta) lähtevät impulssit kulkeutuvat vestibulaarisen hermon kautta aivoalueille (aivohermo VIII, sisäkorvan ganglio), jotka yhdistävät nämä signaalit näkö- ja lihasreseptorin (proprioseptiiviset) tietoihin. Näin muodostuu kokonaiskuva kehon asemasta suhteessa painovoimaan ja ympäristöön.

Eli näin 😊

31/07/2025

Istut paikallasi jossain kulkuvälineessä (tässä tapauksessa laiva) ja huomaat liikettä. Mistä tiedät liikkuuko kulkuväline jossa istut vai viereinen kulkuväline?

30/07/2025

Keho, johon sydän olennaisena osana kuuluu, tarvitsee kuormitusta. Piste. Tästä ei pääse yli eikä ympäri. Omaa vastuuta terveydestään / kehostaan huolehtimisessa ei vain voi ulkoistaa.

Liikunnan, ihan arkiliikunnankin, lisääminen saattaa aiheuttaa aluksi ”lihaskipuja” / treenikipua, liikunnan yhteydessä saattaa tulla hiki ja hengästyttää m***a kehon tottuessa lisääntyneeseen kuormitukseen myös nämä ”oireet” helpottavat. Kaikkiin tuki- ja liikuntaelinongelmiin ei tarvita heti fysioterapiaa (tiedän, että tämä kuulostaa oudolta 😄), m***a vaivojen pitkittyessä fysioterapiasta saattaa olla hyötyä. Nykypäivänä ihmisille saa selittää usein eri kehon tuntemusten olevan ihan normaaleja kehon reaktioita, ei vaarallisia tuntemuksia.

”– Tutkittavillamme oli niin sanottu metabolinen oireyhtymä eli useita sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä, m***a ei todettuja sydänsairauksia.”

Tutkimuksen mukaan tutkittavat vähensivät istumista puolen vuoden aikana noin 40 minuuttia päivässä.
Väitöskirjatutkimuksen mukaan kuntotestin tuloksissa, verenpaineessa tai sydämen rakenteessa ja toiminnassa ei havaittu eroja istumista vähentäneen ryhmän ja verrokkiryhmän välillä. Ryhmien välillä ei havaittu eroja myöskään verenpaineessa ja sydämen pumppausvoimassa kuntotestin aikana.
Parhaat tulokset saavutetaan istumisen vähentämisellä ja arkiliikunnan lisäämisellä, katsoo väitöskirjatutkija.
– Tulokset ovat rohkaisevia siinä mielessä, että omaan sydänterveyteensä voi vaikuttaa”

Turun yliopiston väitöstutkimuksessa selvitettiin riittääkö pelkkä istumisen vähentäminen terveyden parantamiseen, vai pitääkö ottaa huomioon myös elintavat.

10/07/2025

”Yli 60 prosentilla suomalaisista työikäisistä miehistä on heikot elintavat, osoittaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) alkukesällä julkaisema Suotuisat elintavat -indikaattori. Pahin tilanne on Varsinais-Suomessa, jossa yli 70 prosenttia työikäisistä miehistä elää selvityksen mukaan epäterveellisesti.
Suomalaisnaisista yli puolella on samaisen selvityksen mukaan terveydelle suotuisat elintavat. Varsinaissuomalaiset naiset ovat elintavoiltaan keskitasoa, heikoimmat tulokset ovat Kymenlaaksossa.”

Voin todeta, että harvemmin vastaanotolle täysin ”tikissä” olevaa henkilöä tulee. Yleensä liikunta ja kehon kuormitus on täysin riittämätöntä. Ne kotiaskareet ja kaupassa käynti + satunnainen ”sunnuntaikävely” ei riitä kehon kuormitukseksi. ”Tikissä” oleva tulee myös usein nopeammin kuntoon, kun taas liikkumattomilla krooniset vaivat kiusaavat … ja kun ehdottaa liikuntaa ja erityisesti voimaharjoittelua, niin harva siihen tarttuu … kannattaisiko? No kyllä 👍
Ihmisellä on valinnan vapaus, miten elämäänsä elää m***a lopulta kaikki on itsestään kiinni miten elämäänsä elää 😉

Varsinaissuomalaisten miesten elintavat ovat Suomen huonoimmat. Jere Mäkitalo ja Taneli Hauninen tietävät, miten vaikealta liikunnan aloittaminen tuntuu vuosien tauon jälkeen.

20/06/2025

Rauhallista ja huimaamatonta juhannusta ☀️❤️
Muutama pää tuli vielä käännettyä sopivasti juhannukseksi ja kaveria konsultoin vielä eilen puhelimessa (normaalisti en puhelinkonsultaatioita kyllä tee). Toivottavasti huimaus ei kiusaa 😉

17/06/2025

Fysioterapia kotikäynteinä / asiakkaan tiloissa Turun alueella. Vaihteeksi uusi näkymä ikkunasta 😅

Tiede väittää, että joka toisella asentohuimaus uusiutuu 5 vuoden sisällä. Tässä tapauksessa hoitokertojen väli oli reilu 4,5 vuotta. Toivottavasti emme näe jälleen viiden vuoden päästä 🤞😉

01/06/2025

Elämä hyvänlaatuisen asentohuimauksen jälkeen: yhden vuoden analyysi uusiutumisesta, päänsäryistä, niskakivuista, kaatumisista ja funktionaalisista vestibulaarioireista

Leticia Acle-Cervera et al. Eur Arch Otorhinolaryngol. 2025 Apr.

Tutkimuksessa tutkittiin 124 potilaan oireita vuoden ajan. 70,97 % koki erilaisia oireita (sairaala, terveyskeskus tms.) kotiutuksen jälkeen, vaikka oireet eivät aina olleet riittävän vakavia lääkärin hoitoon hakeutumiseen. Hyvänlaatuisen asentohuimauksen uusiutumisen ennustamiseen ei löytynyt hyödyllisiä riskitekijöitä. Matala D-vitamiinitaso lisäsi uusiutumisriskiä, ​​m***a ei tehokkaasti erotellut potilaita. Naisilla oli todennäköisemmin päänsärkyä. Aiempi päänsärky, migreeni tai niskakipu olivat vahvimpia ennustajia näiden sairauksien tulevalle esiintymiselle. Päänsärky tai niskakipu itsessään laukaisi vestibulaarioireita, joita ei usein voitu erottaa hyvänlaatuisesta asentohuimauksesta. Hyvänlaatuinen asentohuimaus liittyi tuoreeseen niskakipuun. Kaatumisriski kasvoi iän myötä. Hyvänlaatuisen asentohuimauksen laukaisema ahdistus ennusti PPPD:tä syntymistä. Oireiden kehittyminen kotiutuksen jälkeen lisäsi muiden oireiden todennäköisyyttä.

Tutkimuksen johtopäätöksenä todettiin , että vaikka hyvänlaatuisen asentohuimauksen katsotaan parantuneen, kun nystagmusta ei havaita provokaatiotestien aikana, se on ymmärrettävä tilaksi, johon liittyy muita oireita, jotka jatkuvat useimmilla potilailla kotiutuksen jälkeen.

Ja omat kommentit: kaikilla asentohuimauksesta kärsivillä EI ESIINNY lainkaan nystagmusta 😖 Pelkän nystagmuksen perusteella arvioitu asentohuimauksen loppuminen, ei tarkoita siis vielä välttämättä mitään. Eli ei ihme, jos potilailla on ollut erilaisia oireita, jos ainoana muuttujana on seurattu nystagmuksen esiintyvyyttä 🙄 Lisäksi hyvä huomio niskakivusta. Ihmisellä voi olla niska-hartiaseudun kipua ja huimausta m***a niska-hartiaseudun kipu ei aiheuta huimausta, vaan sisäkorvan tasapainoelimen toiminnan häiriöt 😉

Although BPPV is considered resolved when no nystagmus is observed during provocation tests, it should be understood as a condition accompanied by other symptoms that often persist after discharge in most patients.

24/05/2025

”Älä heti juokse kauppaan, m***a tuore tutkimus vahvistaa D-vitamiinin hyötyjä

Tutkimusta johtaneen lääkärin mukaan lisätutkimuksia tarvitaan, ennen kuin ravitsemussuosituksia päivitetään. D-vitamiini ei myöskään ole yksin ratkaisu terveenä pysymiseen.”

https://yle.fi/a/74-20163777

”Conclusion:
4-years of supplementation with 2000 IU/day vitamin D3 reduced telomere attrition by 140 bp, suggesting that vitamin D3 daily supplementation with or without n-3 FAs might have a role in counteracting telomere erosion or cell senescence.”

https://ajcn.nutrition.org/article/S0002-9165(25)00255-2/abstract

Muistakaa kuitenkin suositukset, yli 100 µg ei saisi ottaa. (Itse käytän maltillisesti ikäryhmäni suosituksia enemmän ympäri vuoden m***a suosittelen jokaista käyttämään D-vitamiinilisää tietenkin virallisten suositusten mukaan). Näitä raja-arvoja on pitkään pohdittu ja eiköhän tuo raja tule jossain vaiheessa nousemaan yli 18 ikävuoden ryhmässä Suomessakin 😉

D-vitamiinin saantisuositus ikäryhmittäin:
Vauvat (0-1-vuotiaat): 10 mikrogrammaa päivässä.
Lapset (1-17-vuotiaat): 10 mikrogrammaa päivässä.
Aikuiset (18-74-vuotiaat): 10 mikrogrammaa päivässä.
Iäkäät (75+ vuotta): 20 mikrogrammaa päivässä.

D-vitamiinin turvallisen päiväannoksen yläraja aikuisille on 100 mikrogrammaa (µg)

Tutkimusta johtaneen lääkärin mukaan lisätutkimuksia tarvitaan, ennen kuin ravitsemussuosituksia päivitetään. D-vitamiini ei myöskään ole yksin ratkaisu terveenä pysymiseen.

09/05/2025

Kausiluonteisuus hyvänlaatuisessa asentohuimauksessa: systemaattinen katsaus

Seasonality in benign paroxysmal positional vertigo: a systematic review

Mads Bertelsen et al. BMJ Neurol Open. 2025

Johtopäätökset: Suurin osa olemassa olevasta kirjallisuudesta osoittaa, että hyvänlaatuisessa asentohuimauksessa on kausivaihtelua, ja hyvänlaatuisen asentohuimauksen esiintyvyys lisääntyy talvikuukausina. Kuitenkin olemassa oleva kirjallisuus antaa vain viitteitä tutkittujen ilmastomuuttujien ja hyvänlaatuisen asentohuimauksen välisistä suhteista.

Omat kommentit: tämä systemaattinen katsaus tukee aiempia tutkimuksia, ja omia havaintojani, asentohuimauksen esiintyvyys, ja hoitoon hakeutumisen tarve, lisääntyy erityisesti keväisin ja uudelleen marras-joulukuussa. Tämä viittaisi D-vitamiinin puutoksen mahdollisesti olevan osatekijänä asentohuimauksen aiheuttajana pimeänä vuodenaikana, josta olen aiemminkin tutkimuslinkkejä laittanut. On kuitenkin huomioitava, että mahdollinen D-vitamiinin vähäisyys veren seerumissa on vain yksi useista mahdollisista tekijöistä asentohuimauksen taustalla. Ilmastotekijänä auringolla ja D-vitamiinin muodostumisella (tarkemmin D3-vitamiini eli kolekalsiferoli, jota kesällä syntyy runsaasti ihossa auringon ultraviolettisäteilyn eli UVB-säteily vaikutuksesta) saattaa kuitenkin olla asentohuimausta vähentävä vaikutus. Asentohuimausta voi kuitenkin esiintyä minä vuodenaikana tahansa ja erityisesti hoitamattomana se saattaa kiusata vuodenajasta riippumatta.

30/04/2025

Riehakasta vappua 🤩
Huominen ”huimaus” voi johtua muustakin kuin tasapainoelimestä. M***a mikäli huimaus jää kiusaamaan pidemmäksi aikaa, niin 📲
M***a nyt 🥳🎈🎉