14/04/2026
Burnoutista puhuttaessa huomio kiinnittyy usein hermoston ylivireyteen. Siihen, että sympaattinen hermosto käy jatkuvasti kierroksilla: uni häiriintyy, keho on levoton ja mieli ei pysähdy. Tämä on monelle tuttu vaihe.
M***a autonomisessa hermostossa on myös toinen tila, josta puhutaan paljon vähemmän: dorsaalinen vagaalitila. Se liittyy parasympaattisen hermoston vanhempaan, suojaavaan puoleen.
Kun keho kokee, ettei taisteleminen tai pakeneminen enää onnistu, se voi siirtyä säästötilaan. Energia laskee, yhteys ympäristöön vähenee ja ihminen alkaa vetäytyä. Ulospäin tämä voi näyttää rauhallisuudelta, vaikka kyse ei aina ole palautumisesta.
Dorsaalinen vagaalitila voi näkyä esimerkiksi:
– syvänä väsymyksenä
– poissaolevuutena
– tyhjyyden tunteena
– haluttomuutena olla vuorovaikutuksessa
– vaikeutena saada itseään liikkeelle
Juuri siksi tämä on tärkeä tieto myös joogaopettajille. Kaikki rauhoittavat harjoitukset eivät sovi kaikille samaan aikaan. Jos hermosto on jo sulkeutumisen tilassa, hyvin passiivinen harjoitus voi joskus syventää lamaantumista sen sijaan, että auttaisi.
Silloin keho voi tarvita ennemmin:
✨ lempeää liikettä
✨ rytmiä
✨ luonnollista hengitystä
✨ turvallisuuden tunnetta
✨ toisen ihmisen vakaata läsnäoloa
Hermoston tasapaino ei ole vain kierrosten laskemista. Joskus se on myös elävyyden palauttamista takaisin kehoon. 💛
Jos aihe koskettaa, lue lisää blogistani (kts kommentti)