Terapianurkka Oy

16/04/2026

Ihana kevät on tullut 💚

Luonnon kanssa vuorovaikuttaminen parantaa oppimistuloksia ja mielen rauhoittumista.

Tutkimuksissa on saatu vankkoja tuloksia siitä, että sekä tarkoituksenmukainen että epäsuora vuorovaikutus luonnon kanssa ulkona parantaa kognitiivista suorituskykyä. Kaupunkiympäristön ärsykkeet kuormittavat keskittymiskykyä ja vaativat jatkuvaa huomion suuntaamista ympäristöön. Rauhallisessa ja kiireettömässä luonnonympäristössä stressistä ja kuormituksesta palautuminen on mahdollista. Keskittymiskyky paranee, ADHD-oireet lieventyvät ja tarkkaavaisuus palautuu tutkimusten mukaan luonnonympäristössä ja siellä vietetyn ajan jälkeen.

Käytetään hyväksi meidän ihanaa luontoa ja valoa, joka pitkän talven jälkeen taas loistaa!

10/04/2026

Kevät on täällä – ja niin ovat myös Terapianurkan stipendit 🌿

Hae mukaan 27.4. mennessä!

📩 posti@terapianurkka.net

27/03/2026

🐾 Ritun matka terapiakoiraksi 💛

Sivuillamme pääset seuraamaan, kun Ritun kanssa harjoitellaan koira-avusteisen terapian taitoja – askel kerrallaan 🐶✨

Ritun matka ei ole pelkkää temppujen opettelua – se on tunnetaitoja, yhteistyötä, rauhoittumista ja ennen kaikkea turvallisen läsnäolon rakentamista.

Terapiakoira harjoittelee, osa 1.

Yksi tärkeimmistä terapiakoiran taidoista on kyky rentoutua eri ympäristöissä ja tilanteissa. Eläinavusteinen harjoittelu on usein vain osa terapiaa ja sillä välin kun terapeutti ja asiakas harjoittelevat muita asioita, on erittäin hyödyllistä, että koira osaa ottaa pienet nokoset.

Ritun kanssa on ensimmäisen vuoden aikana tutustuttu monenlaisiin ympäristöihin, ihmisiin ja apuvälineisiin. Nyt siirrytään pikku hiljaa harjoittelemaan oikeisiin terapiatilanteisiin ja ensimmäinen harjoiteltava taito onkin rauhoittuminen pyynnöstä pyyhkeen päälle. Ritu oivalsi tänään tutun harjoituksen nopeasti, vaikka paikka oli Ritulle täysin vieras. Puruluun syömisen jälkeen Ritu torkkui tyytyväisenä alustalla sillä aikaa kun terapiassa harjoiteltiin keittiötoimintoja.

19/03/2026

Monen Terapianurkan asiakaslapsen puhe- ja toimintaterapiaan kuuluu osana myös syömisen taitojen kehityksen tukeminen. Terapiassa voidaan harjoitella esimerkiksi syöttämis- ja syömistekniikoita sekä asentojen ohjaamista, tutustua uusiin ruokiin ja tehdä sensomotorisia harjoituksia.

Keskeistä on myös lapsen lähi-ihmisten ohjaaminen ja tukeminen, sillä syömiseen liittyvät pulmat kietoutuvat usein vahvasti tunteisiin.

Tukea ja lisätietoa lapsen syömisen haasteisiin löytyy muun muassa seuraavista lähteistä:

🔹 Neuvokas perhe�Vinkkejä perhearjen hyvinvointiin sekä keinoja nirsoilun ja valikoivan syömisen tueksi. Sivustolta löytyy myös Muruopas – opas syömispulmaisten lasten perheille:
�https://neuvokasperhe.fi/ammattilaiset/wp-content/uploads/sites/3/2024/05/MURU-opas_Lasten-syomispulmat-Stranius_Kaisa.pdf

🔹 Ruokakasvatusyhdistys Ruukku ry�Yhdistys on laatinut yhdessä ravitsemusterapeuttien kanssa turvaruokaohjeistuksen ja tarjoaa myös maksutonta ruokarohkeusvalmennusta:
�https://nykytila.fi/lasten-ja-nuorten-ravitsemus-ja-ruokakasvatus-kunnissa-ja-hyvinvointialueilla/lasten-syomispulmia-ehkaistaan-yhteistyolla/turvaruoka-paivakoti-ja-kouluruokailussa/�https://ruokakasvatus.fi/ruokarohkeusvalmennus

06/03/2026

Arjen pienet hetket ovat usein suuria onnistumisia. ✨

Toimintaterapiassa harjoitellaan taitoja, joita tarvitaan jokapäiväisessä elämässä – kuten aamupalan valmistamista. Tällä viikolla yksi asiakkaistamme teki itse puuroa ensimmäistä kertaa kattilassa keittäen. Ja hyvin onnistui! 👏

Kun oppii valmistamaan oman aamupalan, saa päivään hyvän alun ja riittävästi energiaa. Samalla vahvistuvat itsenäisyys, luottamus omiin taitoihin ja arjen sujuvuus.

Pienistä askelista syntyy suuria edistysaskelia 🧡

14/02/2026

Ihanaa ystänpäivää 💗

Miten olla ystävälle aidosti läsnä? Psykoterapeutti Aino Kohtala listaa kuusi tärkeää ystävyystaitoa.

1. Hyvä ystävyys on vastavuoroista

Ystävyys on aito vuorovaikutussuhde, jossa kumpikin saa vuorollaan jakaa sekä iloisia että ikäviä kokemuksia.

2. Hyvä ystävyys on sallivaa

Aitoon ystävyyteen kuuluu, että hyväksytään toisen vaillinaisuudet, epäonnistumiset sekä kipeät ja aratkin asiat. Ystävyys on henkilökohtainen luottamussuhde, jossa voi kokea olevansa täysin oma itsensä.”

3. Hyvässä ystävyydessä iloitaan toisen onnistumisista

Jotta ystävyys on henkistä kasvua ja hyvinvointia tukevaa, tulisi sen perustua myös sallivuuteen. Aitoon ystävyyteen kuuluu, että hyväksytään toisen vaillinaisuudet, epäonnistumiset sekä kipeät ja aratkin asiat.

4.Hyvässä ystävyydessä iloitaan toisen onnistumisista

”Kateus ja mustasukkaisuus ystävyydestä koettelevat ystävyyssuhteita eniten.

5.Hyvä ystävyys kestää kolmansia osapuolia

”Yksi ystävyyden mittari myös on, kuinka hyvin kahdenkeskinen ystävyyssuhde kestää puolisoja, lapsia tai muita kolmansia osapuolia. Kun tasapainotilanne muuttuu, ystävyys täytyy neuvotella uudelleen.

5. Hyvässä ystävyydessä ollaan aidosti läsnä

”Se, että osoittaa olevansa kiinnostunut toisen elämästä, lujittaa ystävyyksiä. Välittämisen ja hyvän tahdon ilmaiseminen herättää toisessa tunteen, että on tullut kohdatuksi.

6. Hyvässä ystävyydessä osataan pyytää anteeksi

”Ongelmien selvittäminen ja anteeksi pyytäminen ovat ystävyyksien ylläpidossa myös ensiarvoisen tärkeitä ja lujittavat ystävyyssidettä entisestään.

06/02/2026

Kiinnostaisiko osallistua tutkimukseen? ⬇️

https://www.facebook.com/share/p/1Fm2GBKo3S/?mibextid=wwXIfr

Kutsu tutkimukseen!

Uuteen tutkimushankkeeseen etsitään 8-18-vuotiaita lapsia ja nuoria, joilla on CP-vamma. Hankkeessa tutkitaan päälle puettavien robottieksoskeletonien vaikutusta kävelyyn, liikkuvuuteen ja itsenäisyyteen. Eksoskeleton on kehon ulkopuolelle puettava tukiranka. Tutkimuksessa kartoitetaan esimerkiksi lihasten rakennetta, lihasten aktiivisuutta, lihasvoimaa sekä kävelyä robottitukirangan kanssa. Henkilökohtainen raportti voi antaa syvempää ymmärrystä lihasten terveydestä ja siitä, onko eksoskeletonilla tapahtuva harjoittelu sinulle tai lapsellesi hyödyllistä.

Mittausten on määrä alkaa jo helmikuun puolivälissä ja ne jatkuvat syksyyn 2026 asti. Osallistujien on oltava käytettävissä kahdelle käynnille Uuteen Lastensairaalaan Helsingissä. Kumpikin käynti kestää noin 2-3 tuntia. Tutkimushanke voi hyvittää näistä matkoista aiheutuvia kuluja.

Tutkimuksen toteuttavat HUS, Helsinki Gait and Motion Group ja Jyväskylän yliopisto.

Jos olet kiinnostunut osallistumaan tutkimukseen, ota yhteyttä:

Juha-Pekka Kulmala (vastaava tutkija), juha-pekka.kulmala@hus.fi tai puh. 040 486 3595
Max Thurston (tohtoritutkija), mathurst@student.jyu.fi tai puh. +1 505 6031730.

30/01/2026

Terapianurkan kehittämispäiviä vietetään parhaillaan Tallinnassa 🇪🇪

Teemoina mm. työhyvinvointi ja tietoturva. Oppimista, oivalluksia ja tiimihenkeä ✨

28/01/2026

Meillä on uutisia! ✨

Terapianurkan Lohjan vastaanotto on muuttanut uusiin tiloihin. Uusi osoite on Suurlohjankatu 25-27c, 08100 Lohja.
�Käy lukemassa lisää verkkosivuiltamme 👇
�https://www.terapianurkka.net/

27/01/2026

Tutustutaan Terapianurkkalaisiin! Laura aloitti Terapianurkassa viime elokuussa. Tässä kolme asiaa Laurasta, mitä et ehkä tiennyt!

23/01/2026

Sosiaalisten tilanteiden pelko estää pahimmillaan kodista poistumisen ja vaikeuttaa merkittävästi arkea. Toimintaterapiassa harjoitellaan kodin ulkopuolelle lähtemistä pienin askelin ja terapeutin tuella. Usein toimintakyky alkaa palautua suunnitelmallisen harjoittelun myötä ja kodin ulkopuolelle lähtö helpottuu merkittävästi.

19/01/2026

Terapianurkka saa tänä vuonna uuden nelijalkaisen vahvistuksen riveihinsä, kun bretoni Ritu aloittelee työuraansa. Ritu on rodulleen tyypillisesti energinen ja nopea oppimaan. Ritu suuntautunee tulevaisuudessa aikuisten toimintaterapiaan ohjaajansa Lauran matkassa.