GeroNursing Centre

19/01/2026

Sohlbergin säätiö myönsi Oulun yliopistoon yhteensä kahdeksan apurahaa.

15/01/2026

Päivikki ja Sakari Sohlbergin säätiö tuki GNC:n tutkimusta myöntämällä tutkijatohtori Sinikka Lotvoselle tutkimusapurahan vuodelle 2026. Helsingissä Katajanokalla säätiön kotimuseossa järjestettiin juhlava apurahojen jakotilaisuus 14.1.

Lämpimät kiitokset

07/01/2026

Erinomainen idea!!

Ikäihmisille turvallista kävelyä Linnanmaan kampuksella – tervetuloa sisätiloihin! ⭐

Kun Oulun talvi tuo liukkaat ja kylmät kelit, liikkuminen ulkona voi tuntua haastavalta. Siksi Oulun yliopiston ja Oulun ammattikorkeakoulun (Oamk) Linnanmaan kampus tarjoaa ikäihmisille mahdollisuuden nauttia kävelystä turvallisissa ja lämpimissä sisätiloissa.

Aukioloajat
Ma–pe klo 7–19
La klo 8–15
Su suljettu

Voit tulla kampukselle omassa tahdissasi ja tehdä rauhallisen kävelylenkin valoisilla käytävillä, keskellä korkeakoulujen arkea. Kampusalueella on runsaasti tilaa liikkua ja levähtää. Kulkuväylä sisäkampuksen päästä toiseen päähän on noin 800 metriä pitkä.

Ulkovaatteet voit jättää esimerkiksi keskusaulan laitojen vihreille tai oransseille naulakoille – ota kuitenkin arvoesineet mukaasi.

Linnanmaan kahvilat ja ravintolat sekä tiedekirjasto Pegasus palvelevat omien aukioloaikojensa mukaan.

Oulun yliopistolla on päivittäin tapahtumia, jotka ovat avoimia kaikille. Kulttuuripääkaupunkivuoden aikana tarjonta on erityisen runsasta.

Yliopiston mittavaan taidekokoelmaan pääsee tutustumaan maksuttomilla suomenkielisillä kävelykierroksilla koko vuoden 2026 ajan, alkaen 22. tammikuuta. Kokoelmassa on yli 900 teosta yli 300 taiteilijalta. Kierroksille on ennakkoilmoittautuminen. Lisätietoa taidekierroksista: mene osoitteeseen oulu.fi ja kirjoita hakukenttään Taidekierrokset.

Oamkin taidekokoelmaan Oulun ammattikorkeakoulun tiloissa kuuluu noin 550 teosta, josta suurimman osan muodostaa pohjoisuuden teemalla koottu valokuvakokoelma. Osaan taidekokoelmasta voi tutustua myös virtuaalinäyttelyn kautta.

Saapuminen ja pysäköinti
Sisään Linnanmaan kampukselle pääset mistä tahansa avoimesta ovesta, esimerkiksi osoitteista Erkki Koiso-Kanttilan katu, Yliopistokatu 9 tai Pentti Kaiteran katu 1.
Linnanmaalla pysähtyvät Oulun seudun liikenteen bussit 1, 2, 3, 5, 8, 18, 19, 22, 48, 52, 52K ja 58. Pysäkit ovat nimeltään ”Yliopisto” ja ”Oamk”.
Polkupyörille on runsaasti paikoitustilaa ulkona.
Yliopiston Linnanmaan kampuksella on 55 vieraspysäköintipaikkaa, esimerkiksi osoitteessa Erkki-Koiso-Kanttilan katu. Oamkin alueella kampuksen pohjoispäässä on 25 vieraspysäköintipaikkaa. Huomioi, että vieraspysäköintipaikat ovat erittäin kysyttyjä arkisin päiväaikaan.
Alueella on pysäköinninvalvonta.
Lisäksi löytyy kadunvarsipysäköintiä pääosin päärakennuksen läheisyydessä, Pentti Kaiteran katu (2 ja 4 tunnin aikarajoituksella).

Miksi tulla Linnanmaalle?
Turvallinen vaihtoehto liukkaiden kelien aikana
Hyvät kulkuyhteydet
Avarat ja valoisat sisätilat kävelyyn ja viihtymiseen

Ota ystävä mukaan ja tee kävelystä mukava hetki – tervetuloa liikkumaan Linnanmaan kampukselle!

Lisätietoja:
aulapalvelut@oulu.fi
Yliopiston taidekierrokset: universityofoulu2026@oulu.fi

07/01/2026

https://link.springer.com/article/10.1007/s40520-025-03292-1

💡Uutta tutkimusnäyttöä GeroNursing Centrestä

Kotikuntoutus parantaa kotona asuvien iäkkäiden fyysistä toimintakykyä.

Iäkkäiden kotona asumisen tukeminen on yksi sosiaali ja terveydenhuollon keskeisistä tavoitteista.

Tuore Marjaana Teerikankaan ja kumppaneiden tutkimus ”Effects of reablement on home-dwelling older adults’ physical functioning” tuo tärkeää näyttöä siitä, että kotikuntoutus-toimintamalli voi aidosti vahvistaa iäkkäiden toimintakykyä ja tukea itsenäistä arkea.

🔍 Mitä tutkimme?

55 kotona asuvaa iäkästä henkilöä osallistui moniammatilliseen kotikuntoutukseen perusterveydenhuollossa. Fyysistä toimintakykyä arvioitiin lähtötilanteessa, intervention jälkeen ja kuuden kuukauden seurannassa.

📈 Keskeiset tulokset:

•Fyysinen toimintakyky parani sekä intervention jälkeen että 6 kk seurannassa

•Erityisesti alaraajojen suorituskyky lisääntyi merkitsevästi (p < 0.05)

•Tulokset viittaavat siihen, että kotikuntoutus tukee toimintakyvyn palautumista iäkkäillä, joiden toimintakyky on heikentynyt

🏡 Miksi tulokset ovat tärkeitä?

Kotikuntoutus tarjoaa kustannusvaikuttavan ja asiakaslähtöisen toimintamallin iäkkäiden kotona asumisen tukemiseen, vähentää avuntarvetta ja vahvistaa arjen osallisuutta.

✨ Johtopäätös: Kotikuntoutus on lupaava ja vaikuttava toimintamalli, jota kannattaa hyödyntää laajemmin iäkkäiden kotihoidossa.

Health Sciences - Oulu Pohde ikäihmisten palvelut

Reablement at home takes place in health and social care services globally to support older adults in achieving independent and meaningful daily living and

22/12/2025

21/12/2025

The experiences of discharge nurses on the safe hospital discharge of older adults with memory disorders

Kotiutushoitajat ovat keskeisessä roolissa iäkkäiden muistisairaiden turvallisen sairaalasta kotiutuksen varmistamisessa. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli kuvata kotiutushoitajien kokemuksia muistisairaiden ikääntyneiden turvallisesta kotiutuksesta sairaalasta. Toteutimme kuvailevan, laadullisen tutkimuksen fenomenologisella epistemologisella lähestymistavalla. Aineisto kerättiin vapaamuotoisilla kirjoitelmilla. Tutkimukseen osallistui kotiutushoitajia (n=11) yhdeltä hyvinvointialueelta. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä.

Keskeiset tulokset:

1. Hoidon jatkuvuus ja kotihoito: turvallinen kotiutus edellyttää sujuvaa tiedonsiirtoa ja yhteistyötä kotihoidon kanssa
2. Yksilöllinen arviointi ja monipuolinen tuen tarve
3. Turvallinen kotiympäristö ja oikeanlaiset apuvälineet
4. Moniammatillisuus ja yhteistyö
5. Omaisten ja läheisten merkitys kotiutuksessa
6. Muistisairaan kotiuttaminen yksilöllisesti

Muistisairaan kotiuttaminen on monimutkaista ja vaatii huolellista suunnittelua ja yhteistyötä eri tahojen kanssa. Kotiutuksessa tulee iäkkään lisäksi huomioida omaiset ja heidän roolinsa ja jaksamisensa.

20/12/2025

Vielä ehdimme Mira miniän 💖 kansss katsomaan Oulun kaupunginteatteriin Kinky Bootsia 👢👠 Upea esitys ja joulunajan aloitus 🌲⭐️💕

18/12/2025

Uutta tutkimustietoa GeroNursing Centrestä Kuntoutus lehdessä:

🧓🎯 Kuntoutumista edistävän hoitotyön tavoitteet – kuinka selkeitä ne ovat?

Uusi tutkimus tarkasteli, millaisia tavoitteita sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset asettavat iäkkäille ympärivuorokautisessa palveluasumisessa.

🔍 Tulokset osoittivat, että tavoitteet liittyivät erityisesti:
• 🚶‍♀️ liikkumiskyvyn tukemiseen
• 💙 psyykkiseen hyvinvointiin
• 👥 sosiaalisiin suhteisiin ja yhteisöllisyyteen
• 🏠 arjessa selviytymiseen

⚠️ Tavoitteiden asettelu painottui fyysiseen toimintakykyyn, kun taas kognitiivinen toimintakyky jäi vähälle huomiolle. Lisäksi tavoitteet olivat usein epätarkkoja, mikä vaikeuttaa hoitotyön toteutusta ja vaikuttavuuden arviointia.

👉 Selkeät, konkreettiset ja kokonaisvaltaiset tavoitteet ovat avain kuntoutumista edistävän hoitotyön onnistumiseen.

📄 Artikkeli:
Kuntoutumista edistävän hoitotyön tavoitteiden asettelu iäkkäiden ympärivuorokautisessa palveluasumisessa
✍️ Jenni Hämeenaho, Heidi Siira, Kaisa-Mari Saarela & Sinikka Lotvonen
🔗 DOI: 10.37451/kuntoutus.178441

14/12/2025

Toimintakyvyn arviointi iäkkäiden kuntoutumista edistävässä hoitotyössä - Toimia suositus:

Suosituksen tavoitteena on yhtenäistää iäkkäille henkilöille suunnatuissa sosiaali- ja terveyspalveluissa tapahtuvia toimintakyvyn arviointikäytäntöjä kuntoutumista edistävässä hoitotyössä.

Suositus tarjoaa ammattihenkilöstölle valmiit luotettavat mittarit toimintakyvyn arviointiin.

Suositus myös ohjeistaa kuinka mittareilla saatua tietoa voidaan hyödyntää.

Toimia- suositus antaa töykaluja aina iäkkäistä ja omaisista aina organisaatio johdolle ja koulutukselle.

Suosituksessa määritellään kuntoutumista edistävä hoitotyö sekä ikääntyneen että ammattilaisen näkökannasta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL Oulun yliopisto - University of Oulu Health Sciences - Oulu

Tutustu suositukseen:

https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/149600/TOIMIAsuositus_paiv260824.pdf?sequence=5

07/12/2025

Toisesta adventtikalenterimme luukusta paljastuu kuntoutumista edistävän hoitotyön osaamista koskeva Toini Kärenlammen ja kumppaneiden tutkimusartikkeli.

Tutkimuksen kohderyhmänä oli kolmen ikääntyneiden ympärivuorokautisen asumisen yksikön henkilöstöä. Tutkimuksessa käytettiin kinestetiikan itsearviointimittaria, johon kuului neljä osa-aluetta: asenne liikkumisen tukemiseen, toimiminen liikkumisen avustustilanteissa, tieto kinestetiikan käsitteistä ja taito käyttää kinestetiikkaa.

Hoitoalan henkilöstö itsearvioi asenteensa liikkumisen tukemiseen sekä toimimisen liikkumisen avustamistilanteissa erittäin hyväksi, sekä tiedon kinestetiikan käsitteistä ja taidon käyttää kinestetiikkaa hyviksi. Paremmaksi osaamisensa arvioivat ne, jotka olivat opiskelleet kinestetiikkaa.

Jatkotutkimusta tulisi tehdä kinestetiikkaa edistävistä ja estävistä tekijöistä sekä havainnointitutkimusta kinestetiikan osaamisesta.

03/12/2025

Tutkimusryhmästämme Sinikka Lotvonen ja Heidi Siira ovat olleet mukana uuden iäkkäiden näkö- ja kuulovajeita käsittelevän Duodecim -verkkokurssin tekijätiimissä.

Kurssi on suunnattu erityisesti hoitohenkilöstölle täydennyskoulutukseksi ja juuri julkaistu. Kannattaa tutustua ja vinkata kollegalle!

̈ydennyskoulutus ̈minen

Iäkkäiden kuulo- ja näkövammat ovat yleisiä ja niiden tunnistaminen, tutkiminen, hoito ja kuntoutus on tärkeää. Aistivajeet vaikuttavat merkittävästi iäkkäiden hyvinvointiin, elämänlaatuun ja itsenäisyyteen.

01/12/2025

GNC:n vuoden 2025 adventtikalenterissa esitellään tuoreita julkaisuja neljältä tutkimuksemme painopistealueelta. Ensimmäinen tiivistelmä on kuntoutumista edistävän hoitotyön teorian painopistealueelta.

Tutkimuksessa kehitettiin ja testattiin psykometrisesti iäkkäiden kuntoutumista edistävän hoitotyön osaamisen itsearvioinnin ReCCA -mittari (Restorative Care Competence Assessment), joka on tarkoitettu sairaanhoitajien ja lähihoitajien kuntoutumista edistävän hoitotyön osaamisen itsearviointiin.

Mittarin väittämät laadittiin tieteellisen tutkimustietoon perustuen. Asiantuntija paneelit arvioivat väittämien kattavuutta, soveltuvuutta ja selkeyttä. Mittarin pilotointia varten kerättiin aineisto Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluissa työskenteleviltä hoitoalan ammattilaisilta sähköisellä kyselyllä (339 lähihoitajaa ja 92 sairaanhoitajaa).

Mittarin rakennetta testattiin exploratiivisella faktorianalyysillä, joka muodosti ReCCA -mittariin kahdeksan kuntoutumista edistävän hoitotyön osaamisen osa-aluetta ja 48 väittämää. Mittarin yhtenäisyyden ja johdonmukaisuuden tarkasteluun käytettiin Cronbachin alfa -kerrointa, joka mittaa väittämien välisiä korrelaatioita.

Psykometrisessä testauksessa ReCCA mittari todettiin luotettavaksi ja käyttökelpoiseksi välineeksi hoitoalan ammattilaisten kuntoutumista edistävän hoitotyön osaamisen itsearviointiin.

Mittaria voidaan käyttää laajasti iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluissa (esim. kotihoito, hoivakodit, sairaalat) ja sitä voidaan hyödyntää hoitohenkilöstön kuntoutumista edistävän hoitotyön täydennyskoulutustarpeiden tunnistamiseen, jatkuvan osaamisen kehittämiseen ja iäkkäiden kuntoutumista edistävän hoitotyön laadun parantamiseen.